EP POM 2

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Seuraan eri medioita yleensä päivittäin. Selailen iltapäivälehtien otsikot, YLE:n ja HS:n uutiset ja joskus katson uutislähetyksiä YLE:ltä ja MTV:ltä. Some käytän melko vähän, käyn ehkä noin kerran viikossa tsekkaamassa Facebookin etusivun. Lisäksi osa ystävistäni seuraa yhteiskunnallisia asioita aktiivisesti ja juttelemme niistä usein.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Eniten vaikutan siten, että otan aiheita puheeksi ja keskustelen ihmisten kanssa. En kirjoita mielipidekirjoituksia nettiin tai sanomalehtiin. Joskus allekirjoitan kansalaisaloitteita.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää opetuksessa?
Vuorovaikutushan on kaiken oppimisen perusta, joten keskustelemalla on hyvä käydä asioita läpi. Opetuksessa voisi olla esim. ryhmäkeskusteluja, väittelyitä ja keskustelua koko luokan kanssa. Toki nykyään some on osa lasten ja nuorten elämää, joten sitä voisi myös hyödyntää. Tärkeää on muistaa lähdekriittisyys.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Muutamia aiheita lähiajoilta:

-Eniten pinnalla on toki korona ja sen vaikutukset esim. koulutukseen, talouteen, työttömyyteen jne. Ja rokotukset sekä koronapassi.
-Opettajien ja hoitajien jaksaminen ja kuormitus.
-Lukion uusi OPS.
-Oppilaiden pahoinvointi ja oppimisvaje (koronan vaikutus), kouluterveyskysely.
-Kriisi Valko-Venäjän ja Puolan rajalla.
-Bensan hinnan kallistuminen lähes kahteen euroon -> verotus.
-Suomalaisen Woltin myyminen 7 miljardilla yhdysvaltalaisille -> yritykset, omistajuus.
-Verotiedot julkistettiin.
-Palkka-avoimuus –keskustelu: pitäisikö kaikkien työntekijöiden palkkojen olla kaikkien nähtävillä?
-Glasgow’n ilmastosopimus ja ylipäätään ilmastoon liittyvät asiat.
-Syntyvyyden aleneminen ja sen vaikutukset esim. huoltosuhteeseen (veronmaksajat suhteessa heihin, jotka eivät maksa veroja juuri nyt)
-Hyvinvointiin ja itsestä huolehtimiseen liittyvät asiat.
-Valtion velkaantuminen.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Oppilaat ovat varmaan tietoisia monista näistä asioista. Kun he kysyvät, voidaan aiheesta jutella. On tärkeää pohtia, mitkä asiat ovat johtaneet tähän, miksi ja mitä seuraavaksi. Joka aiheesta on myös saatavilla teoria- ja tutkimustietoa, jota voi käsitellä. Erilaisia ideoita yhteiskuntaopin opetukseen myöhempänä.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Periaatteessa minkä tahansa ammatin edustaja voisi kertoa omasta työstään (paikallinen työelämä, yrittäjyys ja julkinen sektori). Vierailut esim. kirjastoihin, museoihin, kaupungintalolle jne. Sitten on erilaisia järjestöjä, seuroja ja yhdistyksiä sekä vapaaehtoistoimintaa, joita voisi hyödyntää opetuksessa.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Yksi peruskoulun tehtävistä on ohjata oppilaita kasvamaan aktiivisiksi, oma-aloitteisiksi ja vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Esim. ihmisoikeusasioihin, demokratiaan, mediaan, työntekoon, talouteen ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyvät asiat on hyvä opettaa koulussa. Lisäksi pitää muistaa kriittisyys tietoa hankittaessa, jokaisella kirjoittajalla/puhujalla on omat arvonsa, jotka heijastuvat yhteiskuntaopin asioihin.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelua alkaa jo alakoulussa aiemman 9. lk. sijaan?
Jo alakoululaisia voi herätellä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa esim. harrastuksissa, kotona tai oppilaskunnan kautta. Kun he pienestä pitäen saavat kokemuksen yhteisön jäsenyydestä ja vaikuttamisesta, se voi lisätä kiinnostusta ja tukea aktiiviseksi kansalaiseksi kasvua sekä lisätä ymmärrystä siitä, kuinka yhteiskunta toimii. Kiinnostusta yhteiskunnallisia asioita kohtaan on hyvä herätellä aiemmin kuin 9. lk.:lla, koska ne vaikuttavat kaikkien ihmisten elämään ja jokaisella on omalta osaltaan mahdollisuus vaikuttaa esim. äänestämällä, keskustelemalla kasvotusten tai netissä, allekirjoittamalla tai aloittamalla kansalaisaloitteita, liittojen ja yhdistysten kautta jne.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta?
Opetuskeskustelut, ryhmätyöt/projektit, väittelyt, haastattelut, draama, mainosten/median tutkiminen (ja sen, mitä siellä taustalla on), lapsen oikeuksiin tutustuminen yms.

EP POM 2

Yhteiskunnalliset asiat

Saan tietooni uutisia ja yhteiskunnallisista asioista käytävää keskustelua pääosin sanomalehtien ja sosiaalisen median kautta. Selailen lähes päivittäin Helsingin Sanomien uutisia, ja lisäksi sosiaalista mediaa selatessa tulee väkisinkin vastaan eri uutiskanavien päivityksiä. Silloin tällöin katson tv-uutisia tai kuulen uutiset radiosta. Jos törmään johonkin aiheeseen, joka minua kiinnostaa, saatan googlettaa lisää siitä. Itse en koe toimivani kovin aktiivisena vaikuttajana yhteiskunnallisia asioita kohtaan. En esimerkiksi käytä sosiaalisen median kanaviani tähän, ainoastaan joskus saatan laittaa kavereilleni snapchatissa kuvaa jostain lehtijutusta, jonka olen lukenut. Lähiympäristössäni vaikutan keskustelemalla asioista, ja tuon omia mielipiteitäni esille, mutta juurikin vain lähimmille ihmisille. Tällainen keskusteluun osallistuminen ja omien mielipiteiden ilmaisu toimii varmasti myös opetuksessa yhteiskunnallisten asioiden läpikäymiseen.

Tämän hetken, ja kohta parin vuoden ajan, yhteiskunnallisen keskustelun isoimpana aiheena on ollut korona. Viime aikoina on puhuttu erityisesti rokotuksista, ja siitä, eriarvoistaako koronapassin käyttäminen kansalaisia. Koronan ohella mieleeni jääneitä suuria aiheita ovat muun muassa opiskelijoiden hyvinvointi, sote-uudistus ja maakuntien talous, ilmastonmuutos (erityisesti itämeri, tuulivoima ja Suomen metsätalous), oppivelvollisuuden pidentäminen sekä Afganistanin kriisi. Ihan viime aikoina on puhuttu muun muassa verotuksesta, Glasgown ilmastokokouksesta, palkankorotuksista ja Puolan ja Valko-Venäjän rajan kriisistä. Oppilaiden kanssa näitä yhteiskunnallisia asioita voisin lähestyä esimerkiksi siten, että katsottaisiin jokin uutispätkä tai luettaisiin lyhyt lehtijuttu aiheesta, minkä jälkeen keskusteltaisiin oppilaiden kysymysten pohjalta. Voitaisiin vaikkapa katsoa YLE:n uutisista pätkä, jossa kerrotaan verotietojen julkaisusta, ja sen jälkeen pohtia, mitä tämä tarkoittaa. Tästä saisi hyvän aasinsillan Suomen verotuksesta puhumiseen yleisesti. Yhteistyötahona yhteiskunnallisten asioiden opettamiseen voisi toimia esimerkiksi paikallislehti, kunnanvaltuusto (esim. edustaja käymään koululla), joku paikallinen yrittäjä tai sosiaalisen median vaikuttaja.

Yhteiskuntaopin opetus

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jotta oppilaat oppisivat ymmärtämään, millaisia rakenteita yhteiskunnassa on ja miten ne toimivat. Lisäksi oppilaan tulee tunnistaa, mikä on oma rooli yhteiskunnassa, ja oppia toimimaan yhteiskunnassa esimerkiksi talouden, vaikuttamisen, demokratian ja työelämän kannalta. Yhteiskuntaopin opettamisen tavoitteena on kasvattaa aktiivisia ja tasa-arvon periaatteiden mukaan toimivia kansalaisia. Ajattelisin, että yhteiskuntaopin opiskelu aloitetaan nykyisessä opetussuunnitelmassa jo alakoulussa, sillä nykyään esimerkiksi sosiaalisen median vaikutuksesta jo alakouluikäiset saavat tietää valtavasti yhteiskunnallisista asioista. Tästä syystä on hyvä, että näihin asioihin perehdytään myös koulussa. Lisäksi aktiiviseksi kansalaiseksi kasvattaminen kannattaa aloittaa ajoissa.

Yhteiskuntaopin opetus alakoulussa ei herätä minussa hirveästi mielikuvia, sillä minulla ei ole tästä yhtään kokemusta, ei oppilaana eikä opettajana. Ajattelisin kuitenkin, että opetuksen alakoulussa tulisi olla hyvin käytännönläheistä ja oppilaan lähipiiriin liittyvää. Eli ei esimerkiksi käydä kovin paljoa globaaleja asioita, vaan suomeen ja oppilaan lähiympäristöön liittyviä asioita, jotka vaikuttavat suoraan oppilaan elämään. Hyvin käytännönläheiset ja toiminnalliset opetuksen tavat ovat varmasti alakoulussa toimivia. Konkreettisena esimerkkinä nostaisin esiin vaikkapa rahankäyttöön ja kulutustottumuksiin liittyen oppilaiden itsensä pitämän ”päiväkirjan”, johon he kirjaisivat, mihin käyttävät rahaa vaikkapa kuukauden ajan. Mediakriittisyyteen liittyen puolestaan voitaisiin katsoa vaikkapa erilaisia TikTok-videoita ja pohtia yhdessä oppilaiden kanssa, onko niissä kerrottu tieto luotettavaa, ja mistä tämän voi tietää.

Välitehtävä 3

 Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Selaan päivittäin sosiaalisen median kanavia kuten Instagramia, Facebookia ja Tiktokkia, jota kautta saan jonkin verran tietoa yhteiskunnallisista asioista. Instagramissa seuraan esimerkiksi Yleä, jota kautta näen nostoja uutisista ja saatan mennä lukemaan ne kokonaisuudessaan uutissivustolta. Viikoittain käyn myös Helsingin Sanomien sivulla, josta luen itseäni kiinnostavia artikkeleita ja uutisia. Toki myös juttelemalla kavereiden ja muiden läheisten kanssa yhteiskunnallisia asioita tulee sivuttua huomaamattomasti. Esimerkiksi Snapchatin ja What’s App:n kautta tulee jaettua erilaisia päivityksiä kavereiden ja perheen kesken.

 
 Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Käytän sosiaalisen median kanavista Instagramia, Snapchattia, What’s Appia, Tiktokkia, LinkedIniä sekä Facebookia.

 Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Ainakin tällä hetkellä monet oppilaat ovat innokkaita Tiktokin käyttäjiä, joten ehkä sitä voisi jotenkin hyödyntää esimerkiksi jonkin asian kertaamisessa. Jostakin aiheesta voisi tehdä koonnin Tiktokin avulla tai sitten käyttää sitä apuna havainnollistajana vaikkapa ryhmätyön esittelyssä. Miksei myös voisi toteuttaa esimerkiksi itsearvioinnin vloggauksen muodossa, kuten aiemmin eräällä kurssillamme teimme.

 Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Ilmastonmuutos & ilmastoahdistus, koronapandemia (eteenkin Suomen koronarokotekattavuus, koronapassi) naisten tasa-arvo kysymys työelämässä ja vanhempainvapaisiin liittyen, Suomen pääministerin yksityiselämän kohu, yhteiskuntamme yksilökeskeisyys, Suomen väkiluvun mahdollinen taittuminen tulevaisuudessa ja siitä aiheuvat huolet ja ehdotetut ratkaisut, Suomen taloustilanne ja huoli lisääntyvästä velasta

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Pyrkisin tekemään asioista oppilaille helposti lähestyttäviä, jotta he voisivat itse pohtia niiden merkitystä omaan elämäänsä. Koittaisin ottaa huomioon, etteivät asiat saisi oppilaita huolestumaan ns. turhaan tai alkaisi pelottamaan heitä.

 Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Erilaiset vierailut esimerkiksi yrityksissä yms. voisivat tuoda konkretiaa opetukseen ja auttaa oppilaita saamaan tarttumapintaa käsiteltäviin aiheisiin. Kävimme itse lukiossa seuraamassa oikeudenkäyntiä yhdellä kurssillamme ja se oli kaikkien meidän mielestä todella mielenkiintoinen kokemus. Ikätasoon sopeuttaen erilaisia vierailuja voisi toteuttaa ja toki koululle voisi tulla vierailemaan ja kertomaan omasta työnkuvastaan esimerkiksi jokin tunnettu poliitikko tai kaupungin valtuuston edustaja.

 Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on kasvattaa oppilaista vastuuntuntoisia, aktiivisia sekä yrittelijäitä kansalaisia moniarvoisessa yhteiskunnassamme. Sen avulla tähdätään kriittisen ajattelun kehittymiseen sekä pyritään innostamaan oppijoita ajankohtaisten tapahtumien ja kysymysten seuraamiseen. Pyrkimyksenä on myös ohjata oppijoita ymmärtämään yhteiskunnallista päätöksentekoa, joka pohjautuu eri vaihtoehtojen punnitsemiseen ja konsensuksen löytämiseen.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Opetuksen aikaistamisella tähdätään siihen, että oppilaita saataisiin aiempaa paremmin aktivoitua yhteiskunnallisten asioiden pariin ja he innostuisivat yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Lisäksi tavoitteena on lisätä heidän tietoisuuttansa yhteiskunnallisista asioista.

 Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

OPS:issa korostetaan opetuksen toiminnallisuutta ja elämyksellisyyttä. Ensiksi mieleeni tulee Yrityskylävierailu, jossa oppilaat pääsevät tienaamaan rahaa työnteollaan sekä harjoittelemaan sen kuluttamista Yrityskylässä olevissa palveluissa. Oppilaiden kanssa voisi myös ihan koulussa tehdä omat budjetit ja harjoitella taloudenhallintaa esimerkiksi leikkikaupan tms. avulla. Yhteiskunnallista vaikuttamista voidaan harjoitella luokassa tehtävien äänestysten kautta, jossa oppilaat pääsevät näkemään demokraattisen vaikuttamisen periaatteen käytännössä. Myös aktiivinen uutisten liittäminen opetettavien asioiden kanssa rinnakkain voisi tukea oppimista ja lisätä oppilaiden innostusta ottaa itsekin selvää yhteiskunnallisista asioista.

EP POM 2
Kirjoita näiden kysymysten pohjalta viikon aikana tekemiesi havaintojen ydinkohtia keskustelualueelle.

Saan tietoa yhteiskunnallisista asioista erilaisten medioiden, sekä lähiympäristöni ihmisten kautta. Suoraa viestittelyä lukuun ottamatta en käytä vaikuttamiseen mitään medioita, somessa en juuri itse tuota sisältöä. Käytän kuitenkin tiedon hankintaan sosiaalisen median sovelluksia ja uutismedioita. Lisäksi ajankohtaisista asioista tulee keskusteltua mm. ystävien, perheen ja koulukavereiden kanssa. Tällä hetkellä pinnalla olevia teemoja ovat esim. koronatilanne, päivänpolitiikka, ilmastoasiat, jalkapallo, Valko- Venäjän siirtolaistilanne ja kiihtyvä inflaatio. Näitä asioita voitaisiin käsitellä opetuksessa vaikkapa antamalla oppilaille lehdet selattavaksi, valitsemalla kolme tärkeintä otsiokkoa (kukin oppilas valitsee oman mielen mukaan) ja keskustelemalla niiden tärkeydestä esim. keskenään argumentoiden.



- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Opetussuunnitelman laaja-alaisista tavoitteista L3 itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, L6 työelämätaidot ja yrittäjyys, sekä L7 osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen tulevat erityisen paljon esille yhteiskuntaopissa. Isossa kuvassa koulujärjestelmä pyrkii tuottamaan yhteiskuntaan aktiivisia ja hyvinvoivia yksilöitä, jotka paitsi pääsevät osallisiksi yhteiskuntaan, myös kehittävät sitä.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Ei tietoa, varmaan on ajatelutu, että varhainen aloitus helpottaa oman ja perheen elämän, sekä yhteiskunnan ymmärtämistä tukevien yksinkertaisten asioiden ymmärtämistä. Näitä ovat esimerkiksi arjen hallinta, talous ja rahankäyttö, sekä demokratian ja kansalaisvaikuttamisen perusteet. Lisäksi jonkinlainen ymmärrys nykytilanteesta auttaa peilaamaan niitä myöhemmin opittaviin historian sisältöihin.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Yhteiskuntaopin opetukseen olisi sen käytännönläheisyyden takia mielestäni suhteellisen helppo tuoda mukaan tutkiva ja kokeileva oppiminen. Oppiaineen sisällöt liittyvät paljon työelämän ja yrittäjyyden ymmärtämiseen, Suomessa toimivaan hallinnolliseen rakenteeseen ja henkilökohtaiseen taloudenpitoon. Nämä teemat voitaisiin tuoda opetukseen esimerkiksi luokan äänestyksillä, lähialueen yrityksen esittelyllä, oikeudenkäynnissä vierailulla tai leikkisijoitusten tekemisellä useamman kouluvuoden ajalle.

EP POM 2, Välitehtävä 3.

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista tv:n, ( yle: joskus paikallisuutiset, 20:30 päälähetys, aamutv(Jälkiviisaat BEST), a-studio, mot jne.), lehtien (lähinnä HS la-su paperitilaus+digi, muut digilehtien satunnaiset artikkelit), radion(lähinnä yle puhe), podcastien ja somen (facebook, whatsapp) kautta.
 
Vaikuttamiseni tapahtuu satunnaisten keskustelujen ja asioiden jakamisen muodossa somessa sekä välillä jopa kasvotusten, lähinnä tuttujen ihmisten kanssa. Vaikutan myös jokapäiväisillä tekemilläni valinnoilla kuluttajana. Näitä kaikkia voisi hyödyntää opetuksessa esimerkiksi erilaisten keskusteluharjoitusten avulla, joissa pyritään kuuntelemaan, kysymään, perustelemaan ja ymmärtämään niin muita kuin itseäänkin. Uutisten ja ilmiöiden tarkastelu lasten kanssa avaa monia mahdollisuuksia opetukseen.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla näen ilmastonmuutoksen sekä koronapandemian kaikkine sivujuonteineen. EU:n tulevaisuuden näkymät(maahanmuutto, liittovaltiokehitys(?), yhteiset pelisäännöt, eurooppalainen identiteetti(?), Länsi vs itä, Mitä tapahtuu Venäjällä (Putin vs Navalnyi), sananvapaus Suomessa ja maailmalla... yms yms jne.. vielä yksi mielenkiintoinen aihe on keskustelu siitä, kuka saa kommentoida ja esittää kenenkin tekemisiä ja miten (kuka saa esittää transnaista teatterissa?, kenen asioita valkoinen keski-ikäinen heteromies saa kommentoida, täytyykö kirjan kääntäjän kuulua samaan vähemmistöön johon sen alkuperäinen kirjoittaja kuuluu?, jne.) Ehkä tämä menisi sananvapaus-kategoriaan, en ole varma.
 
Oppilaiden kanssa näitä asioita voisi lähestyä erilaisten ihmisten tilanteisiin samaistumalla ja sen kautta yhteisellä keskustelulla. Em. teemojen vaikutuksista omaan arkeen ja tulevaisuuteen saisi myös mielekkäitä keskusteluja ja ryhmätöitä oppitunneille. 

 Opetuksessa voisin hyödyntää kaikkia medioita (some ja perinteiset). Lisäksi kaikki paikalliset tiedon ja kulttuurinvälittäjät (museot, teatterit, urheilutapahtumat, musiikkiesitykset jne.) ovat mielestäni erittäin kiinnostavia yhteistyötahoja, joita voisi hyödyntää opetuksessa.

No miksi yhteiskuntaoppia sitten opetetaan koulussa? Kai se on osa yksilön sosialisaatiota, joka parhaimmillaan edistää demokratian toteutumista. Koen, että hyvin opetettuna (kuten kaikilla muillakkin oppiaineilla) sillä voi olla merkittävä rooli myös yksilön hyvinvoinnin kannalta.
Pohdin, että pyritäänkö jo alakoulussa alkavalla yhteiskuntaopin opetuksella luomaan vankempaa perustaa kunkin kiinnittymisen mahdollisuuksille tässä yhteiskunnassa. Onko yläkoulussa "yhtäkkiä" alkava opetus jo liian etäinen möhkäle useimpien oppijoiden omaan kokemusmaailmaan verratuna, kaikkine verotus -ja lakioppeineen. Ehkä niitä on parempi lähestyä pehmeällä laskulla jo alakoulussa.

EP POM 2
Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Sosiaalinen media on minulla iso yhteiskunnallisten asioiden uutiskanava. Luen lähes päivittäin netistä uutisia eri lehdistä. Lisäksi usein, vaikka itse ei aiheista tietoa hakisi, niitä tulee omalle etusivulle. Kännykän lisäksi telkkarista tulevat uutiset jäävät joskus päälle ja äidin luona katsomme aina uutiset. 

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

En koe, että olen erityisemmin vaikuttaja, etenkään sosiaalisessa mediassa. Käytän päivittäin instagramia, facebookkia sekä välillä myös twitteriä. Harvemmin kuitenkin itse näihin kanaviin mitään laitan. Lisäksi tykkään keskustella ihmisten kanssa, jolloin oma vaikuttamiseni on vahvimmillani. 

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?


Itse en kirjoita lehtien mielipidepalstalle, mutta olen nähnyt, että monessa yläkoulussa jollain luokka-asteella oppilaat saavat kirjoittaa lehteen oman mielipidekirjoituksen. Tämä on mielestäni hyvä keino näyttää lapsille vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä erilaisia keinoja ja myös harjoitella oikeanlaista vaikuttamista. Myös joillain kouluilla on erilaisia somekanavia, joiden kautta voidaan kertoa koulun arjesta. Toki tämä ei välttämättä ole vaikuttamista. 


Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Suurin uutisaihe on vielä tälläkin hetkellä ollut korona ja sen aiheuttamat huolet yhteiskunnalle. Koronan ympärille rakentuu monet erilaiset asiat, kuten talous sekä terveydenhuollon kestävyys. Näiden lisäksi poliittiset keskustelut puolueiden toiminnasta ja vaikuttamisesta ovat herättäneet keskustelua. Myös suuret keskustelut ovat olleet ihmisten uupumisesta ja jaksamisesta. 


Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Koronaa ja sen taloudellisia vaikutuksia oppilaiden kanssa voisi lähestyä heidän kysymystensä kautta. Oppilaat eivät välttämättä ymmärrä vielä täysin rahan arvoa, joten asiaa on hyvä lähestyä siltä kannalta, mitä he ymmärtävät. Poliittisista puolueista voisi tehdä esimerkiksi ryhmätehtävät, joissa tutkitaan erilaisten puolueiden arvopohjaa ja periaatteita. Näin oppilaat saisivat itse olla aktiivisena tekijänä ja he saisivat etsiä aiheita, mitkä ovat heidän mielestään oleellisia ja tärkeitä. 

Tärkeintä kuitenkin olisi keskustella ja antaa keskustelulle tilaa, koska oppilaat varmasti asioista jo tietävät. Huonoin tapa olisi mielestäni hiljentää kysymykset ja keskustelu. 

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Erilaiset sosiaalisen median vaikuttajat ovat mielestäni hyviä yhteistyötahoja, koska oppilaat varmasti seuraavat heitä ja osittain myös ihailevat. Heidän kanssaan voisi keskustella oppilaita mietityttävistä asioista, liittyen esimerkiksi sosiaalisen median työhön. Lisäksi erilaisten yhtiöiden sekä yritysten kanssa tehdystä yhteistyöstä oppilaat voisivat hyötyä, koska saisivat lisätietoa siitä, miten esimerkiksi yritys toimii ja mitä tarvitsee sellaisen perustamiseen. 


Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, koska sen avulla lapset oppivat ymmärtämään sitä, miten maailmassa taloudellinen puoli toimii. Lisäksi siinä opitaan muita erilaisia yhteiskuntaan liittyviä asioita, kuten rahankäyttö ja julkisen ja yksityisen erot. Myös yleistietämys ja elämän kannalta hyödylliset taidot ja tiedot lisääntyvät. 

Miksi uuden OPS:n myötä yhteiskuntaoppia opetetaan jo ala-asteella? 

Uskon, että yhteiskuntaopin opettaminen ala-asteella lisää lasten tietoisuutta jo nuorena. Nykyään moni lapsi saa viikkorahaa, mutta he eivät välttämättä ymmärrä sitä, miksi rahaa ei saa niin paljon kuin he haluaisivat. Yhteiskuntaopin avulla lapset ymmärtävät esimerkiksi sitä, että vanhemmat saavat töiden teosta rahaa tietyn verra, josta sitten antavat lapsilleen. 

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Mieleeni tulee erityisesti kaikenlaisia projekteja ja elämystehtäviä. Esimerkiksi erilaiset väittelyt sekä eduskunnan rooleihin eläytyminen voisi olla mielenkiintoisempaa kuin vain kirjasta lukea siitä. Lisäksi yrityskylä- idea, mikä on ainakin Seinäjoella toiminut, on todella hyvä tähän liittyvä projekti. 

EP POM 2
Seuraa viikon aikana ympäristöäsi, mediaa, lähipiiriäsi ja tarkastele seuraavia asioita:

Otan itse selvää yhteiskunnallisista asioista oikeastaan vain netistä lukemalla. Pääasiassa luen Iltasanomia ja silloin tällöin myös Ylen uutisia. Saatan myös katsoa uutiset televisiosta, jos satun olemaan ruudun ääressä. Sosiaalisessa mediassa tulee myös vastaan uutisia ja muita yhteiskunnallisia asioita. En koe itse vaikuttavani yhteiskunnallisiin asioihin juuri mitenkään, mutta sosiaalisen median palvelut olisivat sellaisia, joissa se olisi mahdollista. Seuraan kyllä pinnalla olevia yhteiskunnallisia asioita, mutta en koe omakseni lähteä vaikuttamaan tai jakamaan omia mielipiteitäni suurelle joukolle.

Tällä viikolla pinnalla on ollut koronavirus suomessa ja maailmalla, politiikka, verotiedot sekä ilmastonmuutos. Opetuksessa olisi mielestäni tärkeää, että asiat tuotaisiin esille oppilaille sopivalla tavalla. Helsingin sanomien lasten uutiset ovat mielestäni todella hyvä keino keskustella uutisista lasten kanssa. Joka perjantai tuleva uutislähetys kokoaa viikon tärkeimmät tapahtumat lasten tasoisesti ja näin pelottavistakin uutisista on helpompi keskustella oppilaiden kanssa. Lasten kanssa erilaiset videot ja kuvat auttavat selkeyttämään asioita ja niistä jutteleminen on todella tärkeää. Sosiaalisen median kautta jo pienet lapset saavat selville uutisia, jotken on tärkeää, että niistä keskustellaan koulussa niin, ettei asiat jää vaivaamaan lapsia. Oppilaiden kanssa voisi myös tehdä vierailuja erilaisiin kohteisiin tai vierailijat voisivat mahdollisesti tulla koululle esimerkiksi esittelemään työtään. Lasten kanssa erilaiset videot ja kuvat auttavat selkeyttämään asioita.

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, koska sen sisällöt ovat tärkeitä, jotta oppilaat ymmärtävät esimeriksi taloudesta, vaikuttamisesta, yhteiskunnallisista asioista ja työelämästä. Yhteiskuntaopin tarkoituksena on opettaa oppilaita toimimaan aktiiviivisesti ja vastuuntuntoisesti yhteiskunnassa. Yhteiskuntaoppi alkaa jo alakoulussa, koska yhteiskuntaopin sisällöt sovelutavat hyvin myös nuoremmille. Jo alakoulusta asti oppilaiden tietoisuutta lisätään, jotta heistä kasvaisi vastuullisia ja aktiivisia kansalaisia. Olen sitä mieltä, että yhteiskuntaoppi toimii oppiaineena ihan yhtä hyvin kuin yläkoulussa. On vain tärkeää tuoda sisällöt ja aiheet lasten tasolle ja mitä vanhemmaksi oppilaat kasvavat sitä laajemmin ja vaikeampia asioita koulussa voidaan käsitellä. Yhteiskuntaopissa käytännöllisyys ja toiminnallisuus voisivat toimia todella hyvin. Sisällöt ovat jokaisen arkeen kuuluvia, joten niitä on helppo lähestyä. 

EP POM 2
Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Seuraan yhteiskunnan tapahtumia mm. Ylen ja MTVn uutislähetysten kautta. Suurimman osan tiedosta saan kuitenkin sosiaalisen median alustojen, kuten Twitterin ja Instagramin kautta. Pidän Twitterissä mm. siitä, että kokemukset ja mielipiteet tulevat tapahtumissa mukana olleilta ja eri ihmisryhmiltä itseltään suoraan, ja tieto leviää nopeasti. Keskustelen ystävieni kanssa yhteiskunnallisista ajatuksista paljon ja jaamme ajatuksiamme niihin liittyen.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Lähipiirissäni pyrin vaikuttamaan keskustelemalla ystävieni ja perheeni kanssa yhteiskunnallisista tapahtumista ja tuomalla mukaan erilaisia näkökulmia. Pyrin myös vaikuttamaan äänestämällä vaaleissa aktiivisesti sekä kirjoittamalla kansalaisaloitteita, jotka tuntuvat mielestäni tärkeiltä.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Opetuksessa voisi esimerkiksi etsiä tietoa yhteiskunnallisista tapahtumista ja käsitellä aiheita eri lähteiden ja näkökulmien kautta. Oppilaat voivat harjoitella oman mielipiteen muodostamista ja perustelua, sekä keskustella niistä toistensa kanssa. Tunneilla voitaisiin pitää myös ikätasolle sopivia väittelyjä sekä harjoitella luotettavan tiedon etsimistä. Opetuksessa tulisi painottaa myös lähdekriittisyyttä ja mediakriittisyyttä ylipäätään.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla tällä hetkellä ovat mm.:
- ilmastoasiat
- Armenian ja Azerbaidzanin välinen kiista
- koronapassi
- koronavirustartunnat hoivakodeissa ja sairaaloissa
- Valko-Venäjän siirtolaiskriisi.

