Välitehtävät 3

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Ehdottomasti eniten tietoa/uutisia vastaanotan Instagramin ja Facebookin kautta. Seuraamani ihmiset tai mediatalot sekä esim. Instan algoritmi puskee paljon kaikenlaista, suurimmaksi osaksi esim. julkkisuutisiin, ihmisoikeuskysymyksiin tai muihin melko inhimillisiin asioihin liittyvää. Selaan toki myös fiksumpia kanavia, Aamulehti, Helsingin sanomat ja CNN löytyvät sovelluksina puhelimesta. Korona-ajan alusta tähän päivään asti olen aika pitkälti koittanut pitää uutisten lukemisen minimissään, koska ahdistus käy sietämättömäksi. Näiden lisäksi katson paljon Youtubea, mistä kulutan enemmän poliittista sisältöä, esimerkiksi amerikkalaisten Late Night- show -tyylisten ohjelmien myötä olen oppinut todella paljon Yhdysvaltoihin liittyvistä asioista, mitkä Trumpin aikana koin tärkeiksi ymmärtää. Luulenkin, että tiedän paljon enemmän USA:n politiikasta ja esim. oikeusjärjestelmästä, kuin Suomen… Välillä uppoudun johonkin asiaan vielä syvemmin, esim. Afghanistanin tilanteesta olen lukenut tänä vuonna useampiakin kirjoja. Vielä mainittakoon, että monista asioista, jotka eivät itseäni kiinnosta (esim. koronauutiset, talouspolitiikka jne.) kuulen ja opin paljon perheeltäni, jotka tuovat tämänkaltaisia uutisia keskusteluihin.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Nostan asioita esille omassa Instagramissani, jossa jaan story:ni kaikenlaisia tietopläjäyksiä erilaista (ei aina _välttämättä_ kaikista objektiivisiimmista!) lähteistä. Jaan postauksia esimerkiksi tasa-arvoon, mielenterveystietoisuuteen ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen liittyen. Se on mielestäni vähintä mitä voin tehdä jonkin minulle tärkeän asian eteen, sillä kuitenkin storyjani katsoo joka kerta monta sataa ihmistä, vaikka jotkut heistä vähän pyörittelisivätkin silmiään jutuilleni :D Allekirjoitan kansalaisaloitteita silloin, kun joku tärkeä aloite nousee pinnalle. Vaaleissa äänestäminen on tietysti tärkeä tapa vaikuttaa. Tämän lisäksi tietysti toivon vaikuttavani ihan ihmisille keskustelun kautta. Konkreettisin esimerkki omat vanhemmat, joille saatan paasata vaikkapa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon tärkeydestä. Vähän kevyemminkin toki juttelen yhteiskunnallisista asioista kavereiden ja tuttujen kanssa, ja mielestäni on tärkeää, ettei tärkeistä asioista pelätä puhua!

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Lähdekriittisyys ei ole koskaan ollut niin tärkeä taito kuin nyt. Mielestäni siihen voisi keskittyä lähes kaikissa oppiaineissa. Samoin hyvät argumentointitaidot ovat tärkeitä, ja voisi liittää yhteiskuntatiedon opiskeluun vaikuttamisen kysymyksen kautta. Uutisten seuraamiseen on hyvä tottua ja oppia tulkitsemaan niistä tärkeät tiedot.

 Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Korona-asiat (vaikutus esim. talouteen tai koulutukseen pitkällä aikavälillä, koronapassi, rajoitukset ja rokotukset), kansainväliset poliittiset kiistat (Kiina-Taiwan-USA, Puola-Valko-Venäjä), ilmastoasiat (Glasgow).

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Tietysti ikätasoisesti, mutta nostaisin eräällä kurssilla käydyn pointin siitä, kuinka olisi tärkeää, että keskusteltaisiin oppilaita kiinnostavista tai mietityttävistä asioista kouluarjessa, eikä vain sivuutettaisi niitä, jos ne eivät tarkalleen kuulu tuntisuunnitelmaan. Oppilaille voisi myös ehdottaa, mistä lukea asiasta lisää, jos kiinnostusta on.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Vierailut/tutustumiset erilaisiin yrityksiin, valtion tahoihin ja yhdistyksiin tai museoihin ovat varmasti oppilaille mieleenpainuvimpia.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaopin taidot ovat pitkälti arkielämän taitoja, joita on tietysti tärkeä osata tulkita ja arvioida. Jossain on opittava esimerkiksi demokratiasta, taloudesta, vaikuttamisesta ja tietyistä laeista -ihan yleisesti miten suomalainen yhteiskunta pyörii. Esimerkiksi vaalit ja äänestäminen voivat äkkiseltään tuntua todella kaukaiselta asialta, ja käsittääkseni nuorten äänestysprosentit eivät ole valtakunnallisesti ihan korkeimmillaan. Konkreettinen askel äänestysprosentin korottamiseen voisi olla asiaan tutustuttaminen koulussa.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Enemmän mietin, miksi ihmeessä se on aiemmin aloitettu vasta ysiluokalla. Käy hyvin järkeen, että yhteiskuntaoppi aloitetaan ikätasoisesti jo alakoulussa.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Meillä oli lukiossa yhteiskuntaopin kursseilla aina perinteisesti uutisten seuraamistehtävä, jossa yksi opiskelija katsoi yhden illan ylen tv-uutiset ja referoi seuraavana päivänä. Se oli todella opettavaista, koska asioista piti ymmärtää sen verran, että niistä pystyi kertomaan muille. Vastaavaa voi vähän helpotettuna toteuttaa alakoululaisillakin. Kaikenlaiset (ryhmä)projektit ja tutkiva oppiminen toimivat loistavasti yhteiskuntaopissa, ja olisi helppo keksiä yhteisiä projekteja esim. äidinkielen, historian tai matematiikan kanssa.