Lumo -22

- Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää saada oppilaat ennen kaikkea kiinnostumaan opetuksesta. Opetuksessa on hyvä käyttää monipuolisesti eri työskentelytapoja, jotka osallistavat oppilaita. Opetus voi sisältää esim. ryhmätyöskentelyä ja toiminnallisia tehtäviä yksilötyöskentelyn rinnalla. Opettajan ei kannata ainoastaan luennoida koko tuntia, sillä riskinä on oppilaiden keskittymisen herpaantuminen muihin, epäolennaisiin asioihin.

Historian opetuksessa on myös tärkeää auttaa oppilaita löytämään järkevät tavat opiskella asioita. Ulkoa opettelu ei kanna kovin pitkälle, sillä asiat unohtuvat nopeasti, jos niitä ei ole oikeasti sisäistänyt. Myös työmäärällä on suuri merkitys oppilaiden asenteisiin. Jos tehtäviä ja kokeita on todella paljon, aito kiinnostus historiaa kohtaan voi kääntyä enemminkin deadlineista selviytymiseen. Tässä asiassa opettajan on tärkeää kuunnella oppilaita ja ottaa heidän mielipiteensä huomioon opetusta suunniteltaessa.

Pikku nippelitiedon muistaminen ei ole mielestäni kovin olennaista, vaan tärkeämpää olisi oppia hahmottamaan kokonaisuuksia. Oppilaiden on hyvä saada käsitys siitä, mitä menneisyydessä on tapahtunut ja miten tapahtumat ovat vaikuttaneet nykypäivän elämään. Oppilaat tulisi johdatella ja innostaa itsenäisen ajattelun ja pohtimisen pariin. Näin asiat luultavasti jäävät paremmin mieleen, kuin jos vain opettelisi ne ulkoa.

- Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Historian ja yhteiskuntaopin tavoitteet ovat mielestäni selkeät ja realistiset. Luulen ymmärtäväni jokaisen tavoitteen idean, joten en jäänyt ihmettelemään mitään. Mutta tässä kaksi tavoitetta, jotka ovat minusta kiinnostavia:

T10: ”ohjata oppilaista selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä”. Mielestäni tämä on tärkeä tavoite historian opiskelussa. Oppilaan on hyvä ymmärtää, että samat tapahtumat tai ilmiöt voidaan tulkita monin eri tavoin. Ne eivät ole yksiselitteisiä, ja vaikka tapahtumat ovat menneisyyttä, niiden luonne voi silti muuttua esim. uusien tutkimuksien myötä.

T4: ”ohjata oppilasta tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassa arjessa ja yhteiskunnassa”. Tämä tavoite on merkityksellinen yhteiskuntaopissa, sillä nykypäivänä media on koko ajan isommassa roolissa oppilaiden elämässä. On tärkeää, että oppilas tiedostaa median merkityksen arjessaan ja miten erilaisia medioita voidaan käyttää vaikuttamisen välineenä. Oppilaan on hyvä ymmärtää, että media tarkoittaa sosiaalisen median lisäksi myös muita eri viestintämenetelmiä, kuten televisiota, radiota tai sanomalehtiä.

- Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi huomioi kaikki laaja-alaisen osaamisen alueet hyvin monipuolisesti. Molemmat oppiaineet kehittävät oppilaan ajattelua ja oppimaan oppimista (L1), sillä historialliset ja yhteiskunnalliset tapahtumat vaativat taitoa pohtia ja tulkita niitä kriittisesti eri näkökulmista. Oppilaan kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu -taidot (L2) kehittyvät, kun oppilas alkaa ymmärtämään menneisyyttä ja sen vaikutusta nykypäivään paremmin. Oppilas oppii ilmaisemaan näkemyksiään rakentavasti ja muita ihmisiä kunnioittaen. Erityisesti yhteiskuntaopin myötä oppilaan itsensä huolehtimisen ja arjen taidot (L3) paranevat, sillä oppilas saa esimerkiksi tietoa ja taitoa rahankäyttöönsä ja kulutusvalintojen tekemiseen. Historiallisten ja yhteiskunnallisten tekstien lukeminen harjoittaa monilukutaitoa (L4), sillä ne vaativat taitoa tulkita ja yhdistellä tietoa eri muodoissa erilaisten välineiden avulla. Oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään myös usein teknologiaa tiedon etsimiseen ja arvioimiseen tai oman tuotoksen tekemiseen, joten oppilaan tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen kehittyy (L5). Oppilas saa oppiaineiden myötä tietoa työelämäntaidoista ja yrittäjyydestä (L6) ja kasvaa vastuulliseksi yhteisön ja yhteiskunnan jäseneksi. Hän saa tietoa siitä, mitä menneisyydessä on tapahtunut taloudellisissa asioissa ja millainen merkitys tapahtumilla on ollut työelämässä ja yrittäjyydessä. Oppiaineiden avulla oppilas oppii ymmärtämään osallistumisen ja demokratian merkityksen yhteiskunnallisessa toiminnassa. Myös menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisten yhteyksien ymmärtäminen helpottuu, ja oppilas saa keinoja vaikuttamiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen (L7).