Kasvigeenivarojen suojelu
Biologia & maantieto: Isovanhempien kasviaarteet
Voit suojella kasvigeenivaroja kyselemällä oman pihan tai suvun kasveista isovanhemmilta: mitkä ovat pihan vanhimmat kasvit, mistä ne ovat tulleet ja mikä merkitys niillä on ollut ja kenties yhä on omalle suvullesi/perheellesi. Näin saadaan muistiin arvokasta tietoa kasvigeenivaroista.
Voit myös koostaa sukusi vanhoista viljelykasveista pienen tietopankin tai kuvakirjan!
Biologia & maantieto
Kasvatetaan vanhoja viljelykasveja!
Tutustukaa ensin kasvigeenivarojen oppimateriaaliin Kasvata vanhoja viljelykasveja. Tämän jälkeen valitkaa joko projektivaihtoehto A tai B.
Projektivaihtoehto A:
OPPILASLÄHTÖINEN PROJEKTI
Yleistä:
- Opettaja esittelee oppilaille projektin aiheen: vanhojen viljelykasvien (esim. maatiais- tai perinnekasvien) kasvattaminen. Oppilaat saavat suunnitella projektin itse. Opettaja toimii taustatukena.
- Oppilaat jakautuvat 3–4 hengen ryhmiin, joissa keskustellaan ja sovitaan projektiin liittyvistä ehdotuksista ja perusteluista. Nämä pienryhmät esittävät ajatuksiaan koko luokalle myös yhteisissä keskustelutilaisuuksissa, ja lopulliset valinnat tekee luokka yhdessä, äänestämällä.
- Päätökset kirjataan ylös jokaisen vaiheen/tapaamisen lopuksi projektikansioon, joka voi olla esimerkiksi sähköinen/kirjallinen kansio ja kaikkien projektiin osallistuvien saatavilla.
- Samaa käytäntöä jatketaan projektin ideariihi- ja suunnitteluvaiheesta sen loppuarviointiin saakka.
- Opettaja vastaa kokonaisaikataulusta ja määrittelee sen keston (kurssin kesto / lukukauden aikana / kesän yli / monivuotinen projekti – projekti voi esimerkiksi myös periytyä seuraavan vuoden oppilaille ja he voivat jatkaa kasvimaan hoitoa, tai sitten samat oppilaat voivat hoitaa kasveja 7.–9.-luokilla).
- Opettaja esittelee aiheen ja asettaa oppilaille projektin välietapit: milloin minkäkin projektin osan tulee olla valmis.
Projektin vaiheet:
1) Ideariihi.
a) Millaisia kasveja oppilaat haluaisivat kasvattaa? Mitkä ovat kyseisten kasvien hoitovaatimukset ja millaista satoa toivotaan? Tätä varten oppilaat tutustuvat sekä Geenivaraoppi-sivuston laji- ja lajike-esittelyihin, mutta myös muihin tietolähteisiin. Onko valittuja viljelykasveja mahdollista kasvattaa opettajan esittämissä aikatauluraameissa? Oppilaat tutustuvat aihepiiriin, keskustelevat ja perustelevat valintojaan.
b) Missä koulun alueella kasveja voisi kasvattaa? Miten ratkaisut vaikuttaisivat yleiseen viihtyvyyteen ja toimivuuteen? Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon kasvien hoitamiseen ja menestymiseen liittyen? Keneltä pitää hankkia lupa tilan käyttämiseen kasvien viljelyyn? Entä viljelyyn liittyvien tarvikkeiden säilytystilat?
c) Mitä välineitä ja tarvikkeita viljelyssä tarvitaan? Mistä ne voisi hankkia ja paljonko ne maksavat?
d) Miten projekti rahoitetaan?
f) Työnjako: Hoitavatko kaikki oppilaat vuorotellen kaikkia kasveja vai jokin 3–4 hengen ryhmä jotakin tiettyä kasvilajia/lajiketta? Entä muut hoidettavat asiat, kuka tekee mitäkin?
g) Miten mahdollisesti saatu sato jaetaan osallistujien kesken, vai käytetäänkö se koulun keittiössä tai kotitaloustunnilla, jaetaan maistiaisina jossakin koulun tapahtumassa, myydään koulun myyjäisissä…?
