Lehtori Panu Moilanen vastaa Turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelmasta informaatioteknologian tiedekunnassa. Häntä kiinnostaa teknologia osana yhteiskuntia ja ihmisten arkea, ja hän haluaisi lisätä informaatiopsykologisen vaikuttamisen tutkimusta. Moilanen antaa kolme neuvoa digitaalisen turvallisuuden parantamiseksi. 

Kymmenisen vuotta sitten Panu Moilanen huomasi juhannuksena mökillä verkkoa selatessaan, että Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK aloittaa kybersodankäynnin koulutuksen. Se kuulosti jännittävältä, joten Moilanen päätti ilmoittautua mukaan. Samoihin aikoihin Jyväskylän yliopistossa alkoivat ensimmäiset kyberturvallisuuden kurssit ja pian myös maisteriohjelma. Moilasen kiinnostus tiedettiin ja siitä se oikeastaan lähti, sattumasta.

Nykyisin Moilanen puhuu mieluummin digitaalisuuden ja turvallisuuden välisestä suhteesta kuin kyberturvallisuudesta. Tekninen näkemys kyberturvallisuudesta on laajentunut koskemaan koko digitaalista maailmaa, josta olemme yhä enemmän riippuvaisia.

– Turvallisuusympäristö, jossa elämme, on muuttunut ratkaisevasti viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Eniten sitä on muuttanut teknologian kehitys ja nimenomaan digitalisaatio. Siksi digitaalinen turvallisuus on yhä tärkeämpää.

Moilasen mielestä digitaalisessa turvallisuudessa on menty eteenpäin, koska tietoisuus asiasta on lisääntynyt. Samalla on lisääntynyt huoli. Kohtuullinen huolissaan olo onkin kyberturvallisuuden asiantuntijan mielestä paikallaan, kun tiedostetaan, että digiturvallisuuteen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan.

Moilanen itse ei ole tällä hetkellä erityisen huolissaan. Suomessa on hänen mukaansa viestitty kansalaisille hyvin kyberturvallisuudesta. Toisaalta hän pohtii, että ehkä täällä on kuitenkin vähän myöhään herätty siihen, kuinka monelle eri elämän, arjen ja yhteiskunnan alueelle digitalisaatio ja sen suhde turvallisuuteen ovat levinneet. Lisäksi Ukrainassa käytävä sota näyttää lisänneen kyberongelmia.

– Nato-jäsenyyden hakemisen vuoksi olemme varmasti Venäjän kybervaikuttamisen kohde. Koska kybervaikuttaminen ei kunnioita valtakuntien rajoja, Ukrainan sodassa käytettävät kyberhyökkäykset tai haittaohjelmat voivat aiheuttaa seurannaisvaikutuksia myös meidän elämäämme.

Tieteenalat läpäisevä tutkimuskohde

Digitaalisen turvallisuuden tutkimus ei ole oma tieteenalansa, ennemmin se läpäisee usean eri tieteenalan. Näin digitaalista turvallisuutta voidaan myös katsoa useasta eri näkökulmasta. Jyväskylän yliopistossa on ollut perinteisesti vahvaa tietoliikenteen tutkimusta. Mielenkiintoisena Moilanen pitää myös kognitiotieteen ja digitaalisen turvallisuuden leikkauskohtaa: millä tavalla ihmisen käyttäytyminen vaikuttaa turvallisuuteen. Monitieteinen Jyväskylän yliopisto voisikin hänen mukaansa profiloitua entistä vahvemmin juuri digitaalisuuden ja turvallisuuden suhteen holistiseen tarkasteluun. Jo nyt Moilanen pitää Jyväskylää merkittävänä kyberturvallisuuden ja tiedustelun keskuksena, jota vahvistavat sekä julkiset toimijat että yritykset.

– Tällä hetkellä Suomessa ei juuri tutkita informaatiopsykologista vaikuttamista, vaikka pitäisi. Olemme ehkä olleet liian hyväuskoisia informaatiosodankäynnin suhteen. Siihen minusta pitäisi panostaa juuri nyt ja Jyväskylän yliopistolla voisi olla tässä paljon annettavaa. Meillä on yhteiskuntatieteitä, viestintätieteitä, kognitiotiedettä, psykologiaa, teknistä- ja tiedusteluosaamista. Tällä tieteenalakokoelmalla pystyisimme tuottamaan mielekästä, koko maalle hyödyllistä tutkimusta.

Lähes kymmenen vuoden takaisesta juhannuksen verkkoselailusta sai sytykkeen myös informaatioteknologian tiedekunnan ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen yhteistyönä järjestämä Kansalaisen kyberturvallisuus -verkkokurssi. Digitaalinen turvallisuus kiinnostaa, sillä Avoimen yliopiston tarjonnassa olevalle, maksuttomalle ja kaikille avoimelle kurssille on tähän saakka ollut ilmoittautuneita jo kolmisen tuhatta.

Panu Moilasen kolme neuvoa digitaalisen turvallisuuden lisäämiseksi: Kysy riittävän usein, MIKSI. Jos joku kysyy luottokortin numeroa tai tarjoaa uutta matka­puhelinta eurolla, kannattaa kysyä, miksi joku tekisi näin. Jos et keksi siihen järkevää vastausta, prosessi on syytä lopettaa heti. Asenna älylaitteiden päivitykset heti, kun ne tulevat saataville. Matkapuhelimet ja tabletit ovat nykyisin niin monimutkaisia ja pystyviä, että niiden päivitykset ovat yhtä tärkeitä kuin tietokoneiden päivitykset. Meillä kaikilla on pääsy useisiin järjestelmiin, vaikkapa sähköpostiin tai opintotieto­järjestelmään. Pidä huoli, että pääsy pysyy vain sinulla itselläsi. Käytä riittävän hyviä salasanoja, älä jaa niitä kenellekään, kirjaudu ulos, kun lähdet pois ja pidä työhuoneesi ovi lukossa.

Artikkelin kirjoittaja Leena Valkonen toimii Jyväskylän avoimessa yliopistossa yliopistonopettajana.  

Ota yhteyttä: panu.moilanen@jyu.fi

Teemakuva: Puolustusvoimat, henkilökuva: Petteri Kivimäki