Osa aiheista on ollut pinnalla jo pitkään, mutta nousevat uutisiin uusien käänteiden tai tapahtumien seurauksena. Tällaisia aiheita ovat viime vuosina olleet mm. koronapandemia ja ilmastonmuutos.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Aiheita voisi lähestyä oppilaiden kanssa esimerkiksi etsimällä tietoa tapahtumista ja keskustelemalla niistä yhdessä. Aiheiden käsittelyssä voisi pohtia tapahtunutta laajemmin ja pohtia, miksi ihmiset saattavat suhtautua niihin hyvin eri tavoin. Tällaiset harjoitukset tukevat oppilaan oman ajattelun kehitystä sekä auttavat oppilaita lähestymään asioita kriittisesti. Aiheita tarkastellessa voisi painottaa myös, että oman mielipiteen etsiminen voi viedä aikaa, eikä kaikkea tarvitse tietää tai ymmärtää heti.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jotta oppilaat olisivat valmiimpia käsittelemään ajankohtaisia aiheita ja yhteiskunnallisia ongelmia mediakriittisesti sekä oppisivat muodostamaan omia mielipiteitään ja näkökulmiaan. Jos yhteiskuntaoppia ei opetettaisi koulussa lainkaan, aiheisiin perehtyminen tai asioihin vaikuttaminen saattaisi tuntua hyvin kaukaiselta ja hankalalta asialta. Yhteiskunnalliset aiheet ja ongelmat koskettavat jokaista jossain vaiheessa elämää, joten niihin totuttautuminen pehmeästi on hyvä asia. Aiheiden käsittelyn myötä myös itse vaikuttaminen voi tuntua helpommalta ja lähestyttävämmältä asialta.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Yhteiskuntaopin oppiaineessa käydään ja harjoitellaan monia asioita ja taitoja, joista on hyötyä jo ennen 9-luokan alkua. Tällaisia taitoja ovat mm. mediakriittisyys ja asioiden käsitteleminen eri näkökulmista. Jo 16-vuotiaat saavat äänestää esimerkiksi seurakuntavaaleissa, joten vaikuttamisen keinoihin ja oman vaikuttamisen mahdollisuuksiin on hyvä perehtyä jo varhain. Yhteiskuntaopin tunteminen laajentaa käsitystä myös yhteiskunnan toiminnasta ja sen edellytyksistä.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Yhteiskuntaopin tunneilla alakoulussa voitaisiin harjoitella rakentavaa ja toisen mielipidettä kunnioittavaa keskustelua esimerkiksi kevyiden väittelyiden avulla sekä etsiä tietoa ajankohtaisista aiheista ja tapahtumista. Tunneilla tärkeää olisi aiheista keskustelu sekä luottamuksellinen ilmapiiri tuoda oma näkökulma esiin ja myös vaihtaa mielipidettä.

Välitehtävä 3

Miten otan itse selvää yhteiskunnallisista asioista?

Selailen lähes päivittäin netistä lyhyen aikaa eri uutisia, pääasiassa käyttäen iltalehden, iltasanomien ja ylen nettisivustoja. Fyysisisiä lehtiä en lue juurikaan, paitsi satunnaisesti vanhemmillani ollessani aamulehteä. En myöskään katso uutisia TV:n välityksellä, mutta saatan välillä nähdä pätkiä uutisilähetyksistä esimerkiksi vanhemmilla tai tällä viikolla hammaslääkärin vastaanotossa. Myös jonkin verran saan yhteiskunnallisista asioista tietoa youtube-videoiden kautta, joita minulla on tapana katsella paljon. Myös facebookissa ponnahtaa esiin silloin tällöin ajankohtaisia uutisia ja joitakin keskusteluja. Täytyy kuitenkin myöntää, että useimmiten kuulen yhteiskunnallisista asioista ensimmäisenä esim. poikaystäväni tai muun lähipiirin kautta, jotka seuraavat uutisia paljon tiivimmin ja ovat enemmän kiinnostuneita yhteiskunnasta ja politiikasta.

Millaisia vaikuttamisen kanavia käytät?

En käytä juurikaan mitään julkisia vaikuttamisen kanavia. En siis käytä esimerkiksi sosiaalista mediaa mielipiteitteni ilmaisuun, tai osallistu poliittiseen toimintaan. Tästä huolimatta keskustelen jonkin verran muiden ihmisten kanssa arjessa yhteiskunnallisista asioista, ja tuon esille siinä yhteydessä mielipiteitäni. Tapani vaikuttaa on kuitenkin enemmänkin arkisia valintoja kuin vaikuttamisen kanavia: esimerkiksi valitessa, millaisia yrityksiä haluan tukea asioimalla, tai ostanko kaupasta aina sitä halvinta vaihtoehtoa vai sellaista, jonka ekologisuudesta voin olla varma.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Oppilaita tulisi mielestäni rohkaista keskustelemaan yhteiskunnallisista asioista, ja siten kannustaa pohtimaan, ajattelemaan kriittisesti, ja muodostamaan oma mielipiteensä niistä. Tämän vuoksi luokassa voisi olla erilaisia aktiviteetteja, kuten pari tai ryhmäkeskusteluja, joilla ajattelua lisätään. Keskustelussa oppilaita tulisi myös ohjata kunnioittamaan muiden mielipiteitä ja myös ymmärtämään ja kuuntelemaan toisia näkökulmia.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Tällä viikolla ainakin nämä teemat ovat olleet esillä: Koronapandemia, ilmastonmuutos (Glasgovn ilmastosopimus), siirtolaiskriisi Puolan ja Valko-Venäjän rajalla, autoilu (polttoaineen hinnan nousu, sähköautot), huumerikollisuus, Suomen talous, työllisyys

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Ottaisin asiat esille ikätason mukaisesti etenkin silloin, jos ne liittyvät jollain tapaa opetettavaan asiaan. Jos kuitenkin huomaan oppilaista, että heitä mietityttää tai jopa pelottaa jotkin yhteiskunnalliset asiat, pyrin siihen, että ne puretaan yhdessä keskustellen huolimatta siitä, liittyykö ne tunnin aiheeseeen.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi joita voisit hyödyntää opetuksessasi?

Ympärillä on monia potentiaalisia yhteistyötahoja, esimerkiksi paikalliset yrittäjät voisivat tulla kertomaan omasta yrittäjyydestään ja yrityksestään. Myös eri alojen ammattilaiset ja asiantuntijat voisivat vierailla koulussa. Myös eri järjestöjä, kuten Unicefiä tai punaista ristiä voisi hyödyntää.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Oppiaine antaa tietoa yhteiskunnasta, ja siinä toimimisesta yhteiskunnan jäsenenä. Oppilas siis oppii, miten yhteiskunta on järjestynyt ja miten se pelittää. Lisäksi oppilas saa aineksia mielipiteiden muodostamiseen ja päätösten tekemiseen. Yhteiskuntaoppi tukee myös demokratian toteutumista: jotta demokratia toteutuu, niin kaikkien ihmisten tulisi olla osallisia ja vaikuttaa yhteiskunnan asioihin.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9 lk sijaan?

Luulen, että yhteiskuntaoppia opetetaan jo alakoulussa, jotta yhteiskunnan asiat eivät tuntuisi niin kaukaisilta ja hankalilta asioilta. Koska siis yhteiskuntaoppia opetetaan yhä varhaisemmin, niin sen avulla oppilaat ymmärtävät yhä paremmin ja nuorempana yhteiskuntaa, ja miten yhteiskunnan toimintaan voi osallistua ja omalla toimillaan vaikuttaa.

Millaisia ideoita tulee mieleen, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Ajattelen, että yhteiskuntaopin opetuksessa tulisi alakoulussa hyödyntää paljon keskusteluja: pienryhmissä ja koko ryhmän kanssa. Myös väittelyitä voisi oppilaiden kanssa järjestää, jotta he harjoittelevat oman mielipiteen muodostamista sekä myös muiden näkökulmien kuuntelemista. Lisäksi opetuksessa voisi hyödyntää pelejä ja roolileikkejä.

Välitehtävä 3
Yhteiskunnallisia asioita seuraan lähinnä netin ja somen välityksellä. Seuraan instagramissa Yle uutisia, ja selaan myös välillä esim. Ilta-Sanomia. Kotikotona saatan joskus katsella uutiset jos telkkari on auki.
Käytän joitakin vaikuttamisen kanavia, esim. Instagramia ja Facebookia (+muut somet), mutta en käytä niitä oikeastaan vaikuttamiseen. Minulla ei ole tarvetta osallistua keskusteluihin "vaikuttajana", koska en koe tarpeelliseksi tuoda omaa mielipidettä esiin.
Sosiaalista mediaa en näin laajana alueena ottaisi opetukseen, mutta esimerkiksi luokalle tai kyseiselle ryhmälle tehty IG-sivu, johon päivitellään kurssin aikana tehdyistä töistä on ihan hauska ajatus. Samoin kun jo edellä mainittu mielipidekirjoitus lehteen. 
Juuri nyt uutisissa pinnalla ovat juuri julkaistut verotiedot, tietysti korona Suomessa ja muualla maailmalla sekä esimerkiksi ilmastonmuutos. Lasten kanssa näitä asioita pitäisi lähestyä hyvin ikätasoisesti, niin, että lapsia ei asian käsittely pelota tai siitä ei jää ahdistavaa oloa. Hyvä keino siihen on pitää luokassa avoin keskusteluilmapiiri, sekä mahdollisuus lasten kysymyksille, jotta he saavat itse sanoa ääneen sen, mikä heitä mietityttää.


Yhteiskuntaoppia opetetaan jo alakoulussa varmaankin sen takia, että lapset jo aikaisemmin oppisivat ajattelemaan omaa itseänsä myös yhteiskunnan jäsenenä. Ei siis niin, että yhteiskunta on jokin "suuri taho" vaan kaiken takana, vaan oikeastaan me ihmiset muodostamme sen. Yhteiskuntaopissa käsitellään myös hyvin yleissivistäviä asioita, joista on hyvä oppilaiden olla perillä.

EP POM 2

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Otan itse selvää yhteiskunnallisista asioista pääosin netin avulla. Luen välillä uutisia, mutta usein puhelimeni etusivulle ilmestyy uutisia, jotka avaan mielenkiintoisten otsikoiden pohjalta. Joskus saatan katsoa uutisia myös televisiosta.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Itse käytän oikeastaan vain sosiaalista mediaa vaikuttamisen kanavana, mutta melko harvoin. Lisään joskus harvoin jotain sisältöä yksityiselle tililleni instagramiin. Myös muut sosiaalisen median palvelut ovat mukana arjessani, mutta sen suurempaa vaikuttamista en tee.

 

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Osana opetusta voisi hyödyntää esimerkiksi lähdekriittisyyttä ja sitä, ottaako tiedon jonkun sosiaalisen median kanavalta vai uutissivuston artikkelista. Koen, että todella suuri osa nuoristakin oppilaista käyttää sosiaalista mediaa ja saa sieltä usein virheellistä tai liian ’’raakaa’’ tietoa. Näitä asioita voisi käydä toki opetuksessa hieman ’’pehmeämmin’’ ja keskustella heidän kanssaan.

