Viisas opettaja elää hetkessä – ja ikuisuudessa

Planeetan mahtavinta kansakuntaa johtaa presidentti, joka käyttäytyy kuin suurin, vihaisin ja punaisin angry bird. Populismi, muukalaisviha ja nationalismi nousevat. Ihmiset osaavat huutaa, mutta osaavatko he ajatella? Tätä alkaa epäillä vilkaistuaan mitä tahansa nettikeskustelua. Mitä opettaja voi tehdä? Paljonkin. Hän voi ohjata ajattelemaan järkevästi, kriittisesti ja analyyttisesti. Nyt tarvitaan viisaita opettajia.

Millainen on viisas opettaja? Kysymys kuulostaa vanhanaikaiselta.

Mutta ei. Viisaus on kuuma aihe, johon toimittajat tarttuvat hanakasti. Tämän on huomannut Koulutuksen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Eeva Kallio. Hänen ajatuksensa viisaudesta ovat olleet näkyvästi esillä mediassa viimeisen vuoden aikana. Kallion toimittama kirja Ajattelun kehitys aikuisuudessa – Kohti moninäkökulmaisuutta on myynyt jo neljä painosta loppuun vuodessa – nopeammin kuin mikään muu Suomen kasvatustieteellisen seuran kustantama kirja.

Ei siitä kauan ole, kun viisauden tutkimusta pidettiin pilvilinnojen rakenteluna ja filosofisena hömppänä. Nyt viisauden tutkimuksesta on tullut hovikelpoista ja kiinnostavaa.

Elokuussa näitä kysymyksiä tarkasteli Ruusupuistossa australialainen professori Stephen Kemmis. Hän on yksi maailman tunnetuimmista kasvatuksen tutkijoista. Hänen ajattelunsa lähtökohtana on antiikin filosofia, mutta hän soveltaa sitä käytännönläheisesti nykyajan polttaviin ongelmiin.

Lasten ja nuorten ajattelutaitoja kehitetään heidän kannaltaan mielekkäiden ja kiinnostavien käytännön teemojen ja kysymyksien avulla. Näin harjaannutaan analyyttiseen ja kriittiseen ajatteluun. Uudet suomalaisten koulujen opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat myös näihin lähtökohtiin.

– Kasvatuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä viisaalle toiminnalle, jossa otetaan huomioon mahdollisimman laajasti kaikki tekijät, Kemmis määrittelee. – Tällaista toimintaa antiikin Kreikassa kutsuttiin sanalla praksis.

Kemmis huomauttaa, että on hyvä erottaa toisistaan kasvatus (education) ja koulutus (schooling).

Kasvatus on toimintaa, joka edistää hyvää elämää. Tarkemmin sanottuna antiikin kreikkalaiset käyttivät tässä yhteydessä sanaa eudaimonia, jota on vähän hankala kääntää. Se tarkoittaa kukoistavaa, onnellista ja elämisen arvoista elämää. Se tarkoittaa myös viisasta elämää. Sivistynyttä elämää.

”Viisaus on arkea, ei juhlapuheita.”

Hyvä kasvatus on toimintaa, joka rakentuu historian tajun pohjalta. Se edellyttää erilaisten kulttuurien, ajattelutapojen ja elämisen muotojen syvällistä ymmärtämistä.

Kaikki tämä kuitenkin tapahtuu jokapäiväisen elämän tavanomaisuuden keskellä.

– Viisaus on arkea, ei juhlapuheita, Stephen Kemmis painottaa.

– Koulutus ei kuitenkaan aina ole kasvatuksellista. Se ei aina edistä käytännöllisen viisauden kehittymistä. Koulutus voi joskus olla jopa kasvatuksen vastaista (anti-educational).

Näin käy esimerkiksi silloin, jos kasvavia lapsia tai nuoria – tai aikuisia – kohdellaan yksipuolisesti työelämän ja talouden ehdoilla. Hyvän elämän idea voi karata kauas, jos ihmisiä kohdellaan koulutuksessa välikappaleina taloudellisen tehokkuuden maksimoimiseksi. Jos heidät pelkistetään tuleviksi työntekijöiksi, tuotannon välineiksi tai kuluttajiksi.

Kemmisin mielestä hyvä elämä on aina tietyssä hetkessä. Liian usein ajatellaan, että kasvatuksen avulla valmistaudutaan elämään, joka odottaa jossain edessäpäin. Mutta vaikka kukoistava elämä on hetkeen tarttumista, siitä ei makseta liian kovaa hintaa menettämällä mahdollisuus onneen tulevaisuudessa.

Hyvä kasvattaja elää kasvatettavansa kanssa aidosti jokaisessa hetkessä, mutta samalla tajuten paikkansa ikuisuuden mittaisessa jatkumossa. Hän pyrkii toiminnallaan turvaamaan, että maailma säilyy elämisen arvoisena paikkana kaikille myös tulevaisuudessa.

Living well in a world worth living in, Kemmis tiivistää myhäillen.

Hannu L.T. Heikkinen


***

Australialainen professori Stephen Kemmis esitti ajatuksiaan viisaasta kasvatuksesta Ruusupuistossa 15.8.2017 pidetyssä seminaarissa ”Research on wisdom as praxis”.

Hannu Heikkinen on kiinnostunut oikeista töistä. Erityisesti siitä, miten opitaan tekemään oikeita töitä. Toisin sanoen hän tekee töitä professorina Koulutuksen tutkimuslaitoksessa, jossa hän johtaa tutkimuksen painoaluetta nimeltä "Koulutus ja työelämä".

Lähetä palautetta kirjoittajalle: hannu.l.t.heikkinen@jyu.fi

Pääkuvassa Stephen Kemmis, kuvan on ottanut Hannu Heikkinen, kirjoittajakuva: Martti Minkkinen.



Seuraava
| Palaa pääsivulle

Kommentit

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentti

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä