Demokratia

1. Miten Kreikan talous osaltaan selittää demokratian syntymisen?
2. Miten sotilaalliset tekijät selittävät demokratian syntymisen?
3. Miten ja millaisissa elimissä yhteisiä päätöksiä tehtiin?
4. Millaisin eri keinoin yritettiin taata, että kaikilla päätöksentekoon oikeutetuilla oli samanlaiset mahdollisuudet osallistua politiikkaan?
5. Miten antiikin demokratia erosi meidän aikamme demokratiasta?
6. Miksi demokratia joutui vähitellen kriisiin 300-luvulla eaa?
7. Pohtikaa, miten kreikan demokratiaperinne näkyy nykypäivänä?

 Vastaukset demokratiatehtäviin
 1. Ateena rikastui käymällä kauppaa ja maanomistus menetti merkitystään. Myös kaupalla rikastuneet kansalaiset alkoivat vaatia etuoikeuksia.
2. Jalkamiesten ja esim. soutajien merkitys kasvoi sotien takia ja he alkoivat vaatia myös poliittisia oikeuksia.
3. Tärkein päättävä elin kansankokous, joka päätti kaikista tärkeistä laeista ja sodasta ja valitsi strategit. Kokoukseen saattoi osallistua 10 000 miestä.
500 neuvosto: asioiden valmistelu ja toimeenpano. 50 edustajaa Ateenan kustakin kaupunginosasta. 50 yhtä aikaa virassa.
Oikeudenhoidosta huolehti kansantuomioistuin, kosstui yli 30 vuotiasta miehistä, jopa yli 2000 jäsentä.
4. Köyhille maksettiin ansionmenetystä kokousajasta, lähes kaikki virkatehtävät arvottiin.
5. Vain syntyperäiset ateenalaiset saattoivat osallistua päätöksentekoon. Ateenassa harjoitettiin suoraa demokratiaa, meillä harjoitetaan välillistä demokratiaa.
6. Päätöksenteko oli tunnepitosta ja tempoilevaa. Kansankiihottajat johdattelivat kokouksia. Päätösvalta liukui vähitellen varakkaille.
7. Demokratia on yleisesti hyväksytty hallintomuoto. Esim. EU:n jäseniksi pääsee vain demokratioita.

Kreikkalainen tiede ja filosofia

1. Millaisia edellytyksiä Kreikassa oli filosofian synnylle?
2. Keitä olivat ns. luonnonfilosofit? Esitelkää joitakin heidän ajatuksiaan.
3. Mitä olivat sofistit? Miksi heitä toisaalta kunnioitettiin, toisaalta halveksittiin?
4. Mikä oli Sokrateen päämäärä? Miksi hän keräsi sekä paljon ihailijoita että paljon vihamiehiä?
5. Mistä Platon on jäänyt historiaan?
6. Miksi Aristotelesta pidetään kaikkien aikojen merkittävimpänä filosofina?
7. Mikä oli filosofian synnyn merkitys länsimaiselle kulttuurille?

Vastaukset tiede- ja filosofiatehtäviin
1. Uskonto oli yleinen selitystapa asioille. Filosofit halusivat järkiperäisiä selityksiä asioille. Ateenan ylhäisillä miehillä oli aikaa harjoittaa filosofiaa.
2. Luonnonfilosofit yrittivät selittää asioita järjellä ja kiinnittivät huomion ympäröivään luontoon.
3. Sofistit olivat kierteleviä viisauden opettajia, jotka ottivat maksun palveluksistaan. Toisaalta kiinnittivät filosofian huomion luonnosta ihmiseen.
4. Sokrates halusi selvittää, mitä viisaus on. Ensimmäinen varsinainen filosofi.
5. Platon oli ensimmäisen ihannevaltion luoja. Lisäksi Platon on tunnettu Luolavertauksestaan, jolla hän havainnollisti ideaoppiaan.
6. Aristoteles oli monipuolinen tutkija ja erityisesti keskiajalla Aristoteles oli kunnioitettu. Metafysiikan perustaja.
7. Järkiperäinen ajattelu on länsimaiselle kulttuurille ominaista ja sen katsotaan peiytyvän antiikin Kreikasta.