Muita tehtäviä

Biologia: Kasvien haihduttaminen

Tehtävä sopii myös pitempikestoisen projektin osaksi (kuten puutarhan perustaminen ja/tai vanhojen viljelykasvien kasvatus).


Tarvitaan:
  • kaksi yhtä suurta lasipurkkia/oppilasryhmä
  • ohutta muovia, ”elmukelmua”
  • teippiä
  • vettä
  • aurinkoinen paikka, esim. ikkunalauta
  • kasvin lehti ja varren osa (sen kokoinen, että mahtuu hyvin purkin sisälle ja jossa on jäljellä riittävän pitkä lehtiruoti)
  • terävä piikki, esimerkiksi harpin terä (jos kasvin varsi on kovin ohut), neulepuikko tai terävät sakset, jos kasvin varsi on paksumpi

Tehtävän kulku:
  • Oppilaat jakautuvat 2–4 oppilaan ryhmiin.
  • Oppilaat hakevat kokeessa tarvittavat välineet opettajan ohjeiden mukaisesti.
  • Yksi lasipurkki täytetään vedellä siten, että ¼ purkista jää tyhjäksi.
  • Tämä purkki suljetaan pingottamalla ohut muovikalvo purkin yli. Reunat kiinnitetään teipillä siten, että purkki on tiivis.
  • Muovikalvon keskelle kiinnitetään vielä maalarinteipistä raita, joka kulkee purkin puolivälistä (esimerkiksi pyöreän purkin halkaisijana) laidasta laitaan.
  • Aivan keskelle purkkia, maalarinteipin kohtaan tehdään terävällä piikillä/saksien kärjellä pieni reikä. (Reiän on oltava pieni, jotta se pysyy tiiviinä.)
  • Reiän läpi pujotetaan kasvin varsi siten, että se täyttää reiän kokonaan eikä ilmaa vuoda reiän läpi.
  • Tarkistetaan, että toinen lasipurkki on varmasti täysin kuiva. Sitten asetetaan tämä purkki ylösalaisin toisen purkin päälle siten, että kasvin lehti jää sen sisään.
  • Asetetaan purkit aurinkoiseen paikkaan ja odotetaan noin puoli tuntia – tunnin verran.
  • Tutkitaan tämän jälkeen suurennuslasilla ylösalaisin olevan purkin sisältöä. Mitä huomataan?
  • Keskustellaan kokeen tuloksista yhdessä oppilaiden ja opettajan kesken. Mitä tapahtui ja miksi?

Mitä opitaan: Kasvit haihduttavat vettä lehtiensä ilmarakojen avulla. Keskustellaan yhdessä siitä, mikä merkitys kasvien haihduttamisella on maapallon vesitaloudelle.

Biologia & maantieto: Kaupungistuminen ja viheralueet / lähiruoan tuotanto

Mitä tarkoittavat lähiruoka tai kaupunkiviljely?

  1. Mitä tarkoitetaan ihmisen luomalla ja ylläpitämällä monimuotoisuudella?
  2. Tarkastele Euroopan eri maiden kaupunkialueiden karttoja. Missä havaitset viheralueita, kuten puistoja, puutarhoja, pihoja tai viljelysmaita? Miten ne suhteutuvat alueiden muuhun maankäyttöön, kuten asutukseen?
  3. Sijaitseeko kaupunkien köyhissä kaupunginosissa saman verran viheralueita kuin rikkaammilla asuinalueilla? Ovatko erot suuria vai pieniä?
  4. Pohdi, miten oman kotikaupunkisi viihtyvyyttä ja lähiruoan tuotantoa voisi lisätä erilaisen viherrakentamisen tai kaupunkiviljelyn keinoin. Mikä on mielipiteesi: voisiko kasvigeenivarojen suojelua edistää myös näillä keinoilla? Miksi tai miksi ei?
  5. Mikäli asut maaseutupaikkakunnalla, pohdi, millainen rooli ruoantuotannolla ja lähiruoalla on omalla paikkakunnallasi. Miten kasvigeenivarojen suojelua voisi edistää omassa lähiympäristössäsi?


Mitä opitaan: Maantieteen ja biologian käsitteitä ja lähialueen osallistavaa kehittämistä.

Biologia & maantieto: Kuvaa jonkin viljelykasvin vuodenaikaiskierto

Ryhmätyö tai yksilötyö.

