Miksi kasvigeenivaroja suojellaan?

Viljelykasvien monimuotoisuus turvaa ravinnontuotantoa

Ajattele millaista olisi, jos ihmisillä ei olisi mitään muuta syötävää kuin yksi tietty ravintokasvi, jonka viljelystä olisimme kaikki riippuvaisia.

Pohdi yksin tai parin kanssa: Mitä tapahtuisi, jos esimerkiksi ilmastonmuutoksen, kasvitaudin tai tuhohyönteisen vuoksi tuo ravintokasvi ei enää kasvaisikaan, vaan kuihtuisi ja kuolisi pois?


Ravinnontuotannon kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että erilaisia ravintokasveja viljellään monipuolisesti. Ei riitä, että viljellään esimerkiksi vain yhtä viljelykasvilajia, kuten perunaa, sillä viljelyolosuhteiden mahdollisesti muuttuessa voitaisiin silloin jäädä kokonaan ilman satoa. Näin kävi esimerkiksi Irlannissa vuosina 1845–52, jolloin perunat mädättävä sienitauti, perunarutto, tuhosi suurimman osan perunasadosta. Väki oli luottanut perunan viljelyyn, koska tämä oli satoisana ja helposti viljeltävänä kasvina tuonut helpotusta köyhän väestön ruokatarpeisiin. Perunalajikkeita lienee ollut useampia, tunnetuin niistä oli kuitenkin laajasti levinnyt lajike nimeltään "Möykky". Perunasadon menetyksen vuoksi suuri osa väestöstä kuoli nälkään.

Ihminen kehittää kasvinjalostuksen keinoin uusia satoisia ja viljelyvarmoja lajikkeita. Niiden avulla turvataan viljelijän saamat sadot muuttuvissa olosuhteissa. Vanhojen lajikkeiden jäädessä pois viljelystä, ne talletetaan geenipankkiin. Vaikka ne eivät sadoiltaan enää pärjää uusille jalostetuille lajikkeille, ne voivat sisältää arvokkaita geenejä, joilla tulevaisuudessa on taas käyttöä. Samoin jo viljelystä hävinneet, tai harrastajien vielä ylläpitämät maatiaiskannat halutaan säilyttää geenipankissa, jotta niiden sisältämä monimuotoisuus olisi tulevaisuudessakin kasvinjalostajan ja viljelijän saatavilla. Niistä voidaan löytää mm. taudinkestävyyttä, poudankestävyyttä tai haluttuja laatuominaisuuksia, vaikka sato voi olla vaatimaton.

Emme voi tietää, miten ympäristöolosuhteet mahdollisesti muuttuvat tulevaisuudessa, joten hyviä geenejä kannattaa pitää varastossa tulevaisuuden ruoantuotantoa ja kasvien jalostustyötä varten. Viljelykasvien geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää myös muita ihmisen käyttämiä hyöty- ja koristekasveja koskien: muuten emme voi olla varmoja siitä, että tulevaisuuden viljelylajit/-lajikkeet menestyvät.

Pohdi yksin tai pareittain:

  1. Mitä tarkoitetaan sillä, että lajit ovat sopeutuneet elinympäristöihinsä?
  2. Miten ympäristöolosuhteet voivat muuttua?

Lisätietoa kasvigeenivarojen suojelusta löydät täältä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä