Argumentointitaitoja tarvitaan, kun osallistumme rakentavaan keskusteluun ja arvioimme tiedon luotettavuutta. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsilla, nuorilla ja aikuisilla on puutteita argumentointitaidoissa. Keväällä julkaistussa väitöstutkimuksessa keskityttiin lukiolaisten argumentointitaitojen edistämiseen hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa.

Argumentoinnilla tarkoitetaan yleisesti mielipiteiden tai kritiikin esittämistä ja niiden perustelemista. Näitä taitoja tarvitaan, kun luemme, etsimme tietoa ja osallistumme keskusteluun. Mitä jonkin tekstin kirjoittaja haluaa sanoa, miten hän on sanomansa perustellut ja mihin nämä perustelut pohjautuvat? Voiko nettilähteeseen luottaa, pitääkö siinä esitetty tieto paikkansa, mihin tieto perustuu ja voiko tiedon tarkistaa jostakin toisesta lähteestä? Miten oman näkökannan saa tuotua keskustelussa esille siten, että muut sen ymmärtävät? Entä miten osoittaa erimielisyys asiasta ja millä perusteella? Hyvässä keskustelussa ajatuksia vaihdetaan asiaperustein ja kriittisetkin kommentit ovat toista kunnioittavia.

Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen

Väitöstutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten lukiolaiset argumentoivat verkko-oppimisympäristössä ja millaisin tietokonetuetuin pedagogisin keinoin opiskelijoiden argumentointitaitoja voidaan edistää. Tutkimuksessa järjestettiin kaksi opetuskokeilua, joissa opiskelijoiden parityöskentelyä tuettiin eri tavoin. Chattaillen toteutettuun verkkokeskusteluun yhdistettiin argumentoinnin visualisointi. Visualisointi edistää ajattelun tekemistä näkyväksi ja argumenttien välisten suhteiden hahmottamista. Puheenvuorovaihtoehtoihin perustuvan strukturoidun chatin käyttäminen perustui siihen, että sen on todettu edistävän keskustelun vastavuoroisuutta ja argumentointia. Kolmantena tapana sovellettiin roolipelimenetelmää, jossa opiskelijat puolustivat joko omaa henkilökohtaista tai heille annettua kantaa keskusteluaiheesta.

Tutkimus osoitti, että käytetyt tietokonetuetut opetusmenetelmät ovat toimivia lukiolaisten argumentoinnin harjoittelussa. Tulosten perusteella lukiolaiset kykenivät rakentavaan argumentointiin niin verkossa kuin kasvokkain. He kykenivät myös analysoimaan ja visualisoimaan pareittain käymiensä keskustelujen keskeisen argumentatiivisen rakenteen ja sisällön. Visualisointi edisti myös aiemman tiedon aktivointia ja yhdistämistä keskustelussa esille tulleeseen tietoon. Tutkimuksessa tuli myös esille, että verkkoympäristö näyttäisi tekevän sukupuolten välisestä kommunikoinnista tasa-arvoisempaa. Näyttää siltä, että tytöt uskaltavat käydä kriittisempää keskustelua verkkoympäristössä kuin kasvokkain. Toisaalta tutkimus osoitti, että tytöille oli poikia haasteellisempaa argumentoida henkilökohtaisen kannan vastaisesti, kun käytettiin roolipelimenetelmää.

Hyvät argumentointitaidot edistävät demokratiaa

Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää argumentointiin perustuvan opetuksen kehittämisessä. Esimerkiksi lukio-opetuksen tavoitteena on kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvien, yhteisöllisesti ja vastuullisesti toimivien yksilöiden kouluttaminen sekä sukupuolten tasa-arvon, hyvinvoinnin ja demokratian edistäminen. Kyky käydä tasavertaista ja erilaisia näkemyksiä arvostavaa argumentoivaa keskustelua korostuu tänä päivänä erityisesti verkkoympäristössä ja sosiaalisessa mediassa. Hyvillä argumentointitaidoilla voidaan torjua sekä virheellistä että tahallisesti levitettyä väärää tietoa eli disinformaatiota, ehkäistä vihapuhetta ja sietää paremmin erimielisyyttä. Hyvillä argumentointitaidoilla voidaan hallita myös muutosta digitalisoituvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa.

Suomen koulutustavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Korkeakouluopiskelun keskiössä on tieteellinen argumentointi ja sen myötä kehittyvä kriittinen ajattelu. Kun argumentointitaitoihin kiinnitetään huomiota jo peruskoulussa ja lukiossa, niin jatko-opinnot korkea-asteellakin sujuvat helpommin.

Timo Salminen

KT Timo Salminen toimii tällä hetkellä tutkijatohtorina Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamassa Resilientti koulu ja koulutus (EduRESCUE) -hankkeessa Jyväskylän yliopistossa Koulutuksen tutkimuslaitoksessa.

Lue lisää:

Promoting student argumentation by computer-supported instructional methods. Väitöskirja JYX-arkistossa.

Student evaluations of the credibility and argumentation of online sources 

Lähetä palautetta kirjoittajalle: timo.salminen@jyu.fi

Teemakuva: Martti Minkkinen ja Clipart.com, kirjoittajakuva: K-S Foto.

Edellinen | Seuraava | Palaa pääsivulle