Kaikki pieneliöt, joita emme voi nähdä paljain silmin, ovat mikrobeja. Näiden lisäksi myös virukset kuuluvat mikrobeihin, vaikka viruksia ei lasketa muuten eläviin eliöihin kuuluviksi. Suurin osa mikrobeista on ihmiselle täysin vaarattomia, mutta jotkin voivat toimia taudinaiheuttajina.

​​
Miksi haava puhdistetaan? Miksi laitetaan laastari? 

Bakteerit ovat hyvin pieniä: niiden läpimitta on vain noin 0,0005–0,7 millimetriä. Vaikka ne ovat eliömaailman pienimpiä soluja, niiden merkitys on sitäkin tärkeämpi. Osa bakteereista kykenee jopa yhteyttämään (esimerkiksi syanobakteerit eli "sinilevät"). Osa puolestaan lahottaa tai mädättää muita eliöitä ravinnokseen. Tästä hyötyvät myös kasvit, jotka saavat osan bakteerien hajottamista ravinteista. Eräät bakteerit elävät symbioosissa muiden eliöiden kanssa. Ihmisen suolistossa ja ihollakin elää parin kilon verran bakteereja, joista ei ole ihmiselle haittaa.

Bakteerisolua ympäröi soluseinä, jonka sisäpuolella on solukalvo. Solu täyttyy nestemäisestä solulimasta, jossa on erilaisia kalvorakenteita ja yksi kromosomi. Kromosomin lisäksi myös pienet rengasmaiset plasmidit sisältävät DNA:ta. Joidenkin bakteerien ympärillä on vielä limainen kapseli ja niillä voi olla myös erilaisia ripsiä ja siima. Ripset ja siima auttavat bakteeria liikkumaan kosteassa ympäristössä eteenpäin.

Bakteerit lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla kahtia. Parhaimmillaan bakteeri jakautuu 20 minuutin välein. Bakteerit ovatkin niin nopeita lisääntymään, että suotuisissa olosuhteissa bakteerien määrä lisääntyy hyvin nopeasti. Epäsuotuisissa olosuhteissa bakteerit eivät lisäänny, mutta ne voivat selvitä lepomuotojensa avulla hyvinkin haasteellisista oloista, kuten kiehuvasta vedestä tai äärimmäisestä kuivuudesta.


Bakteerit voivat pilata ruuan nopeasti, jos ruokaa säilytetään väärässä lämpötilassa. Ruuan kuumentaminen tai veden keittäminen tappaa mikrobit. 

Bakteereja voidaan torjua antibiooteilla. Antibiootit ovat aineita, jotka estävät bakteereja jakautumasta. Kun bakteerien määrä pysyy alhaisena, ne eivät aiheuta oireita ja elimistön valkosolut kykenevät helpommin torjumaan ne. Jotta antibiootit toimivat, niiden määrä elimistössä täytyy pitää tasaisen korkeana. Eli lääkärin määräämä antibioottikuuri pitää syödä loppuun, vaikka bakteerin aiheuttamat oireet loppuisivatkin ennen kuurin loppua. Bakteereista voi kehittyä vastustuskykyisiä antibiooteille, jonka jälkeen tuon antibiootin käyttö on turhaa. Monille yleisimmille antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja kutsutaan sairaalabakteereiksi.

Bakteeritaudit

Bakteereja voidaan tunnistaa jopa muodon perusteella. Nykyisin lääketieteessä käytetään kuitenkin enemmän geenitekniikan tunnistusmenetelmiä.