Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 4-6

5. lk


Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 4-6 Tavoitteet
https://peda.net/id/7eec511c9  

Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen Hyvän osaamisen kriteerit tavoitteiden näkökulmasta ja esimerkkejä arviointimenetelmistä
S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty
  • 1. Kivikausi, pronssikausi ja rautakausi (Ihmisen elämisen ja elinympäristön muutokset. Miten työkalut muuttivat ihmisen elämää? Metsästyskulttuuri
  • 2. Ensimmäiset korkeakulttuurit ja maanviljelyn alku (Egypti, Kaksoisvirtojen alue, Indus ja Kiina), järjestäytyneen yhteiskunnan synty ja siirtyminen historialliseen aikaan (kirjoitetun kulttuurin synty)
  • 3. Suomen esihistoria ja Suomen alueen asuttaminen 
Menetelmät:
Ihmisen elämän muuttumisen pohdiskelu (esim. vertailu nykyaikaan)
Esihistorian ja historian kronologioiden läpikäynti (Mikä oli ominaista millekin aikakaudelle?)
Aikakausien ja tapahtumien sijoittaminen aikasuoralle
Arkeologian esittely
Museovierailu
Esinelöytöjen tarkastelu
Uusien teknologioiden merkityksen pohdinta
Metsästysmenetelmien pohdinta
Korkeakulttuurien synnyn pohdiskelu opetuskeskustelulla
Suomen esihistorian läpikäyminen esimerk-keinä esim. Orimattilan Myllykulman ja Lahden Ristolan kivikautiset asuinpaikat liittyen jääkausien väistymiseen (ympäristöopissa)
Vierailu Myllykulmalla
Nettivierailu esim. kivikautisessa kylässä (virtuaalinäyttelyt) Saarijärvellä (www.avoinmuseo.fi)
Ihmisen elämän muuttumisen pohdiskelu (esim. vertailu, taulukko)

Oppilas osoittaa kiinnotusta historiaa kohtaan tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena (T1)
Oppilas tunnistaa erilaisia lähteitä ja tulkitsee niitä kriittisesti (T2)
Oppilas osaa havaita historiatiedon tulkinnallisuuden (T3)
Oppilas tuntee keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaa esimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille ja aikakausille ominaisista piirteistä (T4)
Oppilas pystyy nimeämään menneisyyden ajan ihmisen toiminnan motiiveja ja syitä sekä seurauksia eri tapahtumille (T5)

Arviointi: tuntityöskentely, kokeet, itsearviointi, esityksen teko, ryhmätyöt, kirjoitelma, annettujen tehtävien hoitaminen, kuvasta kertominen, annetun tekstin lukeminen ja sisällön pohdinta




Laaja-alainen osaaminen:

Oppiaineeseen liittyy syiden ja seurauksien pohtiminen (L1)
Olennaisen tiedon siivilöiminen epäolennaisesta (L1)
Muutosten ymmärtäminen (L1)
Kuvien, karttojen ja elokuvien tulkinta (L4)
Empatiakyvyn kehittäminen tarinan kautta (L4)
Tiedon hakeminen hakusanoilla (L4)





S2 Vanha aika ja antiikin perintö

Länsimaisen kulttuurin synty
  • 1. Antiikin Kreikka (Kaupunkivaltioiden synty, demokratian periaatteiden synty, ihmisten eriarvoisuus, klassisen kulttuurin synty, kreikkalainen tiede ja taide)
  • 2. Antiikin Rooma (Suurvallan synty, Kreikan kultuurin välittäminen, Rooman hallinto ja yhtenäiskulttuuri)
  • 3. Kansainvaellukset ja Rooman tuho (Barbaariheimojen asettuminen nykyisten kansallisvaltioiden alueelle, kristinuskon leviäminen)
Menetelmät:
Tutustuminen Antiikin Kreikan myytteihin ja korkeakulttuurin syntyyn
Antiikin Ateenasta laadittava seinä/lattiatyö keskeisine rakennuksineen ja selostusteksteineen mm. suurmiehistä ja filosofeista
Sarjakuvan laatiminen Rooman historiasta
Antiikin ajan suomennettuun lähteeseen tutustuminen
Antiikin Kreikan ja Rooman historiaan keskittyvien nettisivujen tutkiminen
(esim. suuret museot kuten The British Museum)
Kansainvaellusten esittäminen kartalla ja keskustelua niistä syistä, miksi ihmiset joutuvat lähtemään kotiseuduil-taan pois myös nykyisin





Laaja-alainen osaaminen
Lähteiden tulkinta (L1)
Kriittisyys ja lähteiden tulkinta (L2)
Kuvat, tilastot, kartat, elokuvat, nettisisällöt ja kirjalliset lähteet sekä niiden tulkinta (L4)
Tiedon hakeminen hakusanoilla, nettipalveluiden käyttö (L5)