 

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Todella pinnalla on etenkin koronavirus edelleen sekä esimerkiksi ilmastonmuutos ja siihen liittyvät aiheet. Myös polttoaineiden hinnan kasvusta näkee todella paljon keskustelua tällä hetkellä.

 

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Tällaiset asiat eivät onneksi ole niin raakoja pienille oppilaille kuin esimerkiksi sota yms olisi. Koen kuitenkin, että näistä asioista olisi hyvä keskustella oppilaiden kanssa, kertomalla asiat heille sopivalla tavalla. Nämä asiat koskettavat melkeinpä kaikkia, joten esimerkiksi ilmastonmuutoksesta on hyvä puhua käytännön ja esimerkiksi kestävän kehityksen avulla.

 

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

 Se on tärkeä oppiaine, joka valmistaa oppilaita kasvamaan osaksi yhteiskuntaa ja olemaan mukana päätöstenteossa. Yhteiskuntaoppi opettaa myös hyvin mediakriittisyyttä ja omien päätösten vaikutuksia. Yksi tärkeä asia on myös esimerkiksi rahankäyttö ja siihen liittyvät sektorit.

 

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Koen, että on tärkeää jo yhä nuoremmille lapsille opettaa esimerkiksi se, mitä omat vanhemmat tekevät ja miksi. Esimerkiksi jos käymme töissä mitä siitä saa yms. Myös tasa-arvon opettaminen on tärkeää jo nuorella iällä. Lukiossa tai ammattikoulussa tulee jo paljon yhteiskunnallisia asioita opetuksen lisäksi ja esimerkiksi monessa lukiossakin on hallitus ja siihen liittyvä äänestys, joten on hyvä lähteä opettamaan jo enemmän kuin vuosi ennen sitä näitä asioita.

 

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Mieleeni tulee ensimmäisenä tasa-arvon korostus ja ylipäätään ihmisten keskeinen toiminta ja sen seuraukset. En usko, että alakoulussa vielä kovin syvällisiä asioita, mutta ainakin jonkunlainen pohja olisi hyvä saada. Esimerkiksi erilaisten projektitehtävien avulla yhteiskunnallisia asioita voisi lähestyä

Välitehtävä 3

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Luen uutisia sekä seuraan erilaisia somekanavia. Keskustelen asioista paljon myös lähipiirin kanssa.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Käytän itse esimerkiksi Instagramia, TikTokia, Facebookia ja Snapchatia.

Millaisia vastaavia mahdollisuuksia voisi hyödyntää osana opetusta?

Erilaisia somealustoja, kuten TikTokia, voisi hyödyntää opetuksessa ja uskoisin sen innostavan oppilaita paljon. Somekanavien avulla voisi harjoitella lähdekriittisyyttä ja median vaarojen tunnistamista.

 

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Tällä hetkellä erityisesti koronapandemia, ilmastonmuutos, ihmisoikeuskysymykset, useiden ammattien työolot ja palkkaus, politiikka ja päätöksentekoasiat sekä muiden maiden kriisit ja sodat.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Lähestyisin teemoja oppilaiden kanssa mahdollisimman käytännönläheisesti ja herättäisin keskustelua siitä, miten nämä asiat vaikuttavat heidän elämään. Heiltä tulleiden kysymysten kautta keskustelu olisi mahdollisimman lähellä heitä mietityttäviä aiheita.

 

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Esimerkiksi erilaiset yritykset, joissa voisi käydä vierailemassa, sekä päättäjien tai poliisin tapaaminen. Myös somevaikuttajat tai muut oppilaiden suosiossa olevat julkisuuden henkilöt olisivat hyviä yhteistyötahoja.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppia opetetaan, jotta oppilaat oppisivat rahataitoja, saisivat tietoa yhteiskuntamme järjestelmästä ja politiikasta, ymmärtäisivät yhteiskunnallisten asioiden tärkeyden ja vaikuttamisen vastuun ja mahdollisuuden sekä oppisivat työelämän ja yrittäjyyden perustietoja.

 

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9. -luokan sijaan?

Monia tietoja ja taitoja, joita yhteiskuntaopissa opetetaan, ovat tarpeellisia jo paljon varhaisemmassa vaiheessa kuin vasta 9.-luokalla.

 

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Erilaiset vierailut paikkoihin ja käytännönläheiset harjoitteet sekä rahataitojen opettaminen ja budjetointi.

Välitehtävä 3

Miten otan selvää yhteiskunnallisista asioista?

Seuraan päivittäin verkossa julkaistavia sanomalehtiä ja iltapäivälehtiä sekä yle.fi-verkkosivua. Monia ajankohtaisia asioita nousee esiin myös seuraamissani sosiaalisen median kanavissa, mutta niissä on usein subjektiivisempi tai kokemukseen perustuva näkökulma. En ota kaikkea tietoa vastaan, vaan pyrin tarkastelemaan tiedon luotettavuutta. Monen aiheen kohdalla huomaan, etten tiedä riittävästi ymmärtääkseni ilmiötä kokonaisuudessaan. Välillä etsin lisää tietoa tai tarkastan esimerkiksi vähän vieraan käsitteen määritelmän eri lähteistä.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Koen, että en ole kovin aktiivinen vaikuttaja. Ennemmin seuraan millaista keskustelua asioista käydään ja muodostan oman mielipiteeni usein hiljaisesti. Joskus itseä lähelle tulevien aiheiden kohdalla haluan keskustella niistä jonkun kanssa kasvotusten. Joskus huomaan pyrkiväni vaikuttamaan toisen henkilön mielipiteisiin, jos ne ovat suuressa ristiriidassa esimerkiksi omien arvojeni tai perustelujeni kanssa. Silloin yritän olla hienotunteinen, kertoen olevani eri mieltä ja esittäen omat perusteluni sekä kysyen perusteluita hänen näkökulmalleen. Hyväksyn myös eri mieltä olemisen, kunhan perustelut ovat hyväksyttäviä.

Miten näitä voisi hyödyntää opetuksessa?

Oppilaiden omia tapoja seurata asioita tai vaikuttaa niihin voisi tehdä tietoiseksi. Lähestymistapana voisi olla tapausesimerkki, eli pyytää oppilasta kiinnittämään tarkasteltaviin asioihin huomiota. Tarkasteltuja tapoja voisi ensin pohtia itsekseen ja sen jälkeen keskustella yhteisesti ryhmässä. Keskustelussa voisi opettajan (tai muiden oppilaiden) toimesta nostaa esiin eri tapojen vaikutuksia siihen millaisen käsityksen ajankohtaisista aiheista saa tai miten omat vaikuttamisen tavat vaikuttavat asioista käytävän keskustelun laatuun.

Tämän kaltaiset taidot ovat merkittävässä osassa esimerkiksi tutkivaa oppimista ja muita ryhmätöitä. Erityisesti tulee mieleen asiantuntijuutta hyödyntävät opetusmenetelmät, jossa oppilaan tulee hankkia tietoa niin kattavasti, että osaa ryhmänsä muille jäsenille esitellä asian asiantuntevasti. Vaikuttamisen taitoja tarvitaan ainakin valmiin yhteisen työn koostamisessa, kun keskustellaan siitä mitkä asiat ja näkökulmat ovat esittämisen arvoisia.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Vastaukseen vaikuttaa se, millaisia asioita itse seuraan tai mihin kiinnitän huomiota. Melko tuore aihe medioiden kanavilla on kasvanut tarve tarkastella Suomen ulkopolitiikkaa hybridiuhkien ja rajavalvonnan kannalta. Jo pidempään puhututtanut, mutta edelleen pinnalla oleva aihe on tasa-arvo ja eri vähemmistöryhmät, jotka kokevat tasa-arvo-ongelmia. Runsaasti ja värikkäästi puhututtanut aihe on myös korona, ja edellisen puolen vuoden ajan erityisesti rokotukset, koronapassi ja yksilön oikeudet. Myös ilmastonmuutos nousee otsikoihin ja keskustelunaiheeksi melko usein, erityisesti nyt G20-kokouksen ympärillä. Itse olen myös kiinnittänyt huomiota hyvin- (ja pahoin-) vointiin liittyvään keskusteluun. Vuosia sitten nousi pinnalle keskustelu lehmänmaidon terveysvaikutuksista, nykyisin huomaan enemmän psyykkiseen hyvinvointiin liittyvää keskustelua.

Miten lähestyisin näitä asioita oppilaiden kanssa?

Ajattelen, että tärkeintä on lupa keskustella kaikista asioista. Ja keskustelussa on tärkeää, että keskustellaan asioista, ei niihin liittyvistä ihmisistä. Vaikka asiat ovat vaikeitakin ja herättävät tunteita, on tärkeää pitää keskustelu muita ihmisiä kunnioittavana. Oppilaille on hyvä tuoda esiin, että oman mielipiteen muuttaminen tiedon ja perusteluiden kehittyessä ei ole huono tai hävettävä asia. Joskus lapsilla ja nuorilla on voimakkaampia ja yksiselitteisempiä mielipiteitä kuin aikuisilla, joiden on ajattelun joustavuuden vuoksi helpompi nähdä eri näkökulmia. Tällaiseen tilanteeseen voisi tuoda oppilaiden kanssa vastakkaista näkökulmaa olevan mielipiteen, mielellään sellaisen, joka herättää oppilaissa myötätuntoa tai muita tunteita ja vahvistaa sitä näkemystä, että joku toinen ihminen voi kokea tai ajatella samasta asiasta ihan eri tavalla sen mukaan mitä omat aiemmat kokemukset ovat. Mielestäni oppilaiden kanssa on tärkeää lisätä sallivuutta erilaisuutta kohtaan, mutta painottaa perustelemisen taitoa.

Millaisia kiinnostavia työtahoja havaitsen ympärilläni, joita voisi hyödyntää opetuksessa?

Parhaita yhteistyötahoja olisivat sellaiset, jotka koskettavat oppilaita tai heidän elämäänsä. Esimerkiksi samastuminen tai ihailu voivat lisätä oppilaan kiinnittymistä ja motivaatiota ja siten myös oppimista. Siksi esimerkiksi joku oppilaiden tuntema tubettaja voisi olla kokemusasiantuntijana hyvä yhteistyötaho. Pienempiä oppilaita voisi kiinnostaa, jos jonkun oppilaan vanhempi työskentelisi esimerkiksi sanomalehdessä tai vaikuttajana ja voisi tulla keskustelemaan juttujen tekemisestä tai juttuihin liittyvästä kommentoinnista.

