EP POM 2

Yhteiskunnalliset asiat

Saan tietooni uutisia ja yhteiskunnallisista asioista käytävää keskustelua pääosin sanomalehtien ja sosiaalisen median kautta. Selailen lähes päivittäin Helsingin Sanomien uutisia, ja lisäksi sosiaalista mediaa selatessa tulee väkisinkin vastaan eri uutiskanavien päivityksiä. Silloin tällöin katson tv-uutisia tai kuulen uutiset radiosta. Jos törmään johonkin aiheeseen, joka minua kiinnostaa, saatan googlettaa lisää siitä. Itse en koe toimivani kovin aktiivisena vaikuttajana yhteiskunnallisia asioita kohtaan. En esimerkiksi käytä sosiaalisen median kanaviani tähän, ainoastaan joskus saatan laittaa kavereilleni snapchatissa kuvaa jostain lehtijutusta, jonka olen lukenut. Lähiympäristössäni vaikutan keskustelemalla asioista, ja tuon omia mielipiteitäni esille, mutta juurikin vain lähimmille ihmisille. Tällainen keskusteluun osallistuminen ja omien mielipiteiden ilmaisu toimii varmasti myös opetuksessa yhteiskunnallisten asioiden läpikäymiseen.

Tämän hetken, ja kohta parin vuoden ajan, yhteiskunnallisen keskustelun isoimpana aiheena on ollut korona. Viime aikoina on puhuttu erityisesti rokotuksista, ja siitä, eriarvoistaako koronapassin käyttäminen kansalaisia. Koronan ohella mieleeni jääneitä suuria aiheita ovat muun muassa opiskelijoiden hyvinvointi, sote-uudistus ja maakuntien talous, ilmastonmuutos (erityisesti itämeri, tuulivoima ja Suomen metsätalous), oppivelvollisuuden pidentäminen sekä Afganistanin kriisi. Ihan viime aikoina on puhuttu muun muassa verotuksesta, Glasgown ilmastokokouksesta, palkankorotuksista ja Puolan ja Valko-Venäjän rajan kriisistä. Oppilaiden kanssa näitä yhteiskunnallisia asioita voisin lähestyä esimerkiksi siten, että katsottaisiin jokin uutispätkä tai luettaisiin lyhyt lehtijuttu aiheesta, minkä jälkeen keskusteltaisiin oppilaiden kysymysten pohjalta. Voitaisiin vaikkapa katsoa YLE:n uutisista pätkä, jossa kerrotaan verotietojen julkaisusta, ja sen jälkeen pohtia, mitä tämä tarkoittaa. Tästä saisi hyvän aasinsillan Suomen verotuksesta puhumiseen yleisesti. Yhteistyötahona yhteiskunnallisten asioiden opettamiseen voisi toimia esimerkiksi paikallislehti, kunnanvaltuusto (esim. edustaja käymään koululla), joku paikallinen yrittäjä tai sosiaalisen median vaikuttaja.

Yhteiskuntaopin opetus

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jotta oppilaat oppisivat ymmärtämään, millaisia rakenteita yhteiskunnassa on ja miten ne toimivat. Lisäksi oppilaan tulee tunnistaa, mikä on oma rooli yhteiskunnassa, ja oppia toimimaan yhteiskunnassa esimerkiksi talouden, vaikuttamisen, demokratian ja työelämän kannalta. Yhteiskuntaopin opettamisen tavoitteena on kasvattaa aktiivisia ja tasa-arvon periaatteiden mukaan toimivia kansalaisia. Ajattelisin, että yhteiskuntaopin opiskelu aloitetaan nykyisessä opetussuunnitelmassa jo alakoulussa, sillä nykyään esimerkiksi sosiaalisen median vaikutuksesta jo alakouluikäiset saavat tietää valtavasti yhteiskunnallisista asioista. Tästä syystä on hyvä, että näihin asioihin perehdytään myös koulussa. Lisäksi aktiiviseksi kansalaiseksi kasvattaminen kannattaa aloittaa ajoissa.

Yhteiskuntaopin opetus alakoulussa ei herätä minussa hirveästi mielikuvia, sillä minulla ei ole tästä yhtään kokemusta, ei oppilaana eikä opettajana. Ajattelisin kuitenkin, että opetuksen alakoulussa tulisi olla hyvin käytännönläheistä ja oppilaan lähipiiriin liittyvää. Eli ei esimerkiksi käydä kovin paljoa globaaleja asioita, vaan suomeen ja oppilaan lähiympäristöön liittyviä asioita, jotka vaikuttavat suoraan oppilaan elämään. Hyvin käytännönläheiset ja toiminnalliset opetuksen tavat ovat varmasti alakoulussa toimivia. Konkreettisena esimerkkinä nostaisin esiin vaikkapa rahankäyttöön ja kulutustottumuksiin liittyen oppilaiden itsensä pitämän ”päiväkirjan”, johon he kirjaisivat, mihin käyttävät rahaa vaikkapa kuukauden ajan. Mediakriittisyyteen liittyen puolestaan voitaisiin katsoa vaikkapa erilaisia TikTok-videoita ja pohtia yhdessä oppilaiden kanssa, onko niissä kerrottu tieto luotettavaa, ja mistä tämän voi tietää.