Matti Vähäpesola
EP POM 2
Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Otan selvää yhteiskunnallisista asioista pitkälti sosiaalisen median sovellusten kuten Instagramin, Youtuben, Snapchatin ja TikTokin kautta. Sen lisäksi seuraan jatkuvasti suurimpien uutismedioiden tuoreimpia uutisia, vaikka tiedostan olevani niissä usein klikkiotsikoinnin uhri. Jos haluan tietää enemmän jostain tietystä asiasta, etsin tietoa muista uutismedioista kriittisemmällä otteella. Olen lähtöisin Seinäjoelta, ja siellä käydessäni tykkään lukea paikallista printtilehteä, Ilkka-Pohjalaista. Pysyn perillä monista yhteiskunnallisista asioista myöskin keskustelemalla ystävieni ja muiden läheisteni kanssa, jotka asuvat eri puolilla Suomea. Kuuntelen myös ajoittain joitain podcasteja, joissa paneudutaan johonkin ajankohtaiseen asiaan. Tykkään myös kuunnella jälkilähetyksenä Radio Suomipopin aamulypsyä, jossa yhteiskunnallisia asioita käydään läpi humoristisesta näkökulmasta.
Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Vaikka käytän ylempänä mainitsemiani sovelluksia, en ole siellä juurikaan vaikuttajan roolissa. Pidän enemmän siitä, että pysyn mukana yhteiskunnan ajankohtaisissa asioissa. Otan asioihin kantaa sitten omissa yhteisöissäni.
Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
Opetuksessa on mahdollista ja siinä tulisikin hyödyntää valtamediaa mahdollisimman laajasti. Esimerkiksi juuri eri uutismedioiden luotettavuutta ja heidän intressejään on tärkeää pohtia. Opetuksessa pitääkin kiinnittää huomiota erityisesti siihen miten sitä tutkii ja mistä löytää luotettavaa tietoa. Koska konkreettinen tekeminen ja kokeilu on myös tärkeää opetuksessa, niin esimerkiksi podcastien tai radio-ohjelmien (leikkimielinen) tekeminen voisi olla hyödyllistä ja synnyttää hyvää keskustelua ja väittelyä.
Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on edelleen pinnalla koronaan, rokotuksiin ja koronapassiin liittyviä asioita. Myös Wolt-miljardikauppa aiheutti paljon kuhinaa. Niiden lisäksi kiinnitin huomiota ainakin Venäjän siirtolaiskriisiin sekä polttoaine- ja ilmastokeskusteluun.
Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Ajankohtaisia aiheita täytyy käsitellä keskustellen ja ikätason mukaisesti. Opettajan täytyy puhua asioista totuudenmukaisesti ja puuttua tarvittaessa valheellisiin väitteisiin.
Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Muistan omilta peruskouluajoiltani, että esimerkiksi puhujien saapuminen koululle, tai muut yhteistyötempaukset olivat aina virkistäviä arjessa. Kiinnostavia yhteistyötahoja voisivatkin olla esimerkiksi yrittäjät ja kunnan päätöksenteossa mukana olevat. Yrityskylä on mielestäni erinomainen esimerkki yrittäjyyteen liittyvästä tempauksesta, mikä on samalla innostavainen ja opettavainen. Nuoret tarvitsevat myöskin hyviä esimerkkejä. Sen vuoksi voisi olla varsin inspiroivaa käyttää opetuksessa esimerkiksi positiivisella tavalla yhteiskunnassa esiintyneiden henkilöiden tarinoita.
Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Yhteiskuntaoppia opetetaan, koska se on osittain jopa kaikkein konkreettisimmin yhteydessä arjessa selviytymiseen yhteiskunnassamme. Se eroaa sisällöiltään hieman selkeästi muista oppiaineista, koska aine käsittelee sellaisia asioita, jotka liittyvät kansalaisena olemiseen.
Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
Mitä aikaisemmin, sitä parempi. Lapsi itsenäistyy vuosi vuodelta, ja jokaiseen ikävaiheeseen liittyy yhteiskuntaopin näkökulmasta hyödyllistä opittavaa koulussa. Opetus onkin muutettavissa näin ollen helposti ikätasoon sopivaksi.
Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Paljon kaikkea konkreettista tekemistä ja kokeilua. Tietoisuuden lisäämistä erilaisin keinoin, kuten videoiden, leikkien ja vierailujen avulla. Paljon keskustelua ja median seuraamista.
Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Otan selvää yhteiskunnallisista asioista pitkälti sosiaalisen median sovellusten kuten Instagramin, Youtuben, Snapchatin ja TikTokin kautta. Sen lisäksi seuraan jatkuvasti suurimpien uutismedioiden tuoreimpia uutisia, vaikka tiedostan olevani niissä usein klikkiotsikoinnin uhri. Jos haluan tietää enemmän jostain tietystä asiasta, etsin tietoa muista uutismedioista kriittisemmällä otteella. Olen lähtöisin Seinäjoelta, ja siellä käydessäni tykkään lukea paikallista printtilehteä, Ilkka-Pohjalaista. Pysyn perillä monista yhteiskunnallisista asioista myöskin keskustelemalla ystävieni ja muiden läheisteni kanssa, jotka asuvat eri puolilla Suomea. Kuuntelen myös ajoittain joitain podcasteja, joissa paneudutaan johonkin ajankohtaiseen asiaan. Tykkään myös kuunnella jälkilähetyksenä Radio Suomipopin aamulypsyä, jossa yhteiskunnallisia asioita käydään läpi humoristisesta näkökulmasta.
Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Vaikka käytän ylempänä mainitsemiani sovelluksia, en ole siellä juurikaan vaikuttajan roolissa. Pidän enemmän siitä, että pysyn mukana yhteiskunnan ajankohtaisissa asioissa. Otan asioihin kantaa sitten omissa yhteisöissäni.
Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
Opetuksessa on mahdollista ja siinä tulisikin hyödyntää valtamediaa mahdollisimman laajasti. Esimerkiksi juuri eri uutismedioiden luotettavuutta ja heidän intressejään on tärkeää pohtia. Opetuksessa pitääkin kiinnittää huomiota erityisesti siihen miten sitä tutkii ja mistä löytää luotettavaa tietoa. Koska konkreettinen tekeminen ja kokeilu on myös tärkeää opetuksessa, niin esimerkiksi podcastien tai radio-ohjelmien (leikkimielinen) tekeminen voisi olla hyödyllistä ja synnyttää hyvää keskustelua ja väittelyä.
Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on edelleen pinnalla koronaan, rokotuksiin ja koronapassiin liittyviä asioita. Myös Wolt-miljardikauppa aiheutti paljon kuhinaa. Niiden lisäksi kiinnitin huomiota ainakin Venäjän siirtolaiskriisiin sekä polttoaine- ja ilmastokeskusteluun.
Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Ajankohtaisia aiheita täytyy käsitellä keskustellen ja ikätason mukaisesti. Opettajan täytyy puhua asioista totuudenmukaisesti ja puuttua tarvittaessa valheellisiin väitteisiin.
Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Muistan omilta peruskouluajoiltani, että esimerkiksi puhujien saapuminen koululle, tai muut yhteistyötempaukset olivat aina virkistäviä arjessa. Kiinnostavia yhteistyötahoja voisivatkin olla esimerkiksi yrittäjät ja kunnan päätöksenteossa mukana olevat. Yrityskylä on mielestäni erinomainen esimerkki yrittäjyyteen liittyvästä tempauksesta, mikä on samalla innostavainen ja opettavainen. Nuoret tarvitsevat myöskin hyviä esimerkkejä. Sen vuoksi voisi olla varsin inspiroivaa käyttää opetuksessa esimerkiksi positiivisella tavalla yhteiskunnassa esiintyneiden henkilöiden tarinoita.
Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Yhteiskuntaoppia opetetaan, koska se on osittain jopa kaikkein konkreettisimmin yhteydessä arjessa selviytymiseen yhteiskunnassamme. Se eroaa sisällöiltään hieman selkeästi muista oppiaineista, koska aine käsittelee sellaisia asioita, jotka liittyvät kansalaisena olemiseen.
Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
Mitä aikaisemmin, sitä parempi. Lapsi itsenäistyy vuosi vuodelta, ja jokaiseen ikävaiheeseen liittyy yhteiskuntaopin näkökulmasta hyödyllistä opittavaa koulussa. Opetus onkin muutettavissa näin ollen helposti ikätasoon sopivaksi.
Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Paljon kaikkea konkreettista tekemistä ja kokeilua. Tietoisuuden lisäämistä erilaisin keinoin, kuten videoiden, leikkien ja vierailujen avulla. Paljon keskustelua ja median seuraamista.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.