Oppilaat valitsevat jonkin viljelykasvilajin tai lajikkeen, ja kuvaavat sen vuodenaikaiskierron. Kasvi voidaan kuvata kirjallisuuden tai muiden lähteiden perusteella tai sitten oppilas voi valita esimerkiksi jonkin oman kotipihansa viljelykasvin, jonka vuodenaikaiskierron hän kuvaa. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat vanhat viljelykasvit.

Vuodenaikaiskierto voidaan kuvata kirjallisesti, tehdä aiheesta posteri tai lyhyt esitys, valokuvata / etsiä kuvia oman pihan kasvista (kuten omenapuu) eri vuodenaikoina, piirtää kuva kasvista (myös siitä, miten se talvehtii, esim. poikkileikkaus maan pinnan alle). Tehtävä voidaan siis toteuttaa monin eri tavoin.

Tehtävään tulee kuvata, miten juuri tämä kasvilaji/-lajike on sopeutunut paikallisiin ympäristöolosuhteisiin, mitä sopeutuminen tarkoittaa ja miten se näkyy kyseisen viljelykasvin syklisissä muutoksissa eri vuodenaikoina: esimerkiksi minä ajankohtina (kk) kyseinen kasvi kukkii, tekee siemeniä, kypsyttää hedelmänsä jne.

Mitä opitaan: Suomen ilmasto-olosuhteiden vaikutuksesta kasvien viljelyyn, kasvien talvehtimisesta, sopeutumisesta, lisääntymisestä, sadon tuottamisesta, koko vuodenaikaiskierron aikana tapahtuvista syklisistä muutoksista ja niiden ajoittumisesta ympäristöolosuhteisiin nähden. Tarkastellaan ihmisen ylläpitämän ekosysteemin osaa, yhtä kasviyksilöä/populaatiota osana omaa lähiympäristöä.

Biologia & maantieto: Luomutuotanto / tavanomainen maatalous

Luomutuotanto verrattuna tavanomaiseen maatalouteen:

  1. Vertaile luomutuotannon ja tehomaatalouden hyviä ja huonoja puolia.
  2. Miksi maatiaiskasvilajikkeet soveltuvat usein hyvin luomuviljelyyn?
  3. Miten maatiaiskasvilajikkeet voisivat soveltua luomuviljelyyn?

Biologia: Perunan kehitysbiologiaa / mukuloiden idättäminen ja valokuvausprojekti

Tutkitaan ja valokuvataan perunalajikkeita

1) Tilataan erilaisten perunalajikkeiden, mahdollisuuksien mukaan maatiaislajikkeiden tai vanhojen perunalajikkeiden mukuloita. Katso ohjeita vanhojen lajikkeiden löytämiseen: Miten sinä voit suojella kasvigeenivaroja

Tehtävässä voidaan käyttää myös kaupasta ostettuja, keskenään erilaisia lajikkeita. Perunat kannttaa kastella ja pestä puhtaaksi, jotta kuoren väri näkyy selvästi.

2) Tutkitaan ja tarkastellaan mukuloita 3–4 oppilaan ryhmissä. Miten perunat eroavat toisistaan? Halkaise yksi peruna ja tarkastele, onko perunoiden mallon värissä eroa.

3) Oppilaat valokuvaavat mukulat (myös halkaistu). Kuvat talletetaan myöhempää käyttöä varten.

4) Mukulat idätetään kastelemalla niiden pinta ja sijoittamalla ne pimeään ja lämpimään tilaan. Kasvua voidaan seurata oppitunneittain.

5) Oppilaat tutkivat, kuinka nopeasti itäminen tapahtuu ja mittaavat/kirjaavat eri vaiheet päivämäärineen muistiin. Sopivin välein eri kehitysvaiheista otetaan valokuvia, jotka talletetaan.

6) Kun mukulat ovat itäneet riittävästi, ne kylvetään ruukkuihin/ämpäreihin kuohkeaan multaan kasvamaan. Kaikkia mukuloita/taimia hoidetaan täsmälleen samalla tavalla (kastelu) ja kasvupaikan tulee olla mahdollisimman samankaltainen (valon ja lämmön määrä). Sopivin väliajoin mullasta nostetaan kehittyviä taimia tarkasteltaviksi. Taimet puhdistetaan äärimmäisen varovasti ja valokuvataan eri kehitysvaiheita, tallennetaan kuvat. Oppilaat myös mittaavat kasvin osien kasvamisen ja kirjaavat ylös mittaustulokset sekä sen, missä järjestyksessä ja mitkä kasvin osat kehittyvät.

