Etiikka pohtii, mitkä asiat ovat hyviä ja oikeudenmukaisia. Se pohtii myös sitä, mihin meillä ihmisillä on oikeus ja millaisia velvollisuuksia meillä on toisiamme ja luontoa kohtaan. Useimmiten eettinen ihminen kyselee hankalia kysymyksiä.

Nopeasti ajateltuna kasvien ja eläinten jalostaminen kuulostavat pelkästään ihmiskuntaa auttavina ja elämänlaatua parantavina, köyhyyttä ja sairautta poistavina keinoina hyviltä ja kannatettavilta.

Kun tarkemmin alkaa pohtia, voi huomata, että nälänhädän syy ei ole ruokapula vaan köyhyys, joka ei ratkea hyvin tuottavilla kasvilajikkeilla. Esimerkiksi geenimuunneltujen tuottoisien viljakasvien siemenet on patentoitu suuryrityksille, jotka siis voivat määrittää niiden hinnan mielensä mukaan. Geeniteknologian korkea hinta vaikuttaa maanviljelijöiden asemaan. Samaan aikaan koko maailman ruuantuotanto keskittyy muutamien suuryritysten käsiin, pois demokraattisen päätöksenteon ulottuvilta. Kuka saa omistaa kaikkia hyödyttävät keksinnöt?

Eläinkokeet ovat muuttuneet entistä kivuliaammiksi, vaikka geenitekniikka tarjoaisi mahdollisuudet myös esimerkiksi soluviljelmien käytön tutkimuksissa. On ennustettu, että eläinkokeet tulevat tarpeettomiksi 2030-luvulla. Siihen ei kuitenkaan voida päästä, jos valtiot, yritykset ja tutkijat eivät yhdessä siihen pyri.

Vielä suurempia eettisiä pulmia ilmenee lääketieteessä. Uudet tehokkaammat hoidot ovat kalliita. Kenellä on niihin varaa? Kuka niitä saa?

Geeniterapiassa uudet geenit voivat siirtyä sukusoluihin, jolloin geenihoidon seurauksena syntyy uusi periytyvä ominaisuus. Voiko se johtaa esim. “tilausvauvojen tehtailuun” ja tätä kautta “rodunjalostukseen”?

Ihmisellä on mahdollisuus ja oikeus saada tietää sairausriskeistä, joita hän on perinyt. Olisiko esimerkiksi vakuutusyhtiöllä suurempi oikeus asiakkaan geenitietoihin taloudellisen tappion pelossa kuin on asiakkaan oikeus pitää henkilökohtaisen tiedot ominaan? Hoidetaanko häntä kalliilla geeniterapialla verovaroin, vaikka sairaus ei vielä olisi puhjennutkaan?

Sikiöseulonnalla pyritään selvittämään tulevan lapsen vaikeat sairaudet etukäteen. Voi ajatella, että on hyvä keskeyttää raskaus, jos lapsi kärsii vaikeasta sairaudesta. Mutta mikä on niin vaikea sairaus? Milloin aletaan pitää epämusikaalisuutta tai vaikkapa sukupuolta keskeytyksen riittävänä perusteluna?

Ihmisklooneja voidaan tulevaisuudessa valmistaa. Kloonaamisen syy voi olla itsekäs halu saada kaikki toiveet täyttävä lapsi. Kloonaaminen on myös erittäin vaikeaa ja kallista. Ennen onnistunutta kloonausta on edessä monta epäonnistunutta koetta. Tässä tapauksessa koe-eläiminä ovat ihmiset.

Onko oikein kehitellä kalliita hoitoja vaikkapa pieniin rintoihin tai ylipainoon kun maailman köyhimmissä maissa kuollaan ripuliin?

Tutkijan hyvää tarkoittava tutkimus tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää myös vääriin tarkoituksiin, pahimmillaan esimerkiksi bioaseiden kehittämiseen. Vain lainsäädännöllä ja valvonnalla voidaan estää vääryydet. Lainsäädäntö on kuitenkin hitaampaa kuin tutkimuksen eteneminen.

Opetus.tv: Dolly-lammas on kuuluisimpia biotekniikan saavutuksista Teemu Teeri: Geenimuuntelun perusteet ja mahdollisuudet