Oppilas oppii tunnistamaan erilaisia historian lähteitä (T2)
Oppilasta ymmärtää historiatiedon tulkinnallisuuden (T3)
Oppilas tuntee antiikin ajan käsitteistöä ja oppii antiikin tunnuspiirteet (T4)
Oppilas osaa mainita antiikin ajan ihmisten toiminnan motiiveja (T5)
Oppilas pystyy itsenäisesti hankkimimaan tietoa ja arvioimaan sitä (T6)
Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä. (T6)
Oppilas oppii etsimään syitä muutoksille (T9)
Oppilas osaa erotella historiallisia tapahtumia ja ilmiöitä sekä kuvailla ja arvioida historiallisten tapahtumien syitä ja seurauksia (T10)
Oppilas oppii selittämään ja ymmärtämään ihmisen toimintaa (T11)

Arviointimenetelmät: tuntityöskentely, ryhmätyöt, kokeet, läksynkuulustelut, esitelmät, tietotekniikan (TVT) avulla tehtävät työt, itsearviointi, projektityö, työkirjatehtävät, kuva-analyysi, tiedonhakutehtävät internetistä ja kirjallisista lähteistä, pienoisnäytelmän laatimisen onnistuminen

  Arvionti 5. luokan jälkeen: Kannustetaan palautteella oppilasta pohtimaan ihmisen esihistoriaan ja historiaan liittyviä asioita. Eräänä arviointiperusteena on kronologian tajun kehittyminen. Arvioidaan oppilaan kykyä oivaltaa historian merkitys ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa. Oppikirjasta lukemisen, erilaisten tekstien tulkinnan ja tehtävien tekemisen ohella arvioidaan oppilaan kykyä hakea tietoa lähteistä ja arvioida lähdeaineistoja kriittisesti.

6. lk


Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 4-6 Tavoitteet
https://peda.net/id/7eec511c9  

Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen Hyvän osaamisen kriteerit tavoitteiden näkökulmasta ja esimerkkejä arviointimenetelmistä
S3 Keskiaika
  • 1. Rooman valtakunnan jakautuminen ja sen seuraukset Euroopassa (kristinuskon leviäminen)
  • 2. Lännen ja idän kulttuurien piirteet (Kiina, arabit, Intia jne.)
  • 3. Keskiaika Euroopassa (kirkon valta-asema, ristiretket, feodaali-laitos,viikingit, Bysantti, ristiretket, ihmiselämän hiljainen murros, kaupungit ja kauppa)
  • 4. Keskiaika Suomessa (Suomi raja-alueena idän ja lännen välissä, keskiajan kehitys Suomessa, eränkävijöiden Suomi, keskiajan kaupungit)
Menetelmät:
Rooman valtakunnan jakautumiseen tutustuminen karttatehtävän avulla
Bysantin kulttuuriin tutustuminen taiteen kautta
Keskiaikaisen kylän/linna rakentaminen
Keskiaikaiseen suomennettuun lähdeaineistoon tutustuminen
esim. karnevaalit, musta surma, maaorjuus (http://wiki.narc.fi/portti/index.php/
Keskiajan_asiakirjat)
Keskiajan Turkuun tutustuminen nettisivustojen avulla
Oman lyhyen diaesityksen teko jostain keskiajan historian aiheesta
Historian seinälehden laadinta
Laaja-alaisuudet:
Lähteiden tulkinta (L1)
Nettilähteisiin tutustuminen
(L4)
Perustelujen ja kriittisyyden kehittyminen, muutosten ymmärtäminen ja sietäminen (L1)
Kuvien, tilastojen ja karttojen ymmärtäminen (L4)
Kriittisyys ja lähteiden tulkinta (L4)
Esitysgrafiikan käytön ja tekstinkäsittelyn oppiminen ja harjoittaminen (L5)
Oppilas oppii tunnistamaan erilaisia historian lähteitä. (T2)
Oppilas oppii jakamaan historian eri aikakausiin ja oppii käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä. (T4)
Oppilas oppii keskiajan tunnuspiirteet. (T4)
Oppilas oppii erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumiin ja ilmiöihin. (T6)
Oppilas tutustuu idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin sekä perehtyy näiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. (T6)
Oppilas oppii selittämään, miten historian tulkinnat saattavat muuttua. (T10)
Oppilas ymmärtää keskiajan ihmisen elämään liittyviä kokonaisuuksia (T11)
Oppilas ymmärtää keskiajan maailmankuvan perusteet. (T9)


Arviointimenetelmät: lähdetehtävien tekeminen, kuvien ja tilastojen tulkinta, kokeet, kirjoitelmat, tuntiosaaminen, läksynkuulustelut, ryhmätyöt, keskiaikaisen linnan tai kaupungin pienoismallin rakentaminen ja sen onnistuminen, draama (esim. nukketeatteri), kotitehtävien ja tuntitehtävien suorittaminen, kuvan tai tekstin tulkinta.

