Oppimisvaikeudet ja hyvinvointi

Oppimisvaikeudet ja hyvinvointi

Torppa tk.JPG Oppimisvaikeuksia kokevilla lapsilla tai nuorilla on keskimääräistä enemmän koulumotivaation ja hyvinvoinnin ongelmia, kuten koulu-uupumista ja itsetunnon ongelmia. Nämä vaikeudet voivat johtaa joillakin heistä vakavampiin hyvinvoinnin ongelmiin, kuten masennukseen tai ahdistukseen. Toisaalta lapsilla tai nuorilla on pahoinvointia myös muista syistä kuin oppimisvaikeuksista johtuen, ja myös monet taitavat oppilaat raportoivat hyvinvoinnin ongelmista. Hyvinvoinnin ja motivaation ongelmiin johtavia syitä onkin tärkeää selvittää, jotta voidaan kehittää tehokkaita tukitoimia. Pelkkä oppimisvaikeuksien kuntouttaminen ei välttämättä riitä hyvinvoinnin ongelmien ehkäisemiseksi.

 

 

Millaisia hyvinvoinnin ongelmia oppimisvaikeuksiin liittyy?

Oppimisvaikeuksiin liittyy erityisesti kohonnut riski ahdistuneisuuteen sekä heikkoon itsetuntoon ja oppijaminäkuvaan. Tuoreiden suomalaisten tutkimusten mukaan hyvinvoinnin ongelmien riski on kohonnut erityisesti niillä, joilla on matematiikan oppimisvaikeuksia. Silloin kun koululaisen oppimisvaikeudet yhdistyvät heikkoon itsetuntoon, tilanne on huolestuttava, koska heikko itsetunto näyttää olevan varsin pysyvä 9.-luokalta ainakin 20-vuotiaaksi saakka. Heikot taidot, heikko itsetunto ja koulumotivaatio voivat vaikeuttaa sekä jatkokoulutukseen hakeutumista että siellä pärjäämistä.

Miksi oppimisvaikeuksiin liittyy hyvinvoinnin ongelmia?

Oppimisvaikeuksien ja hyvinvoinnin ongelmien yhteyksien ajatellaan usein kehittyvän epäonnistumiskokemusten kautta. Kun esimerkiksi lukeminen, kirjoittaminen tai laskeminen ei kehity samaa tahtia luokkatovereiden kanssa, lapsi tai nuori joutuu kohtaamaan vaikeutensa lähes päivittäin sekä koulussa että muutenkin arjessaan. Pitkittyessään vaikeudet ja epäonnistumisen kokemukset voivat johtaa negatiivisiin käsityksiin itsestä ja heikentää oppimismotivaatiota. Jos näin tapahtuu, niin oppiminen ymmärrettävästi vaikeutuu entisestään.

Tällainen selitys ei kuitenkaan ole kattava, koska kaikilla oppimisvaikeuksia kokevilla ei ole hyvinvoinnin ongelmia. Oppimisvaikeuksien ja hyvinvoinnin ongelmien yhteys voikin selittyä jollain molempiin liittyvällä kolmannella tekijällä, jota ei ole kaikilla. Tällainen tekijä voi olla esimerkiksi hyperaktiivisuus tai tarkkaavaisuuden ongelma. Näiden tiedetään esiintyvän usein yhdessä lukemisen ja matematiikan vaikeuksien kanssa.

Toisaalta on mahdollista, että jotkin tukitekijät vaikuttavat silloin kun oppimisvaikeuksiin ei liity hyvinvoinnin pulmia.  Oppimisvaikeuksia kokeneet kertovat usein henkilöstä ‒ opettajasta, äidistä tai kaverista ‒, joka kaikkien vaikeuksien keskellä jaksoi tukea ja kannustaa. Mahdollisesti sosiaalinen tuki toimii puskurina hyvinvoinnin ongelmien kehittymistä vastaan.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ongelmat liittyvät myös moniin muihin asioihin kuin koulupärjäämiseen esimerkiksi kaveriongelmiin. Tästä kertonee se, että taitavillakin oppilailla voi olla pahoinvointia. Tutkimuksessamme 10 % nuorista, joilla ei ollut lukemisen tai matematiikan vaikeuksia, raportoi hyvinvoinnin ongelmista. Tärkeä tekijä oppimisen ja hyvinvoinnin välillä ei olekaan välttämättä taidon taso vaan se, millaista palautetta lapsi saa, millaisia merkityksiä ja tavoitteita koulussa pärjäämiselle annetaan sekä millaisia tunteita nämä hänessä herättävät.

Työtä tehtävänä

Oppimisvaikeuksien ja hyvinvoinnin moninaisten yhteyksien selvittämiseksi on tehtävä vielä työtä. Mahdollisesti puskurina toimivan koulussa ja kotona tarjotun tuen piirteitä ja yksilön vahvuuksia kannattaa selvittää laajasti. Tutkimuksessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten määrittelemme hyvinvoinnin ja miten mittaamme sitä. Lasten ja nuorten tutkimuksissa kysymyksiä herättää erityisesti se, kysymmekö oikeita asioita ja ymmärtävätkö lapset ja nuoret kysymykset siten kuin tutkijat ovat ne tarkoittaneet. Tällä hetkellä monet hyvinvoinnin tutkijat ovatkin siirtymässä kyselylomakkeista erilaisiin haastattelutekniikoihin, joiden avulla lasten ja nuorten ääni saataisiin paremmin kuuluville. Niiden avulla voimme saada monipuolisemman näkökulman mekanismeihin, joiden kautta hyvinvoinnin ongelmia kehittyy.

Minna Torppa

Torppa kk.jpgMinna Torppa toimii akatemiatutkijana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. Hän tutkii lukutaidon kehitystä, kouluhyvinvointia sekä oppimisvaikeuksia ja niiden yhteyttä motivaatioon ja hyvinvointiin.

Lähetä palautetta kirjoittajalle: minna.p.torppa@jyu.fi

Teemakuva: Sanna Vatanen, henkilökuva: Jussi Torppa.


Edellinen
 | SeuraavaPalaa pääsivulle