Lumo -22

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa on tärkeää saada oppilaat ymmärtämään, mikä merkitys historialla on nykypäivän tapahtumiin nähden. Tärkeää olisi myös saada oppilaat kiinnostumaan aidosti opiskeltavista aiheista, jolloin historian opiskelusta tulee mielekkäämpää ja oppilaslähtöisempää. Myös opettajan roolilla on iso vaikutus oppilaisiin ja heidän kiinnostukseensa ainetta kohtaan.

Kokonaisvaltaisemman ymmärtämisen saavuttamiseksi opettajan tulee opettaa ilmiöiden ja käsitteiden lisäksi tapoja oppia. Ulkoa opettelun vaatiminen ei kanna pitkälle, ja saattaa pahimmassa tapauksessa vaikuttaa negatiivisesti oppilaiden käsitykseen historiasta oppiaineena. Opettajan olisi siis historian opetuksessa tärkeää huomioida eri opetustavat, oppimistavat ja mahdollisuudet testata opittua muutenkin kuin kokeen avulla.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Mielestäni historian ja yhteiskuntaopin tavoitteet olivat selkeästi määritelty ja helposti ymmärrettävissä. Koen siis, että ymmärsin tavoitteet, eikä mikään sinänsä ihmetyttänyt minua. Nämä kaksi tavoitetta herättivät kiinnostukseni:

T8: ”tukea oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja”. Mielestäni tämä tavoite on yksi tärkeimmistä tavoitteista yhteiskuntaopin opetuksessa. Nykypäivänä puhutaan enemmän ja enemmän koulun merkityksestä tärkeiden, arjessa tarvittavien asioiden opettamisessa. Rahankäytön hallinta on nuorelle/lapselle elintärkeä taito, ja varmasti myös asia, jossa monet olisivat tarvinneet enemmän harjoitusta sekä tukea koulun puolelta.

T3: ”ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden”. Mielestäni tämä tavoite on erittäin tärkeää historian opiskelun kannalta. Historia on moninäkökulmaista, jolloin kaikki tieto ei ole välttämättä totta, vaan jonkun tutkijan tai asiantuntijan tulkinta asiasta. Historiatiedon ymmärtämiseksi oppilaan on siis opittava suhtautumaan kriittisesti lähteisiin ja tietoon ylipäätänsäkin.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille.

Historia ja yhteiskuntaoppi antavat laajat mahdollisuudet laaja-alaisen osaamisen kehittämiseen. Niiden sisältöjä ja tavoitteita on helppo yhdistää kaikkiin laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin. Esimerkiksi L1: ”ajattelu ja oppimaan oppiminen”- tavoitteeseen historia ja yhteiskuntaoppi antavat valtavasti mahdollisuuksia. Molemmissa oppiaineissa haastetaan oppilaan omaa ajattelua ja pyritään opettamaan oppilaille asioita kokonaisuuksina, ei ulkoa opeteltuna. L2: ”kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu” liittyy myös vahvasti historian ja yhteiskuntaopin opetukseen. Erityisesti historiassa eri kulttuurien ymmärtäminen antaa mahdollisuuden ymmärtää maailmalla tapahtuvia ilmiöitä. L3: ”itsestä huolehtiminen ja arjen taidot”- on enemmän läsnä yhteiskuntaopin opetuksessa, esimerkiksi rahankäytön opettamisen ja kulutustottumusten käsittelyn kautta. L4: ”monilukutaito” harjoitellaan sekä historian että yhteiskuntaopin tunneilla esimerkiksi erilaisten tekstien lukemisen kautta ja lähdekriittisyyttä harjoittelemalla. L5: ”tieto- ja viestintäteknologian osaaminen” antaa paljon mahdollisuuksia nykypäivänä, kun teknologia on isona osana opetusta muutenkin. Esimerkiksi lähdekriittisyyttä ja sen kautta monilukutaitoa on helppo harjoitella teknologian avulla. L6: ”työelämätaidot ja yrittäjyys” vahvistuu erityisesti yhteiskuntaopin opetuksen kautta. Yrittäjyys kuuluu yhteiskuntaopin sisältöihin, ja myös työelämätaidot tulevat sen yhteydessä esiin. Ne ovat todella tärkeä osa opetusta, jos ajattelee asioita, mitä lapsi/nuori tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa. L7: ”osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen” liittyy vahvasti yhteiskuntaopin sisältöihin: esimerkiksi demokratiakasvatuksen sekä politiikan kautta.