 

Ajatuksiani yhteiskuntaopin opetuksesta

Yhteiskuntaopin tavoitteena on opettaa mm. kansalaistaitoja ja vaikuttamista omiin ja yhteisiin asioihin. Opetuksen avulla voidaan myös lisätä ymmärtämistä ja tietoa ajankohtaisista asioista. Mielestäni yhteiskuntaopin opetus tähtää siihen, että oppilas kykenee ottamaan vastuuta omista asioistaan. Koska monet aiheet koskevat moninaisuutta tai erilaisia ajattelutapoja, myös oppilaan oma identiteetti rakentuu hänen asemoidessaan itseään suhteessa asioihin.

Yhä pienemmät lapset ovat tietoisia yhteiskunnassa tapahtuvissa asioissa, mutta heillä ei välttämättä ole keinoja tarkastella niitä kunnolla. Koulun yhteiskunnan opetus on turvallinen paikka harjoitella tarvittavia taitoja. Monet laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet myös liittyvät yhteiskuntaopin aiheisiin, jolloin on hyvä, jos oppilailla on joitain pohjatietoja.

Kun ajattelen yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa, toivon, että se olisi mahdollisimman konkreettista ja koskisi niitä asioita ja taitoja, joita oppilaat kohtaavat ja tarvitsevat arjessaan. Monia yhteiskunnan rakenteita ja järjestelmiä on myös koulussa, esimerkiksi oppilaskunta ja sen hallituksen toiminta tai äänestäminen jonkin asian valitsemiseksi. Esimerkiksi näiden oppilaille tuttujen asioiden kautta voisi lähteä tarkastelemaan yhteiskuntaa yleisemmin.

EP POM 2
- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Aiemmin olin huomattavasti valveutuneempi kansalainen, seurasin uutisia ja yhteiskunnallista keskustelua useista eri medioista. Lasten syntymän jälkeen tuntui, että liiallinen uutis- ja ärsyketulva aiheutti maailmantuskaa; millaisessa maailmassa lapseni joutuvat kasvamaan? Niinpä olen tietoisesti vähentänyt etenkin huolestuttavissa uutisissa vellomista; iso osa maailman asioista on sellaisia, joihin en voi vaikuttaa, joten ei myöskään liene maailman kannalta olennaista, että olen aivan kaikesta tietoinenkaan. Entisenä tutkijana olen edelleen kiinnostunut tiedemaailman uutisista, ja pyrin lisäksi löytämään tieteelliset perustelut ja luotettavat, mielellään vertaisarviodut lähteet lukemalleni, ennen kuin lähden mukaan keskusteluun, oli se sitten somessa tai työpaikan kahvipöydässä.
- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Äänestäminen, kansalaisaddressit, some-keskustelut (vaikkakin niiden asemaa vaikuttamisen kanavana pidän melko vähäisenä) ym.
- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
Varjovaalit koulussa, oma addressi luokkaa kiinnostavasta aiheesta, luokan oma sometili.
- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Korona, ilmastonmuutos, leikkauksien kohdistaminen, kulttuurialan ahdinko, sote-keskustelu.
- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Luokka-asteesta riippuen lasten ikätasoon soveltuvalla tavalla, pyrkimällä herättämään keskustelua, muttei ahdistusta.
- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Juupajoella miehen työpaikka Hyytiälän metsäasema ilmaston ja sen muutoksen tutkimuksen edelläkävijänä, oma vanha työpaikkani Jyväskylän yliopistossa, paikalliset kirjastot jne.

Kirjoita näiden kysymysten pohjalta viikon aikana tekemiesi havaintojen ydinkohtia keskustelualueelle. Pohdi sen jälkeen myös seuraavia kysymyksiä:
- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Koulun tärkeä tavoite on kasvattaa vastuullisia, kriittisiä ja osallistuvia yhteiskunnan jäseniä.
- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
Lapset voivat jo paljon ennen 9.-luokkaa olla keskusteevia, osallistuvia ja vaikuttavia kansalaisia.
- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Toiminnallisuutta, yhtymäkohtia oikeaan elämään, aitoja vaikuttamisen tapoja, yhteiskunnallisten vaikuttajien vierailuja ym.

EP POM 2
Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista lähinnä lukemalla uutisia netissä esimerkiksi YLE:n kautta. Seuraan myös sosiaalisessa mediassa kuten instagramissa ja facebookissa tilejä, jotka käsittelevät itselleni tärkeitä yhteiskunnallisia aiheita ja etsin tietoa.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

En ole tottunut käyttämään mitään julkisia vaikuttamisen kanavia mielipiteideni esille tuomiseen. Joskus saatan keskustella tärkeistä aiheista keskustelusovellus Jodelissa. Somessa saatan tykätä hyvistä ja yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttavista postauksista, mutta harvoin jaan mitään omalla tililläni. Satunnaisesti olen kuitenkin ottanut kantaa johonkin. Useimmiten kuitenkin vaikutan keskustelemalla läheisten ihmisten kanssa erilaisista pinnalla olevista aiheista.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Opetukseen voisi sisällyttää esimerkiksi erilaisten medioiden lukemista ja tiedonhakua. Myös somepostauksiin tutustumista voisi käyttää osana tiedon etsimistä ja niiden kautta voisi harjoitella mediakriittisyyttä; nykyisin uskottavankin oloiset sometilit saattavat jakaa esimerkiksi disinformaatiota koronasta. 

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Olen huomannut, että yhteiskunnallisessa keskustelussa ovat pinnalla korona ja rokotukset, ilmastonmuutos, ihmisoikeusasiat ja tietenkin viime viikolla julkaistut ihmisten verotiedot. Omassa some-virrassani näiden lisäksi keskustellaan mielenterveysasioista ja esimerkiksi kissakriisistä ja kissojen kohtelusta, joka toki ei ole ehkä suuren yleisön keskustelussa pinnalla.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Oppilaiden kanssa asioita voisi lähestyä ensin yhdessä keskustelemalla; mitä tiedätte jo aiheesta? Mietityttääkö tai pelottaako jokin aiheeseen liittyvä asia? Pohtisimme aihetta ja huolia yhdessä. Lasten omien kokemusmaailmoiden pohjalta lähtisin suunnittelemaan aiheen käsittelyä laajemmin. Hakisimme tietoa aiheesta ja tarkastelisimme sitä kriittisesti. 

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Voisin pyytää esimerkiksi nuorisovaltuustoon kuuluvia ihmisiä pitämään paneelikeskustelua, tai esimerkiksi toimittajia kertomaan omasta työstään. 

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, koska siinä käsitellään jokaisen elämää koskettavia asioita, jotka on tärkeä tietää, kuten taloutta, politiikan lähtökohtia ja toimintaperiaatteita sekä muitakin yhteiskunnan rakenteellisia asioita.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

On hyvä, että jo nuorempana lapsia tutustutetaan yhteiskunnan periaatteisiin, jotta yläkoulussa asioihin on jo jonkinlainen pohja. Yhteiskuntaoppi on kuitenkin tärkeä aine, ja jos se aloitettaisiin 9.-luokalla, jäisi kaikille ammattikouluun menijöille vain yhden vuoden kokemus koko oppiaineesta. 

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Alakoulussa opetuksen olisi hyvä olla konkreettista ja asioiden sellaisia, jotka koskettavat lapsen arkea. Esimerkiksi taloutta olisi hyvä lähteä käsittelemään lapsen omien rahakokemusten kautta. Opetus voisi olla toiminnallista ja keskustelupainotteista.

Välitehtävät 3

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Ehdottomasti eniten tietoa/uutisia vastaanotan Instagramin ja Facebookin kautta. Seuraamani ihmiset tai mediatalot sekä esim. Instan algoritmi puskee paljon kaikenlaista, suurimmaksi osaksi esim. julkkisuutisiin, ihmisoikeuskysymyksiin tai muihin melko inhimillisiin asioihin liittyvää. Selaan toki myös fiksumpia kanavia, Aamulehti, Helsingin sanomat ja CNN löytyvät sovelluksina puhelimesta. Korona-ajan alusta tähän päivään asti olen aika pitkälti koittanut pitää uutisten lukemisen minimissään, koska ahdistus käy sietämättömäksi. Näiden lisäksi katson paljon Youtubea, mistä kulutan enemmän poliittista sisältöä, esimerkiksi amerikkalaisten Late Night- show -tyylisten ohjelmien myötä olen oppinut todella paljon Yhdysvaltoihin liittyvistä asioista, mitkä Trumpin aikana koin tärkeiksi ymmärtää. Luulenkin, että tiedän paljon enemmän USA:n politiikasta ja esim. oikeusjärjestelmästä, kuin Suomen… Välillä uppoudun johonkin asiaan vielä syvemmin, esim. Afghanistanin tilanteesta olen lukenut tänä vuonna useampiakin kirjoja. Vielä mainittakoon, että monista asioista, jotka eivät itseäni kiinnosta (esim. koronauutiset, talouspolitiikka jne.) kuulen ja opin paljon perheeltäni, jotka tuovat tämänkaltaisia uutisia keskusteluihin.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Nostan asioita esille omassa Instagramissani, jossa jaan story:ni kaikenlaisia tietopläjäyksiä erilaista (ei aina _välttämättä_ kaikista objektiivisiimmista!) lähteistä. Jaan postauksia esimerkiksi tasa-arvoon, mielenterveystietoisuuteen ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen liittyen. Se on mielestäni vähintä mitä voin tehdä jonkin minulle tärkeän asian eteen, sillä kuitenkin storyjani katsoo joka kerta monta sataa ihmistä, vaikka jotkut heistä vähän pyörittelisivätkin silmiään jutuilleni :D Allekirjoitan kansalaisaloitteita silloin, kun joku tärkeä aloite nousee pinnalle. Vaaleissa äänestäminen on tietysti tärkeä tapa vaikuttaa. Tämän lisäksi tietysti toivon vaikuttavani ihan ihmisille keskustelun kautta. Konkreettisin esimerkki omat vanhemmat, joille saatan paasata vaikkapa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon tärkeydestä. Vähän kevyemminkin toki juttelen yhteiskunnallisista asioista kavereiden ja tuttujen kanssa, ja mielestäni on tärkeää, ettei tärkeistä asioista pelätä puhua!

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Lähdekriittisyys ei ole koskaan ollut niin tärkeä taito kuin nyt. Mielestäni siihen voisi keskittyä lähes kaikissa oppiaineissa. Samoin hyvät argumentointitaidot ovat tärkeitä, ja voisi liittää yhteiskuntatiedon opiskeluun vaikuttamisen kysymyksen kautta. Uutisten seuraamiseen on hyvä tottua ja oppia tulkitsemaan niistä tärkeät tiedot.

 Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Korona-asiat (vaikutus esim. talouteen tai koulutukseen pitkällä aikavälillä, koronapassi, rajoitukset ja rokotukset), kansainväliset poliittiset kiistat (Kiina-Taiwan-USA, Puola-Valko-Venäjä), ilmastoasiat (Glasgow).

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Tietysti ikätasoisesti, mutta nostaisin eräällä kurssilla käydyn pointin siitä, kuinka olisi tärkeää, että keskusteltaisiin oppilaita kiinnostavista tai mietityttävistä asioista kouluarjessa, eikä vain sivuutettaisi niitä, jos ne eivät tarkalleen kuulu tuntisuunnitelmaan. Oppilaille voisi myös ehdottaa, mistä lukea asiasta lisää, jos kiinnostusta on.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Vierailut/tutustumiset erilaisiin yrityksiin, valtion tahoihin ja yhdistyksiin tai museoihin ovat varmasti oppilaille mieleenpainuvimpia.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaopin taidot ovat pitkälti arkielämän taitoja, joita on tietysti tärkeä osata tulkita ja arvioida. Jossain on opittava esimerkiksi demokratiasta, taloudesta, vaikuttamisesta ja tietyistä laeista -ihan yleisesti miten suomalainen yhteiskunta pyörii. Esimerkiksi vaalit ja äänestäminen voivat äkkiseltään tuntua todella kaukaiselta asialta, ja käsittääkseni nuorten äänestysprosentit eivät ole valtakunnallisesti ihan korkeimmillaan. Konkreettinen askel äänestysprosentin korottamiseen voisi olla asiaan tutustuttaminen koulussa.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Enemmän mietin, miksi ihmeessä se on aiemmin aloitettu vasta ysiluokalla. Käy hyvin järkeen, että yhteiskuntaoppi aloitetaan ikätasoisesti jo alakoulussa.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Meillä oli lukiossa yhteiskuntaopin kursseilla aina perinteisesti uutisten seuraamistehtävä, jossa yksi opiskelija katsoi yhden illan ylen tv-uutiset ja referoi seuraavana päivänä. Se oli todella opettavaista, koska asioista piti ymmärtää sen verran, että niistä pystyi kertomaan muille. Vastaavaa voi vähän helpotettuna toteuttaa alakoululaisillakin. Kaikenlaiset (ryhmä)projektit ja tutkiva oppiminen toimivat loistavasti yhteiskuntaopissa, ja olisi helppo keksiä yhteisiä projekteja esim. äidinkielen, historian tai matematiikan kanssa.

EP POM 2

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Selvitän yleensä yhteiskunnallisia asioita lukemalla erilaisia lähteitä mediasta, yleensä uutisia. Usein googletan suoraan asioita, jos haluan etsiä tietoa tietystä asiasta. Lukemani uutiset eivät ole luotettavimpia lähteitä, sillä usein luen uutiset sivuilta (kuten Iltalehti), joissa viihdearvo menee tiedon välittämisen edelle. Lisäksi keskustelen myös vanhempieni ja ystävieni kanssa yhteiskunnallisista asioista. 

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Käytän useita vaikuttamisen kanavia, mutta en itse koe olevani (etenkään yhteiskunnallisena) vaikuttajana näissä kanavissa. Käytän sosiaalista mediaa hyvin laajasti ja päivittäisessä käytössäni on muun muassa Instagram, Facebook, Snapchat, TikTok ja YouTube. Vaikuttamista on myös tietyllä tapaa keskustelu läheisteni kanssa, mutta en koe, että keskusteluissa pyrkisin useinkaan tietoisesti vaikuttamaan muihin. 

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Itse ainakin näen, että keskustelu toisten kanssa on paras tapa lisätä lasten tietämystä yhteiskunnallisista asioista. Nimenomaan vertaisten kanssa keskustelu on tuottoisaa, sillä oppiminen on silloin usein molemminpuolista. Lapset ovat myös hyvin taitavia sosiaalisen median käyttäjiä, joten esimerkiksi YouTube-videon kuvaaminen liittyen opetettavaan asiaan liittyen voisi lisätä lasten motivaatiota ja kiinnostusta aiheeseen. Lisäksi YouTubessa on muutenkin hyvin havainnollistavia videoita erilaisiin opetettaviin aihealueisiin liittyen. Oppilaat voisivat myös päästä esimerkiksi käyttämään viikoksi koulun omia somekanavia ja vaikuttamaan tällä tavalla. 

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Uutisia selatessa pinnalla olevia aiheita on tällä hetkellä ainakin korona, tulot ja verotustiedot, ilmastoasiat ja Valko-Venäjän siirtolaiskriisi.

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Lähtisin tässäkin keskustelun kautta: mitä oppilaat tietävät valmiiksi näistä asioista, nouseeko millaisia näkökulmia näihin asioihin liittyen, onko huolenaiheita… Tämän jälkeen voisimme lukea uutisia luotettavista lähteistä, jotka varmasti lisäisivät oppilaiden tietämystä ja toisi lisää ajatuksia yhteiseen keskusteluun. Tämän jälkeen voisimme käydä läpi yhdessä faktatietoa esimerkiksi verotuksesta ja syy-seuraussuhteita siirtolaiskriisiin liittyen. Täytyy kuitenkin huomioida, että asioita lähestytään ikätason mukaan ja oppilaissa ahdistusta aiheuttaviin aiheisiin paneudutaan mahdollisimman sensitiivisesti. 

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Käytännössä, mikä tahansa yritys voisi olla omalla tavallaan merkittävä yhteistyökohde opetukseen liittyen. Useissa yrityksissä kuitenkin pyöritään samojen yhteiskunnallisten asioiden äärellä: yritystoiminta, verotus, tulot, vaikuttaminen, markkinointi, kysyntä-tarjonta, ympäristöasiat, koronan vaikutukset... Minusta oli kiinnostavaa, kun pääsimme yläasteella kirjoittamaan kansanedustajille, jotka vastasivat sitten meitä askarruttaviin kysymyksiin. Tämän takia hyödyntäisin opetuksessa ehkä itsekin jotain yhteyttä päättäjiin, jotka ovat tekemässä päätöksiä meihin vaikuttavista asioista. 

 

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Mielestäni yhteiskuntaoppi on oppiaineista sellainen, joka on yleissivistävä sen nimenomaisessa merkityksessä. Me olemme osa yhteiskuntaa tahdomme tai emme, joten yhteiskunnalliset asiat ovat useilla meistä arjessamme tiedostomattomasti läsnä enemmän kuin mihinkään muuhun tieteeseen liittyvät asiat. Sosiaalinen media tuo yhteiskunnalliset asiat lähelle meitä, joten meillä on hyvä olla faktatietoon perustuvaa tietoa yhteiskunnallisista asioista, jotta voimme arvioida myös kriittisesti meille syötettävää tietoa. Lisäksi yhteiskuntaoppi on aineista se, joka edistää parhaiten vaikuttamiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamista. 

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Luultavasti aktiiviseen kansalaisuuteen ja asioihin vaikuttamiseen “kasvattaminen” on katsottu parhaaksi aloittaa jo ennen yläastetta. Lisäksi lapset ovat nykypäivänä merkittäviä vaikuttajia nuoresta iästä huolimatta. Monille yhteiskuntaopissa käsiteltävät asiat kiinnostavat ja ne ovat osa arkipäivää jo ennen yhdeksännettä luokkaa (työt, tasa-arvoasiat, ihmisoikeudet, vaikuttaminen, median rooli, kuluttaminen, vastuut ja velvollisuudet…)

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Nostan saman asian, mistä olen kirjoittanut tässä tehtävässä useasti eli keskustelut. Toisena voisin nostaa vaikuttamiseen liittyvät teemat eli äänestäminen (esim. oman luokan asioista), mielipidekirjoitukset, väittelyt, vaikuttajille yhteydenpito tai sosiaalisessa mediassa vaikuttaminen. Tärkeää on kuitenkin, että alakoulussa yhteiskuntaopissa käsiteltävät teemat tuodaan lähelle oppilaan omaa elämää konkreettisesti erilaisia mielenkiinnon ylläpitäviä opetusmenetelmiä käyttäen (toiminnallisuus, ryhmätyöt, vierailut, keskustelut).

EP POM 2
Yhteiskunnalliset asiat:

Otan yhteiskunnallisista asioista selvää lähinnä netistä. Useimmiten Facebookissa huomaan jonkun jakaman uutisen tai kirjoittaman keskustelualoituksen johonkin ryhmään, joka herättää huomioni ja perehdyn asiaan tarkemmin. Selaan lähes päivittäin Iltalehdestä suosituimmat uutisotsikot, mutta jos kaipaan tarkempaa tai luotettavampaa tietoa, turvaudun esimerkiksi Ylen tai Helsingin Sanomien uutisiin, tarvittaessa kansainvälisiin uutissivustoihin. Sosiaalisista medioista käytän Instagramia ja Facebookia, mutta esimerkiksi TikTokia minulla ei ole, jota hyvin iso osa lapsista tällä hetkellä käyttää. Jaan itselleni tärkeitä yhteiskunnallisia asioita koskettavia päivityksiä tai postauksia Instagramissa, jossa katsojakunta koostuu kuitenkin pääasiassa lähipiiristäni. 
Ajattelen, että esimerkiksi TikTokissa sekä Instagramissa "leviäviä" haasteita, voi hyvinkin hyödyntää opetuksessa. Oppilaille voi antaa tehtäväksi kuvata Reels-/Tiktok-tyylisen videon aiheesta, jota opetuksessa käytetään (ei julkaistavaksi, vaan luokan oma projekti, jotka katsotaan luokan kanssa). Opettajan tulee pysyä ajassa mukana, jotta opetus on mielenkiintoista ja opettajalla on myös tietämys siitä, mistä lapset sekä nuoret keskustelevat ja mitä on milloinkin pinnalla.

Tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussa olen eniten törmännyt koronaan sekä Valko-Venäjän rajakriisiin, kuten muutkin. Itse olen seurannut myös suhteellisen paljon keskustelua Sörnäisiin mahdollisesti rakennettavasta tunnelista sekä keskustelua Mehiläisessä pahoinpidellystä kehitysvammaisesta pojasta ja siihen liittyvistä aloitteista ja uutisista. Seuraamillani sivustoilla on hyvin paljon aiheeseen liittyviä kannanottoja. Eilen sekä tänään ehdottomasti ykkösuutisina oli Huuhkajat sekä jalkapallon MM-karsinnat. Tällä viikolla vietetään myös lapsen oikeuksien viikkoa, joka on hyvin esillä.