7) Lopuksi oppilaat kokoavat tutkimuksensa tulokset aikajanalle valokuvanäyttelyksi lajikkeittain. Eri aikajanat asetetaan koulun käytävän seinälle näytteille allekkain siten, että eri lajikkeiden tuntomerkkejä ja kehittymistä voi seurata rinnakkain. Kuviin merkitään kasvien osat ja kehitysvaiheita.

8) Oppilaat pohtivat kriittisesti, onko näkyvissä oleville eroavaisuuksille muitakin syitä kuin eri lajike – mitkä erot voivat johtua myös muista tekijöistä? Mistä?

9) Projektin lopuksi: oppilaat voivat halutessaan viedä taimet kotiinsa ja istuttaa ne omalle pihalleen/puutarhaan tai kasvattaa niitä esimerkiksi isossa ämpärissä tai ruukussa.

10) Koska mukulat/taimet saattavat vaurioitua/stressaantua käsittelystä, olisi perunoita hyvä kasvattaa riittävä määrä, jotta kaikkia kasveja ei käsiteltäisi ollenkaan, vaan ne voisivat jatkaa kasvuaan häiriöttä. Näin voidaan varmistaa, että projektin loppupuolella on edelleen hyväkuntoisia kasveja kasvamassa.

Biologia: Yhteyttäminen

Tehtävä sopii esimerkiksi teemapäivän tehtäväksi tai pitempikestoisen projektin osaksi (kuten puutarhan perustaminen ja/tai vanhojen viljelykasvien kasvatus).

Tarvitaan:

  • lasipurkkeja
  • vettä
  • keittolevyjä ja astioita veden kuumentamista varten
  • aurinkoinen paikka, esim. ikkunalauta-kasvien lehtiä
  • kokeessa voi käyttää esimerkiksi oppilaiden itse kasvattamia maatiaiskasvilajikkeita

Tehtävän kulku:

  • Oppilaat kuumentavat vettä kiehuvaksi.
  • Kiehutetun veden annetaan jäähtyä huoneenlämpöiseksi (odotellessa tehdään muita tehtäviä/jatketaan oppituntia).
  • Kun vesi on jäähtynyt riittävästi, oppilaat kaatavat sen purkkiin ja lisäävät sinne yhden kokeessa käytettävän kasvin lehden.
  • Oppilaat asettavat purkin johonkin, mihin paistaa aurinko ja sen annetaan seistä paikoillaan puolesta tunnista tuntiin.
  • Tämän jälkeen oppilaat tarkastelevat lehden pintaa (luuppi tai suurennuslasi ei ole välttämätön mutta helpottaa tehtävää).
  • Havaitaanko lehdessä mitään muutoksia? Mitä on tapahtunut ja miksi?
  • Keskustellaan tuloksista yhdessä muiden oppilaiden ja opettajan kanssa, tavoitteena ymmärtää kokeen tulokset. Katsotaan yhdessä havainnollistavaa piirroskuvaa lehdestä ja sen ilmaraoista (esimerkiksi oppikirjan kuva).

Mitä opitaan: Kun kasvi yhteyttää, muodostuu happea. Kaasujenvaihto tapahtuu ilmarakojen kautta.

Biologia: Ympäristötekijöiden vaikutus kasvin ilmiasuun

(Tehtävän voi yhdistää viljelykasvien kasvatusprojektiin)

Kasvata luokan ikkunalaudalla / koulun pihalla / puutarhassa jotakin kasvilajia (maatiaiskasvilajiketta).

Aseta yhden kasvattamasi kasvin eteen jokin sitä varjostava esine siten, että jokin tämän kasviyksilön osa saa edelleen auringon valoa päivän aikana, mutta osa jää varjoon.

Tarkkaile kasvin kasvua – mitä tapahtuu?

Vertaa kyseisen kasvin muotoa toiseen samaa lajiketta olevaan kasviin, joka kasvaa samassa kasvupaikassa ilman varjostusta.

