Tarvitaanko päätöksenteossa tieteellistä tietoa?

Tarvitaanko päätöksenteossa tieteellistä tietoa?

Tutkijoiden vastaus otsikon kysymykseen on helposti arvattavissa: tietenkin tarvitaan! Myös poliitikkojen vastaus kysymykseen on sama. Päätöksenteon käytännöt kuitenkin vaihtelevat, sillä päätöksentekoa on monenlaista ja monentasoista. Esimerkiksi poliittinen päätöksenteko käyttää muitakin tiedonlähteitä kuin tieteellistä tietoa, kuten vaikkapa kannatusmittauksia tai kansalaisten kokemuksia eri asioista.

Poliitikot eivät ole ainoita henkilöitä, jotka tekevät koulutuspoliittisia tekoja, vaikka heillä onkin tärkeä merkitys kansallisten tavoitteiden määrittelyssä ja resurssien jaossa. Yhtä tärkeitä, tai käytännössä jopa tärkeämpiä, koulutuspoliittisia vaikuttajia ovat opettajat ja rehtorit kouluissa ja korkeakouluissa. Koulutusjärjestelmän perustasoilla ja arjen toimissa tehdään päätöksiä ja muotoillaan käytäntöjä, jotka vaikuttavat kasvaviin sukupolviin. Tämän vuoksi arjen käytäntöjen kehittäminen vaatii luotettavaa tietoa siitä, miten asiat oikeasti ovat. Millaisia ovat esimerkiksi hyvät tavat opettaa, miten oppilaat tai opiskelijat oppivat? Yhtä tärkeää on ymmärtää, millaiset mekanismit vaikuttavat arjen käytäntöihin oppilaitoksissa. Miten esimerkiksi kansalliset päätökset tai kansainväliset trendit suodattuvat oppilaitoksiin, kouluihin, ammatillisiin oppilaitoksiin, ammattikorkeakouluihin tai yliopistoihin?

Tosiasia on, että vain tieteellinen tutkimus tuottaa luotettavaa tietoa siitä, mitä oppilaitoksissa, opetuksessa ja oppimisessa oikeasti tapahtuu. Tieteellinen tieto on luotettavaa siksi, että sen ytimessä on ymmärrys tiedon ja tietämisen rajoista. Toisin sanoen tiedämme, mistä voimme olla varmoja ja missä siirrymme spekulaatioiden tielle. Tämä ero on ratkaisevan tärkeä, kun päätöksiä tehdään niin oppilaitoksissa, kunnissa kuin kansallisessa politiikassakin.

Koulutuksen tutkimuslaitos tuottaa luotettavaa tietoa kaikkien käyttöön

Edellä olevan perusteella voisin Koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL) johtajana painottaa, että meidän täytyy vahvistaa Suomen ainoaa koulutuksen tutkimukseen keskittyvää tutkimuslaitosta, jotta voisimme paremmin vastata kaikkiin vaatimuksiin. En kuitenkaan sano näin, sillä luotettavan tiedon tuottaminen ja käyttö kansallisessa koulutusjärjestelmässä jakautuu useammille harteille kuin vain yhdelle tutkimuslaitokselle. On kaikkien etu, että kasvatamme koulujen oppilaita ja korkeakoulujen opiskelijoita ymmärtämään tieteellisen tiedon ja argumentaation luonnetta, sillä heistä kasvaa tulevaisuuden päätöksentekijöitä. Suuremmassa kuvassa KTL:n vastuulla onkin tehdä tutkimusta, joka edistää koulutusjärjestelmän toiminnan ymmärrystä. Yhtä tärkeää meille on tuottaa luotettavaa tietoa, jota voivat käyttää niin opettajat, päätöksentekijät kuin kansalaisetkin.

Vastaus otsikon kysymykseen on siis päätelmä siitä, että päätöksenteossa tieteellinen tieto on merkittävä apu, sillä luotettavalle tieteelliselle tiedolle löytyy useita käyttäjiä opettajista koulutuspoliittisiin päättäjiin. Yhteinen kansallinen vastuumme on huolehtia siitä, että yhteiskunnassa säilyy ymmärrys luotettavan tiedon merkityksestä, sillä vain tieto ja ymmärrys todellisuudesta antavat vankan perustan koulutuksen ja koulutusjärjestelmän kehittämiselle. Koulutuksen tutkimuslaitoksella on tärkeä merkitys tässä kehittämistyössä, sillä monitieteisenä tutkimuslaitoksena voimme avata monipuolisia näkökulmia opetuksen, oppimisen ja oppilaitosten kysymyksiin. Samalla tämä tavoite haastaa meidät tutkijoina tuottamaan sekä tieteellisesti korkeatasoista, kansallisesti merkittävää että perustason kannalta tärkeää tutkimusta.

Tämän Ruusupuiston Uutisten juhlanumeron artikkelit ovat esimerkkejä tutkimuksesta kolmelta painoalueeltamme: oppiminen, opettajuus ja oppimisympäristöt, koulutus ja työelämä, koulutusjärjestelmät ja yhteiskunta.  Lisäksi Sohwarefereet antavat arvionsa eräästä tutkimuslaitoksemme toteuttamasta kansainvälisestä arviointitutkimuksesta.

Vuosi 2018 on meille juhlavuosi, sillä Koulutuksen tutkimuslaitos on tehnyt suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämiseen tähtäävää tutkimus- ja kehittämistyötä jo 50 vuotta. KTL:n eri vaiheista saa kuvan vaikkapa kuvitetun historiamme sivuilta. Juhlimme 50-vuotista taivaltamme monin tavoin (tietoa tapahtumista löytyy verkkosivuiltamme). Yksi tapahtumista on juhlaseminaari, joka järjestetään 7.6. Ruusupuistossa Jyväskylän yliopistossa. Laita päivämäärä muistiin!

Tervetuloa mukaan juhlavuoden viettoon!


Jussi Välimaa

 

Professori Jussi Välimaa on 1.8.2017 alkaen työskennellyt Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtajana. Hän siirtyi tehtävään korkeakoulututkimuksen professuurista. Jussi Välimaa on keskittynyt tutkimuksissaan mm. koulutuksen ja yhteiskunnan väliseen vuorovaikutukseen.

Lue lisää:
KTL:n kuvitettu historia
KTL:n verkkosivut
KTL:n painoalueet

Lähetä palautetta kirjoittajalle: jussi.p.valimaa@jyu.fi

Pääkuva: KTL:n juhlavuoden tunnus, Martti Minkkinen; kuva kirjoittajasta: Martti Minkkinen

Seuraava | Palaa pääsivulle

 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä