Otan selvää yhteiskunnallisista asioista tv:n, ( yle: joskus paikallisuutiset, 20:30 päälähetys, aamutv(Jälkiviisaat BEST), a-studio, mot jne.), lehtien (lähinnä HS la-su paperitilaus+digi, muut digilehtien satunnaiset artikkelit), radion(lähinnä yle puhe), podcastien ja somen (facebook, whatsapp) kautta.
 
Vaikuttamiseni tapahtuu satunnaisten keskustelujen ja asioiden jakamisen muodossa somessa sekä välillä jopa kasvotusten, lähinnä tuttujen ihmisten kanssa. Vaikutan myös jokapäiväisillä tekemilläni valinnoilla kuluttajana. Näitä kaikkia voisi hyödyntää opetuksessa esimerkiksi erilaisten keskusteluharjoitusten avulla, joissa pyritään kuuntelemaan, kysymään, perustelemaan ja ymmärtämään niin muita kuin itseäänkin. Uutisten ja ilmiöiden tarkastelu lasten kanssa avaa monia mahdollisuuksia opetukseen.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla näen ilmastonmuutoksen sekä koronapandemian kaikkine sivujuonteineen. EU:n tulevaisuuden näkymät(maahanmuutto, liittovaltiokehitys(?), yhteiset pelisäännöt, eurooppalainen identiteetti(?), Länsi vs itä, Mitä tapahtuu Venäjällä (Putin vs Navalnyi), sananvapaus Suomessa ja maailmalla... yms yms jne.. vielä yksi mielenkiintoinen aihe on keskustelu siitä, kuka saa kommentoida ja esittää kenenkin tekemisiä ja miten (kuka saa esittää transnaista teatterissa?, kenen asioita valkoinen keski-ikäinen heteromies saa kommentoida, täytyykö kirjan kääntäjän kuulua samaan vähemmistöön johon sen alkuperäinen kirjoittaja kuuluu?, jne.) Ehkä tämä menisi sananvapaus-kategoriaan, en ole varma.
 
Oppilaiden kanssa näitä asioita voisi lähestyä erilaisten ihmisten tilanteisiin samaistumalla ja sen kautta yhteisellä keskustelulla. Em. teemojen vaikutuksista omaan arkeen ja tulevaisuuteen saisi myös mielekkäitä keskusteluja ja ryhmätöitä oppitunneille. 

 Opetuksessa voisin hyödyntää kaikkia medioita (some ja perinteiset). Lisäksi kaikki paikalliset tiedon ja kulttuurinvälittäjät (museot, teatterit, urheilutapahtumat, musiikkiesitykset jne.) ovat mielestäni erittäin kiinnostavia yhteistyötahoja, joita voisi hyödyntää opetuksessa.

No miksi yhteiskuntaoppia sitten opetetaan koulussa? Kai se on osa yksilön sosialisaatiota, joka parhaimmillaan edistää demokratian toteutumista. Koen, että hyvin opetettuna (kuten kaikilla muillakkin oppiaineilla) sillä voi olla merkittävä rooli myös yksilön hyvinvoinnin kannalta.
Pohdin, että pyritäänkö jo alakoulussa alkavalla yhteiskuntaopin opetuksella luomaan vankempaa perustaa kunkin kiinnittymisen mahdollisuuksille tässä yhteiskunnassa. Onko yläkoulussa "yhtäkkiä" alkava opetus jo liian etäinen möhkäle useimpien oppijoiden omaan kokemusmaailmaan verratuna, kaikkine verotus -ja lakioppeineen. Ehkä niitä on parempi lähestyä pehmeällä laskulla jo alakoulussa.