Pohdi, miten varjoisaan ympäristöön ja paahteiseen ympäristöön sopeutuneet kasvilajikkeet eroaisivat toisistaan tässä kokeessa. Voit myös kokeilla tätä!


Mitä opitaan: ympäristötekijöiden vaikutuksesta geenien ilmentymiseen yksilössä ja että kasvit tarvitsevat auringon valoa.

Maantiede, biologia, kotitalous: Euroopan maiden viljelykasvit ja ruokakulttuuri

Ryhmätehtävä:

a) Tutustukaa Euroopan eri maiden ruokakulttuureihin ja maatalouteen, erityisesti eri maissa viljeltyihin ja ruokalajeissa käytettäviin kasveihin. Pohdi, mitkä tekijät vaikuttavat viljelykasvien levinneisyyteen ja ruokakulttuurin kehittymiseen?

b) Tee aiheesta eri maiden ruoantuotantoa ja ruokakulttuuria vertaileva esitys/posteri/blogisivu. Rajaa esitys koskemaan ruokakasveja. Käytä karttoja/kuvia havainnollistamaan aihettasi (voit piirtää myös itse).

c) Pohtikaa:
  • Miten kansainvälistyminen on vaikuttanut ruokakulttuurin muutokseen Suomessa ja muualla Euroopassa, nyt, ennen ja tulevaisuudessa?
  • Mitä tarkoittaa paikallisidentiteetti ja mikä merkitys sillä on sinulle?
  • Ota selvää, koska ja mistä nykyisin tutut ruokakasvimme ovat saapuneet Suomeen. Miten perustellaan, että jokin kasvilajike on ns. suomalainen (tai jonkin muun maalainen)?
  • Mitä tarkoittaa paikallislaji/-lajike?

Tehtävää voidaan laajentaa koskemaan myös muiden maanosien ruoantuotantoa ja ruokakulttuuria.

Mitä opitaan: Maantiedon, biologian ja kotitalouden oppisisältöjä; Euroopan/maailman/Suomen viljelykasvilajeista (ravintokasvit), ruokakulttuurista, paikallisidentiteetistä.

Maantieto & biologia: Ruoan alkuperä ja kaupan kansainvälistyminen

Tutustu erilaisten elintarvikepakkauksien sisällysluetteloihin ja ota selvää, mistä elintarvikkeissa käytetyt raaka-aineet ovat peräisin. Valitse tarkastelun kohteeksi elintarvikkeita, jotka sisältävät geenivaraopin sivuilta löytyvän Laji- ja lajike-esittelyn kasvilajeja. Pyri selvittämään seuraavat asiat (voit kysyä asioita esimerkiksi tuotetta myyvästä kaupasta sekä tuotteen maahantuojalta):

  1. Kuinka monesta eri maasta elintarvikkeen eri ainesosat tulevat?
  2. Miten raaka-aineet on kuljetettu tuotantoketjun alusta maanviljelijältä elintarviketeollisuuden valmistuspaikkoihin ja lopulta kauppoihin loppukäyttäjälle (kuluttajalle) saakka?
  3. Onko tarkastelemasi elintarvikkeen valmistuksessa käytetty kotimaisia viljelykasvilajikkeita?
  4. Viedäänkö tuotetta Suomesta ulkomaille? Kuinka ja millaisia matkoja sitä kuljetetaan?
  5. Etsi tietoa, pohdi ja perustele: Mitä tarkoittaa ekologinen jalanjälki ja kuinka suuri se on tarkastelemasi tuotteen kohdalla?

Maantieto & historia: Väestön elinkeinorakenne ja maatalouden murros Suomessa

1950-luvulla Suomen väestöstä 46 % sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Vuonna 1975 maa- ja metsätalouden parissa työskenteli 15 % työikäisistä suomalaisista, ja vuonna 2000 vastaava luku oli 5 %. (Lähde: Kuisma, Markku 2008: "YYA-Suomesta Euroopan Unioniin." Teoksessa Suomalaisen arjen historia. Hyvinvoinnin Suomi. Weilin+Göös. Helsinki)

  1. Mistä kehitys johtuu?
  2. Mitkä alat ovat tällä hetkellä suurimpia työllistäjiä Suomessa?
  3. Pohdi ja perustele, miksi suomalainen maatalous on tärkeää. Mitä tarkoitetaan ruoantuotannon omavaraisuudella? Toteutuuko se nykyään Suomessa?

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä