​Vieraiden kielten opetus ja eriyttäminen yhdistyvät tuoreen yliopistonlehtorin asiantuntemuksessa. Eriyttämisessä otetaan huomioon sekä luokkaryhmien että yksittäisten oppilaiden erilaisuus. Kasvatustieteiden laitoksen opettajana Anssi Roiha haluaa edistää opiskelijoiden kriittistä ajattelua ja tutkivaa oppimista. Työn ulkopuolella aika kuluu perheen kanssa tai vaikkapa tenniksen ja juoksun parissa.

Anssi Roiha aloitti erityispedagogiikan yliopistonlehtorina elokuussa 2023. Opinnäytteiden ohjauksen lisäksi hänen työhönsä sisältyy englanninkielisten kurssien opetusta ja juuri haastatteluhetkellä tiivistä opetussuunnitelmatyötä, jossa pääsee vaikuttamaan myös tuleviin kursseihin. Lisäksi Anssi toimii eri tutkimusyhteisöissä sekä vaikuttaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin eriyttämishankkeessa. 

Eriyttäminen ja vieraiden kielten didaktiikka ovat Anssi Roihan osaamisalueita: 

– Toivon tuovani asiantuntijuutta vieraiden kielten oppimisen vaikeuksista ja niissä tukemisesta. Lisäksi tuon ehkä omanlaiseni lähestymistavan inklusiiviseen kasvatukseen erityisesti opetuksen eriyttämisen näkökulmasta.

Anssi tuo vahvan panoksen myös laitoksen kansainvälisiin opintoihin, sillä hän on toiminut opettajankouluttajana Suomen lisäksi Alankomaissa kansainvälisessä opettajankoulutusohjelmassa. Opettajana Anssi kokee tärkeäksi vuorovaikutuksen opiskelijoiden kanssa sekä heidän kehittymisensä seuraamisen:

– Opettajana haluan ohjata opiskelijoita itse löytämään ja oivaltamaan asioita. Pohdin jatkuvasti tapoja tehdä opetuksesta opiskelijalähtöisempää sekä sitä, miten opetusta voisi eriyttää enemmän ryhmä- ja yksilötasolla.

Myös Anssi Roihan tutkimusintresseissä näkyvät vieraan kielen opetuksen ja eriyttämisen teemat. Anssin väitöskirja käsitteli kaksikielistä opetusta, ja hänellä on edelleen vireillä siihen liittyvää tutkimusta, erityisesti muuhun kuin englannin kieleen liittyvää. Hän on tutkinut myös varhaista kieltenopetusta, sanaston opetusta sekä arviointia. Lisäksi Anssi on tarkastellut opiskelijoiden opettajuuskäsityksiä visualisointien, metaforien, ryhmäkeskustelujen, oppimispäiväkirjojen ja reflektoivien tekstien avulla:

– Keskeinen teema viimeaikaisissa tutkimuksissani on ollut eriyttäminen erityisesti vieraiden kielten kontekstissa. Olemme kollegani, normaalikoulun perusopetuksen luokkien 1–6 rehtori Jerker Polson kanssa kehittäneet eriyttämisen Viiden O:n mallin, jossa eriyttämistä lähestytään viidellä opetuksen osa-alueella. Mallissa eriyttäminen pohjaa vahvaan oppilaantuntemukseen ja oppilaan yksilöllisiin ominaisuuksiin, kuten oppimisprofiiliin, kiinnostuksen kohteisiin, valmiuksiin ja motivaatioon.

Tulevaisuudessa Anssi Roiha haluaisi tarkastella erityisopettajaopiskelijoiden opettajuuskäsityksiä erilaisilla menetelmillä sekä eriyttämistä esimerkiksi luokan- ja aineenopettajakoulutuksessa. Lisäksi hän on hakenut apurahaa yksilöllisten tekijöiden tutkimiseen varhaisessa kieltenopetuksessa. Tutkimuskohteet näkyvät myös opetuksessa:

– Olen jo päässyt opettamaan kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden teemoista, jotka myös ovat tutkimusintressejäni.

Eriyttäminen on opetuksen kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa sekä proaktiivisesti että reaktiivisesti otetaan luokkaryhmien ja yksittäisten oppilaiden erilaisuus huomioon laajasti opetuksen eri osa-alueilla. Eriyttävässä koulukulttuurissa työskentely on joustavaa, eikä kaikkien oppilaiden aina tarvitse tehdä samoja asioita samalla tavalla ja samaan aikaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan eriyttäminen on ”kaiken opetuksen pedagoginen lähtökohta”. Eriyttävän opetuksen on todettu parantavan oppilaiden oppimistuloksia ja vaikuttavan positiivisesti oppilaiden motivaatioon.  ERIYTTÄMINEN TIIVISTETTYNÄ   Eriyttäminen on lähestymistapa, joka läpäisee kaiken opetuksen.   Eriyttäminen on sekä ennakoivaa että reaktiivista.   Eriyttäminen koskee kaikkia luokan oppilaita.  Eriyttäminen on sekä yksilö- että ryhmätason ilmiö.   Eriyttäminen ei liity yksinomaan taitotasoihin, vaan huomioi myös muun muassa kiinnostuksen kohteet ja työskentelytyylit.  Eriyttäminen on oppilaskeskeistä.   Eriyttäminen on koko koulun lähestymistapa.   Eriyttäminen on tapa katsoa asioita! Lähde: Roiha, A. (2023). Englannin opetuksen eriyttäminen: mahdollinen vai mahdoton tehtävä? Teoksessa Härmälä, M. (toim.) “English has a pretty big role in my life”: näkökulmia englannin opetuksen ajankohtaisiin teemoihin perusopetuksessa. KARVI, s. 59–72. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_Artikkelikokoelma_0123.pdf

Lue lisää:

Tietoa mm. eriyttämisen työkaluksi luodusta Viiden O:n mallista, jossa eriyttäminen on suunnitelmallista, systemaattista, kokonaisvaltaista sekä koko kouluyhteisön asia: Onnistu eriyttämisessä. Toimivan opetuksen opas. 

Tuore tutkimusartikkeli opettajaopiskelijoiden eriyttämiskäsityksistä: “A learner is like a snowflake, each unique”: uncovering pre-service language teachers’ perceptions of differentiation relying on visualisations, metaphors and group discussions. Journal of Research in Special Educational Needs.

Ota yhteyttä: anssi.s.roiha@jyu.fi 

Artikkelin kirjoittaja Leena Valkonen toimii avoimessa yliopistossa yliopistonopettajana. 

Piirroskuva: Miikka Paajanen, teoksessa Onnistu eriyttämisessä. Toimivan opetuksen opas (2. uudistettu painos). Henkilökuva: Martti Minkinen.

Edellinen | Palaa pääsivulle