KAIKKI PÄÄTÖKSET KIRJATAAN MUISTIIN JA LAITETAAN ESILLE PAIKKAAN, JOSSA KAIKKI OSALLISTUJAT VOIVAT NÄHDÄ NE. IDEARIIHIVAIHE VOIDAAN TOTEUTTAA USEASSA ERI OSASSA JA SIIHEN KANNATTAA VARATA RIITTÄVÄSTI AIKAA.
2) Suunnitelma.
- Valitaan kasvatettavat kasvilajikkeet ja kirjataan ne muistiin.
- Selvitetään kasvilajikkeiden saatavuus (ja tarvittaessa korvataan muilla lajikkeilla saatavuuden mukaan). Sovitaan, kuka hankkii mitäkin, mistä ja milloin.
- Piirretään pihasuunnitelma koulun ulkotiloihin tai tilankäyttösuunnitelma sisätiloihin sijoitettavia istutuksia varten. Käytetään pohjana koulun ulko- tai sisätiloja kuvaavia karttapiirroksia. Minne mikäkin kasvilajike sijoitetaan kasvamaan? Miksi juuri sinne? Pohditaan kasvien kasvupaikkavaatimuksia sekä pihan/sisätilojen käyttöön liittyviä tekijöitä. Miten kaikki ratkaisut vaikuttavat yleiseen viihtyvyyteen ja tilojen käytettävyyteen? Ketkä kaikki saavat osallistua hankkeeseen ja hyötyä siitä?
- Päätetään työnjaosta ja kirjoitetaan se ylös.
3) Toteutus.
- Oppilaat hankkivat tarvittavat luvat.
- Oppilaat hankkivat tarvittavan rahoituksen.
- Oppilaat hankkivat tarvittavat välineet ja tarvikkeet.
- Oppilaat hankkivat kasvatettavat kasvit (siemenet/mukulat jne.).
- Oppilaat istuttavat kasvit niiden hoito-ohjeiden mukaisesti.
- Oppilaat perustavat kasvimaan/viljelylaatikot/ruukkuviljelmät/puutarhan koulun tiloihin.
- Oppilaat hoitavat kasveja.
- Oppilaat korjaavat sadon.
- Oppilaat kirjaavat ylös projektin eri vaiheet – onnistumiset ja epäonnistumiset, vaikeudet ja haasteet, ratkaisuyritykset, tekemisen ilon. Analysoidaan syitä ja seurauksia. Projekti valokuvataan/videokuvataan/esitellään se postereina koulun seinällä / koulun blogissa.
- Oppilaat myös huolehtivat viljelykasviensa hävittämisestä biojätteeseen/kompostiin ja välineiden puhdistamisesta, hoidosta ja säilyttämisestä tarpeen mukaan.
Projektivaihtoehto B:
OPETTAJAJOHTOINEN PROJEKTI
- Opettaja suunnittelee projektin osat ja antaa oppilaille ohjeet eri työvaiheista.
- Projekti voi esimerkiksi ajankäytöllisistä tai muista käytännön syistä olla myös osittain opettajan ja osittain oppilaiden itsensä suunnittelema ja toteuttama.
Mitä opitaan: kasvibiologiaa, lähialueen suunnitteluun osallistumista, suomalaisia viljelykasveja ja mahdollisesti niiden eri lajikkeita, käytännön projektin suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä monipuolisia tietoja ja taitoja.
Biologia, äidinkieli, kotitalous & kuvaamataito
Kerro vanhoista viljelylajeista/-lajikkeista tapahtumassa!