S4 Uuden ajan murrosvaihe

Maailmankuvan muutos
  • 1. Renessanssi (Humanismi, taiteen murros, yleisnerot)
  • 2. Löytöretket (Uuden mantereen löytyminen, uudet meritiet, talouden muutos, uudet viljelykasvit)
  • 3. Reformaatio (kirkon aseman muutos, uskon-sodat)
  • 5. Itsevaltiuden aika (Ludvig XIV, valistunut itsevaltius, valistusaika)
  • 6. Barokki ja rokokoo (tyylien leviäminen kansan pariin)
  • 7. Yhdysvaltojen itsenäistyminen (Siirtokunnista itsenäiseksi valtioksi ja Yhdysvaltojen perustuslaki, vapauden aate)
  • 8. Ranskan vallankumous (Ihmisoikeuksien julistus ja metrijärjestelmä, aatteiden esiinmarssi, sääty-yhteiskunnan murenemisen alku)
Menetelmät:
Renesanssiin tutustuminen taiteen ja kirjallisuuden avulla
(esim. iPad-ohjelma Firenzestä ja Vatikaanista)
Löytöretkiin tutustuminen draaman avulla
Maailmankuvan muutokseen tutustuminen astronomisten keksintöjen avulla
Reformaatioon tutustuminen integroituna uskonnon opetukseen
Itsevaltiuden aikaan tutustuminen Ludvig XIV ja Versaillesista kertovan nettivideon avulla
Ranskan vallankumouksen ja ihmisoikeuksien julistuksen ja metrijärjestelmän läpikäynti
Ranskan vallankumouksen syiden pohdinta
Tutustutaan tieteissä, taiteissa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin. (T4)
Oppilas ymmärtää uuden ajan maailmankuvan perusteet ja osaa selittää eron keskiajan maailmankuvaan (T4) Reformaatio voidaan käsitellä joko uskonnossa tai historiassa. (T4)
Oppilas selittämään menneen ajan ihmisen asemaa ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja. (T4)
Oppilas harjaantuu hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa. (T8)
Arviointi: TVT-työskentelyn tulokset, draama, ryhmätyöt, lähdeaineistotehtävät, kokeet ja läksynkuulustelut, jatkuva näyttö ja tuntityöskentely, tilastojen ja graafisten esitysten tulkinta, karttatyöskentely, kuvien tulkinta, kotiläksyjen suorittaminen.

Laaja-alaisuudet:
Oppiaineeseen liittyvien syiden ja seurauksien pohtiminen (L1)
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) etenkin löytöretkien yhteydessä
Eri rooleihin samaistuminen ( L2)
Erilaisten lähteiden tulkinta (L4)
Lyhyen elämänkerran laatiminen (L4)
Esitysgrafiikan ja tekstinkäsittelyn oppiminen ja harjoittaminen (L4 ja L5)
Tiedon etsinnän opiskelu (L5)




S5 Suomi osana Ruotsia
  • Ruotsin suurvalta-aika
  • Elämää Ruotsin alamaisina
Menetelmät: Tutustuminen netissä oleviin lähdeaineistoihin
Ruotsin vallan aikaisiin rajamuutoksiin tutustuminen karttatehtävien avulla
Kaskitalouteen ja tervanpolttoon tutustuminen
Kotiseutumuseossa käyminen
Orimattilan kartanoiden historiaan tutustuminen
Oppilas oppii hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumillle ja ilmiöille. (T6)
Oppilas oppii tunnistamaan, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. (T7)
Oppilas oppii hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa. (T8)
Oppilas oppii etsimään syitä historialliselle muutokselle. (T9)
Oppilas oppii ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä. (T10)
Oppilas oppii kuvailemaan ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. (T9)
Oppilas osaa selittää ihmisen toimintaa. (T11)

Laaja-alaisuudet:
Historiallisen muutoksen havaitseminen (L1)
Historian lähteiden tulkinta (L4)
Tiedon etsinnän opiskelu (L5)
Arkistolähteiden, kuvien, tilastojen, karttojen, elokuvien, nettisisältöjen tulkinta (L4)
Esitysgrafiikan käytön ja tekstinkäsittelyn oppiminen ja harjoittaminen (L5)
TVT-tekniikan hyödyntäminen (L5)

Arviointi: Kokeet, lähdetehtävien, terminologiatehtävien ja nettitehtävien suorittaminen, läksynkuulustelut, tuntiosaaminen, ryhmätyöt, ohjattu yksintyöskentely, oppitunnilla annettujen kirjallisten ja suullisten tehtävien tekeminen ja kotiläksyjen suorittaminen.

  Arviointi: Oppilasta arvioidaan kannustavassa hengessä hankkimaan laaja-alaista osaamista historiatiedon alueelta.
Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan. Valtakunnalliset kriteerit otetaan huomioon.

Kriteerit arvosanalle 8: Oppilaalla on kronologian taju ja hän tuntee keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaa esimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille ja aikakausille ominaisista piirteistä. Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja. Oppilas tuntee historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Oppilas osaa kuvata muutoksia ja ymmärtää, että muutos ei ole aina sama kuin edistys sekä sen, ettei muutos ole merkinnyt samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.

Siirtymävaiheessa 6. luokalta 7. luokalle on tärkeä varmistaa opiskelun edellyttämien perustaitojen hallinta ja vahvistaa kunkin oppilaan itseluottamusta koululaisena. Lisäksi oppilasta täytyy kuunnella ja opastaa häntä toimimaan itsenäisemmin kuin aiemmin.