Lähestyisin oppilaiden kanssa asioita siten, että ottaisin selvää, mitä he tietävät jo aiheesta ja vastaisin avoimesti mahdollisiin kysymyksiin. Asioita tutkittaisiin oppilaiden kanssa heidän johdollaan ja opettajana lähinnä ohjaisin keskustelua sekä pitäisin sen ikätasoisena ja vahvistaisin oikeita asioita. Kuitenkin joidenkin teemojen lähestyminen on vaikeaa, esimerkiksi Valko-Venäjän rajakriisi on niin moniulotteinen, että jouduin itsekin lukemaan useita eri uutisia, jotta sain edes jonkinnäköisen kuvan siitä, mitä rajalla tällä hetkellä tapahtuu. Esimerkiksi Lasten oikeuksien viikko taas on teema, jota hyvin mielelläni oppilaiden kanssa käsittelisin sekä perehtyisin syvemminkin, sillä se konkreettisesti myös koskettaa oppilaita. En tällä kommentilla yritä kuitenkaan sivuuttaa mitään, sillä vaikeistakin asioista täytyy kyetä puhumaan.

Yhteiskuntaoppi ja sen opetus: 

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jotta lapset ja nuoret voivat oppia seuraamaan yhteiskunnallista keskustelua sekä ylipäänsä ymmärtää yhteiskunnallisia, oppilaita itseäänkin koskevia asioita. Opiskelu alkaa uuden opetussuunnitelman myötä jo alakoulussa mielestäni siksi, että yhteiskunnalliset asiat ovat tärkeitä ymmärtää sekä tietää ja lapsillakin on jo oikeus vaikuttaa. Nykyään lapset saavat paljon tietoa, jonka vuoksi myös opetuksen aikaistaminen on hyvä asia, jotta tietoa voi ymmärtää. Ylipäänsä lasten vaikuttamismahdollisuuksia parantaa yhteiskuntaopin aloittaminen aiemmin. 

Yhteiskuntaopin opetuksessa voisi mielestäni hyödyntää hyvin paljon projektiluontoista työskentelyä ja monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Esimerkiksi vaalien alla voidaan luokassa järjestää leikkivaalit, joissa äänestetään asiasta x ja voidaan simuloida äänestämistä. Yhteiskuntaoppi on oppiaineena mielestäni sellainen, jossa on hyvinkin laajat mahdollisuudet toteuttaa opetusta monella eri tavalla. 

EP POM 2
Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Otan selvää yhteiskunnallisista asioista pitkälti sosiaalisen median sovellusten kuten Instagramin, Youtuben, Snapchatin ja TikTokin kautta. Sen lisäksi seuraan jatkuvasti suurimpien uutismedioiden tuoreimpia uutisia, vaikka tiedostan olevani niissä usein klikkiotsikoinnin uhri. Jos haluan tietää enemmän jostain tietystä asiasta, etsin tietoa muista uutismedioista kriittisemmällä otteella. Olen lähtöisin Seinäjoelta, ja siellä käydessäni tykkään lukea paikallista printtilehteä, Ilkka-Pohjalaista. Pysyn perillä monista yhteiskunnallisista asioista myöskin keskustelemalla ystävieni ja muiden läheisteni kanssa, jotka asuvat eri puolilla Suomea. Kuuntelen myös ajoittain joitain podcasteja, joissa paneudutaan johonkin ajankohtaiseen asiaan. Tykkään myös kuunnella jälkilähetyksenä Radio Suomipopin aamulypsyä, jossa yhteiskunnallisia asioita käydään läpi humoristisesta näkökulmasta. 

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Vaikka käytän ylempänä mainitsemiani sovelluksia, en ole siellä juurikaan vaikuttajan roolissa. Pidän enemmän siitä, että pysyn mukana yhteiskunnan ajankohtaisissa asioissa. Otan asioihin kantaa sitten omissa yhteisöissäni. 

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
Opetuksessa on mahdollista ja siinä tulisikin hyödyntää valtamediaa mahdollisimman laajasti. Esimerkiksi juuri eri uutismedioiden luotettavuutta ja heidän intressejään on tärkeää pohtia. Opetuksessa pitääkin kiinnittää huomiota erityisesti siihen miten sitä tutkii ja mistä löytää luotettavaa tietoa. Koska konkreettinen tekeminen ja kokeilu on myös tärkeää opetuksessa, niin esimerkiksi podcastien tai radio-ohjelmien (leikkimielinen) tekeminen voisi olla hyödyllistä ja synnyttää hyvää keskustelua ja väittelyä. 

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on edelleen pinnalla koronaan, rokotuksiin ja koronapassiin liittyviä asioita. Myös Wolt-miljardikauppa aiheutti paljon kuhinaa. Niiden lisäksi kiinnitin huomiota ainakin Venäjän siirtolaiskriisiin sekä polttoaine- ja ilmastokeskusteluun.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Ajankohtaisia aiheita täytyy käsitellä keskustellen ja ikätason mukaisesti. Opettajan täytyy puhua asioista totuudenmukaisesti ja puuttua tarvittaessa valheellisiin väitteisiin. 

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Muistan omilta peruskouluajoiltani, että esimerkiksi puhujien saapuminen koululle, tai muut yhteistyötempaukset olivat aina virkistäviä arjessa. Kiinnostavia yhteistyötahoja voisivatkin olla esimerkiksi yrittäjät ja kunnan päätöksenteossa mukana olevat. Yrityskylä on mielestäni erinomainen esimerkki yrittäjyyteen liittyvästä tempauksesta, mikä on samalla innostavainen ja opettavainen. Nuoret tarvitsevat myöskin hyviä esimerkkejä. Sen vuoksi voisi olla varsin inspiroivaa käyttää opetuksessa esimerkiksi positiivisella tavalla yhteiskunnassa esiintyneiden henkilöiden tarinoita. 

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Yhteiskuntaoppia opetetaan, koska se on osittain jopa kaikkein konkreettisimmin yhteydessä arjessa selviytymiseen yhteiskunnassamme. Se eroaa sisällöiltään hieman selkeästi muista oppiaineista, koska aine käsittelee sellaisia asioita, jotka liittyvät kansalaisena olemiseen.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
Mitä aikaisemmin, sitä parempi. Lapsi itsenäistyy vuosi vuodelta, ja jokaiseen ikävaiheeseen liittyy yhteiskuntaopin näkökulmasta hyödyllistä opittavaa koulussa. Opetus onkin muutettavissa näin ollen helposti ikätasoon sopivaksi.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Paljon kaikkea konkreettista tekemistä ja kokeilua. Tietoisuuden lisäämistä erilaisin keinoin, kuten videoiden, leikkien ja vierailujen avulla. Paljon keskustelua ja median seuraamista.

EP POM 2
Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Esimerkiksi uutisia ja ajankohtaisia asioita tulee seurattua somen ja erillisten uutissivustojen kautta. Jos jokin asia nousee selvästi ajankohtaiseksi ja siitä uutisoidaan paljon, otan usein selvää erikseen uutissivustoilta, että mistä on kyse. 

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Käytän somea, mutta en juurikaan itse vaikuta sitä kautta. Muutoin käyn toki keskusteluja kasvotusten muiden kanssa.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Opetuksessa voisi esimerkiksi tarkastella erilaisia uutissivustoja sekä käydä keskustelua sekä tutustua erilaisiin tekstityyppeihin ja keskustella mediasta ja mediakäyttäytymisestä. Olennaista on tietenkin myös keskustelu asioista.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Viime aikoina keskustelua on herättänyt muun muassa taloudelliset leikkaukset, varhaiskasvatuksen työntekijätilanne ja palkka, ilmastonmuutos, 

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Keskustelemalla huomioiden lasten iän sekä hyödyntäen uutissivustoja. Lapset voisivat nostaa esille itseään askarruttavia asioita ja keskustella niistä yhdessä muiden oppilaiden ja opettajan kanssa. Uutisia voisi lukea esimerkiksi eri uutissivuilta ja lasten kanssa voidaan hyödyntää muun muassa HS:n lasten uutisia. Voidaan myös pohtia eri uutisten keskeisiä sisältöjä ja esimerkiksi isompien oppilaiden kanssa voidaan jo argumentoida ja pohtia eri näkökulmia.

 Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Esimerkiksi erilaisia yrityksiä, kaupungin vaikuttajia (päättäjät) tai harrastusseuroja voisi hyödyntää opetuksessa. Voisi myös esimerkiksi yhdessä oppilaiden kanssa pohtia mahdollisia yhteistyötahoja, joista kiinnostaisi kuulla lisää tai joihin haluaisivat tutustua. 

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Ajattelen, että yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa siksi, että oppilaat saisivat yhteiskuntatietoutta ja pyritään opettelemaan yhteiskuntataitoja. Toki näitä harjoitellaan muissakin oppiaineissa, mutta kuten OPS:iinkin on kirjattu, on keskeisinä sisältöinä muun muassa arjen taidot, demokratia, talous ja aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen. 

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Yhteiskuntaoppi mielestäni tukee keskeisiä laaja-alaisia osaamisalueita ja jos halutaan, että oppilaiden yhteiskunnallinen tietämys lisääntyy on yksi vuosi todella lyhyt aika opiskella yhteiskuntaoppia. Yhteiskuntaopin opiskelu kyllä jatkuu vielä toisella asteella, mutta käsitykseni oppiaineen sisältö on hieman erilainen lukiossa ja ammattikoulussa. Se, että yhteiskuntaopin opiskelu alkaa jo alakoulussa, mahdollisesti lisää tasavertaisuutta oppilaiden keskuudessa liittyen yhteiskuntatietouteen tai taitoihin kyseisen oppiaineen osalta. 

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Alakoulussa mahdollisesti toimisi sellaiset hyvinkin konkreettiset ja oppilaiden arkea koskettavia aisoita, joita he kohtaavat ympärillään ja joiden kautta voidaan opettaa keskeisiä sisältöjä ja käsitteitä. Asiat eivät aina välttämättä suoranaisesti kosketa oppilaita, mutta monia asioita he silti päivittäin kohtaavat arjessaan, kunte erilaiset ammatit ja yrittäjyys. Yhteiskuntaopin sisältöjä opiskellessa voidaan hyödyntää esimerkiksi omaan kotikaupunkiin ja sen toimijoihin tutustumista. Opetusta voitaisiin toteuttaa monialaisesti ja tutkivasti, ja tunneilla voidaan käydä erilaisia keskusteluja.