Esittele omalla lähialueellasi kasvavia vanhoja kasveja (voivat olla maatiaiskasveja ja/tai vanhoja lajikkeita). Käytä tässä apuna paikkakuntasi/kaupunginosasi monipuolista kasvimateriaalia. Kaupungeissa siirtolapuutarhat ja/tai erilaiset puutarhayhdistykset ovat hyviä kasvinäytteiden hankintapaikkoja.
Tapahtuma, jossa kasvit esitellään voi olla esimerkiksi:
- Koulun teemapäivä, myyjäiset tai vastaava tapahtuma.
- Lähialueella sijaitseva torialue tai vastaava, jossa saa järjestää tapahtumia.
- Voit myös ottaa yhteyttä lähikauppiaaseen, puutarhaliikkeeseen, kirjastoon tai kulttuurikeskukseen, asukastaloon tai johonkin yhdistykseen (esim. puutarha-alan yhdistykset, ruoanlaittoon liittyvät yhdistykset, Martat, partiolaiset, 4H-kerhot, Maa- ja kotitalousnaiset, alueen päiväkodit, esikoulut ja ala- ja yläkoulut yms.) ja kysyä, saisitteko toteuttaa oppilasprojektinne heidän tiloissa tai tapahtumissa.
Tapahtumaa varten tulee valmistaa ja hankkia ainakin osa näistä:
- markkinointimateriaalia, kuten tiedotteita tai postereita
- hankkia kasvinäytteitä
- valmistaa mahdollisesti erilaisia ruokalajeja maatiaislajikkeista yleisölle tarjottavaksi (maistiaiset)
- koota reseptejä esiteltäväksi
- suunnitella ja hankkia tarvikkeet jonkin maatiaiskasveista kertovan oppimistehtävän toteuttamiseksi tapahtuman yleisön kanssa (ideoinnin apuna voi käyttää myös itse oppitunneilla tekemiään tehtäviä tai ideoida omia tehtäviä)
- jotakin muuta?
Tapahtuman järjestäminen ja toteutus:
- Tarvittavien välineiden ja tarvikkeiden hankkiminen ja kuljetus.
- Esittelypisteen koonti ja pystytys, esillepanojen toteuttaminen.
- Esittelypisteissä toimiminen: asiakaspalvelutaidot, viestintä, yhteistyö.
- Esittelypisteen purkaminen ja pois kuljettaminen tapahtuman lopuksi sekä jätteiden kierrätys.
- biologian, kotitalouden, äidinkielen ja kuvaamataidon oppiaiheita, kuten vanhojen viljelykasvilajikkeiden monimuotoisuudesta, kasvigeenivarojen suojelun merkityksestä, markkinointimateriaalin laatimisesta (kirjoittaminen ja kuvamateriaalin/grafiikan luominen), esiintymistaitoja, ruoanvalmistusta, säilytystä, siirtämistä ja tarjoilemista
- yleisiä oppimistavoitteita, kuten tiedonhakutaitoja, ryhmätyötaitoja, sosiaalisia taitoja, projektisuunnittelua ja -hallintaa, yhteiskunnan toimintaan osallistumista, työelämätaitoja
Sokkomaistelu pareittain
Tutustutaan ravintokasviin ja sen monimuotoisuuteen / havainnoidaan eroja aistinvaraisesti
Tarvitaan:
Joitakin näistä ruokakasveista (harjoitusta voi muunnella kasvisten saatavuuden mukaan, tärkeintä on että valitaan kasviksia, jotka on mahdollista erottaa toisistaan):
- Erilaisten omenalajikkeiden omenoita (oppilaat voivat tuoda näytteitä myös omilta kotipihoiltaan tms.)
- Erilaisia herukkalajeja (mustaherukkaa, punaherukkaa, viherherukkaa, jne.) tai erilaisia lajikkeita/kasvikantoja (esim. mustaherukkalajikkeissa on erilainen kuoren rakenne, happamuus, sokerin määrä ja aromi)
- Erilaisia perunalajikkeita (keitettyjä perunoita), esim. 'Puikula', 'Rosamunda', 'Congo' tms.
- Erilaisia sipulilajeja (esim. punasipuli, kepasipuli, ruohosipuli, ilmasipuli ja jos mahdollista, ryvässipuli) paistettuna tai saman lajin erilaisia kantoja (eri puutarhoista kerättyjä)
(Opettaja valitsee tehtävässä käytettävät lajikkeet siten, että ne ovat keskenään eri makuisia.)
- Isoja paperisia kertakäyttölautasia tai pestäviä tarjoiluastioita/lautasia, yksi jokaiselle oppilaalle
- Puisia cocktailtikkuja ja yksi pieni lusikka/haarukka kutakin oppilasta kohden (jos käytetään marjoja tai sipulia)
- Lautasliinoja/talouspaperia
- Biojätepusseja
- Liinoja, joiden läpi ei näy ja joita voidaan käyttää silmien sitomiseen (näitä tarvitaan puolet oppilaiden lukumäärästä)
- Paperia ja kynä, yhdet per oppilaspari
Ennakkovalmistelut:
- Opettaja jakaa lautaset kahteen ryhmään: A ja B.
- A-ryhmän lautasille opettaja kirjoittaa (suoraan paperilautasiin tai maalarinteipin paloilla pestäviin lautasiin/astioihin) 3–4 kasvilajikkeen nimen.
- B-ryhmän lautasille opettaja kirjoittaa vastaavasti 3-–4 kasvilajikkeen nimen. Osa A- ja B-ryhmän kasvilajikkeista voi olla samoja, mutta osan (vähintään yhden tai enemmän) tulee olla erilaisia.
- Opettaja puhdistaa ja paloittelee kasvikset sopiviksi maistelupaloiksi tai pieniksi annoksiksi (marjat ja paistettu sipuli). Marjat on hyvä irrottaa tertuistaan ja tarjoilla pelkkinä marjoina, niin tunnistaminen vaikeutuu. Kasvisten paloihin kiinnitetään valmiiksi puinen cocktailtikku. Marjat/sipuli yms. on tarkoitus syöttää lusikalla/haarukalla.
- Opettaja laittaa maistelupalat paikoilleen lautasille.
Tehtävän kulku:
TURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI OPETTAJA KYSYY OPPILAILTA MAHDOLLISISTA RUOKA-AINEALLERGIOISTA ENNEN TEHTÄVÄN SUORITTAMISTA.
-
Oppilaat jakautuvat kahden hengen ryhmiin.
-
Oppilaat käyvät pesemässä kädet.
-
Parin toinen osapuoli sitoo silmilleen liinan, joka estää häntä näkemästä mitään.
-
Opettaja jakaa jokaiselle oppilasparille ensimmäisen maistelulautasen A ja tarvittavat ruokailuvälineet.
-
Oppilas, jonka silmiä ei ole sidottu, syöttää sokkona maistelevalle parilleen erilaisia kasviksia cocktailtikuilla tai lusikalla/haarukalla. Sokkona maisteleva oppilas yrittää arvata, mitä kasvilajia syö ja jos kyseessä on yhden lajin erilaisten kasvikantojen maistelu, kuinka paljon maku miellyttää (1–5) ja kuvailee makua ja marjan rakennetta tarkasti.
-
Jos maku ei miellytä, voi käyttää lautasliinaa ja biojäteastiaa, pari auttaa tässä.
-
Näkevä pari kirjaa paperille muistiin jokaisen lajikenimen ja parinsa ehdotuksen siitä, mikä ruoka-aine on kyseessä tai parin kuvailun kyseessä olevasta kasvikannasta.
-
Kun kaikki lajit tai lajikkeet on maisteltu, otetaan liina pois silmiltä.
-
Tämän jälkeen toisen oppilaan silmät sidotaan ja opettaja tuo parille toisen maistelulautasen B. (Koska maistiaiset ovat vähintään osittain erilaisia, joukossa on myös yllätyksiä.) Oppilaat toistavat harjoituksen. Saman lajin versioita maisteltaessa voi maisteltavat kasvikannat olla samat, mutta eri järjestyksessä.
-
Saman lajin erimakuisia kantoja maisteltaessa, kootaan oppilaiden mielipiteet taulukoihin tai parit vertailevat toistensa mieltymyksiä.
-
Lopuksi opettaja näyttää oikeat vastaukset dokumenttikameralla/videotykin avulla. Yhden lajin erimakuisia marjoja maisteltaessa voidaan keskustella, miltä kasvit maistuivat ja miksi jostakin pidettiin. Samalla voidaan todeta lajin sisäinen monimuotoisuus: se näkyy maisteltujen mustaherukan marjoissa, mutta myös oppilaiden omissa makumieltymyksissä. Kootusta taulukosta nähdään, mikä oli luokan suosituin maku.
-
POHDITAAN YHDESSÄ: Miksi on tärkeää, että on olemassa erilaisia ravintokasvilajeja ja -lajikkeita? (Listatkaa ainakin 5 eri perustelua.)
Mitä opitaan: Orientointi/motivointi: Tutustutaan suomalaisiin ravintokasveihin ja havainnoidaan lajien ja lajikkeiden välisiä eroja aistinvaraisesti (lajien välinen ja lajin sisäinen monimuotoisuus). Opitaan myös makuaistin yksilöllisyydestä sekä jaetaan opittuja kokemuksia: eri ruoka-aineet ovat oppilaille eri tavoin tuttuja aiemman kokemuksen perusteella. Omien elämyksellisten kokemuksien kautta pohditaan viljelykasvien monimuotoisuuden merkitystä ja arvoa.
Tee näytelmä ruokakasvien historiasta nykypäivään
Suunnitelkaa näytelmän toteuttamiseen liittyvät asiat: näytelmän kesto, näyttelijöiden, ohjaajan, puvustajan, ääni- ja valovastaavien, muun rekvisiitan ym. tekijöiden valinta, harjoitteluaikataulut ja esiintymisaika ja -paikka.
Näytelmä voidaan esittää esimerkiksi koulun juhlassa, teemapäivässä tai tapahtumassa, tai käydä esittämässä se jossakin muussa lähiseudun koulussa, esikoulussa tai päiväkodissa, vanhainkodissa, erilaisten yhdistysten, kuten esimerkiksi puutarha-alan/maatiais-/perinnekasvien yhdistysten tapahtumissa. Voitte myös halutessanne videoida näytelmän ja asettaa sen esille vaikka koulun blogiin ym. turvalliseen verkko-osoitteeseen.
Huom! Vaihtoehdoista tulee neuvotella opettajien ja omien vanhempien kanssa sekä hankkia tarvittavat luvat ennen materiaalin esittämistä julkisesti! Tässä kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta ja pohtia turvallisuusnäkökulmia ennen valintojen toteuttamista.
Näytelmän esittämiseen voi yhdistää myös kotitalouden tai kuvaamataidon sisältöjä. Näytelmän esittäminen voi olla myös maatiaiskasvien esittelytapahtuman yksi osa. Vaihtoehtoisesti näytelmän voi halutessaan yhdistää oppilaiden/koulun oman kasvimaan/viljelysten sadonkorjuujuhlan ohjelmanumeroksi tai näytelmä voidaan toteuttaa myös hyvin pienimuotoisena draamaopetuksen muotona tavallisen oppitunnin aikana.
Mitä opitaan: biologian, maantieteen, äidinkielen, historian, kuvaamataidon, kotitalouden, teknisen työn, musiikin ym. oppiaineiden oppisisältöjä, yhteistyötaitoja, työelämätaitoja, projektin hallintaa, median turvallista käyttöä.