Digitalisaatio muovaa opetuksen ja oppimisen arkea tavalla, jota edellisten sukupolvien kouluvuosina tuskin voitiin edes kuvitella. Uutuuksien myötä saavutetaan monenlaista hyvää, mutta niiden vanavedessä paljastuu ennen pitkää myös ennakoimattomia ongelmatekijöitä. Nopeutuvaan muutokseen sopeutuminen sitoo entistä enemmän ihmisen voimavaroja. Oppimisenhan voi ajatella suunnistamisena ennen tuntemattomaan maastoon. Jatkuvassa informaatiotulvassa ilman suvantopaikkoja on vaarana uusien vuorovaikutus- ja toimintatapojen aiheuttama yksilön kognitiivisen kapasiteetin ylikuormittuminen, jolloin kone alkaa tavalla tai toisella yskiä.

Tutkimme monitieteisissä tiimissämme oppimisen mahdollisuuksia kehittyvissä oppimisympäristöissä. Kiihtyvän muutoksen ja markkinavoimien keskellä on tärkeää analysoida oppimistilanteita avaintoimijoiden, kuten oppijan ja opettajan, näkökulmista. Samalla tulee huomioida tilannekohtainen informaatio- ja toimintakenttä, sen ominaisuudet ja muutokset pidemmällä aikavälillä. Tätä lähestymistapaa olemme käyttäneet muun muassa lukiotason ja lähihoitajakoulutuksen käyttäjälähtöisessä suunnittelussa.

Oppimistiloja eri kulmista

Oppimistilan voi jäsennellä esimerkiksi fyysiseen, pedagogiseen, virtuaaliseen ja emotionaaliseen tilaan. Tutkimme eri näkökulmista näitä osa-alueita sekä erityisesti niiden yhdistelmiä. Käytämme kyseistä jaottelua joustavien oppimistilojen suunnittelussa.Olemme tutkineet oppimistilaa myös mahdollisuuksien kenttänä: erityyppiset tilat mahdollistavat tietynlaisia vuorovaikutuksen ja osallisuuden muotoja samalla kun niiden ominaisuudet myös rajoittavat toimintatapoja. Esimerkiksi suora videovälitteisyys tekee mahdolliseksi audiovisuaalisen etäyhteyden omine erityisrajoituksineen. Oppimistilanteiden videonauhoitus puolestaan sallii oppilaan, opiskelijan tai muun toimijan oman suorituksen arvioinnin tuoreeltaan ja tuo siten opetukseen ja oppimiseen uuden ulottuvuuden. Virtuaalitodellisuuksissa puolestaan koetaan aivan uudenlaisia elämyksiä, kun pääsemme toimimaan mukaan tilanteisiin, joihin emme tavallisessa arkitodellisuudessa voisi päästä.

Suvantopaikkoja ja osallistumista

Olemme selkeästi havainneet, että hyvinvointimme nopeasti muuttuvassa toimintakentässä edellyttää myös suvantopaikkoja. Ne voivat olla palautumisen tiloja, joissa voidaan päästä elpymään rauhallisessa ja palauttavassa ympäristössä. Aistiystävälliset tilat ovat yksi esimerkki, jota olemme tutkineet ja edelleen kehitämme yhteistyössä muun muassa Vääksyn yhtenäiskoulun ja Conbalance-yrityksen kanssa. Tilat tukevat oppilaiden ja opettajien stressin säätelyä ja palautumista hektisen koulupäivän aikana. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnämme sekä toimijoiden kokemuksia että fysiologisia mittauksia.

Haasteita ja mahdollisuuksia on, mutta pyrimme yhdessä löytämään niihin toimivia ratkaisuja. Tärkeää tässä prosessissa on aito toimijoiden osallistaminen, olemassa olevan asiantuntijuuden ja kokemuksen arvostaminen sekä uusiin mahdollisuuksiin tarttuminen.

Mikko Vesisenaho, Mirja Lievonen, Anette Lundström ja Tuula Nousiainen

Mikko Vesisenaho toimii yliopistotutkijana ja Anette Lundström tohtorikoulutettavana opettajankoulutuslaitoksella, Tuula Nousiainen projektitutkijana Koulutuksen tutkimuslaitoksella. Neljäs kirjoittaja on FT, arkkitehti (SAFA) Mirja Lievonen.

Lue lisää:
Huomisen opettajainhuone
Kohti huomisen oppimistiloja
Musica – multipurpose learning space through co-creation

Lähetä palautetta kirjoittajille:

mikko.vesisenaho@jyu.fi, mirja.lievonen.2001@live.rhul.ac.uk, anette.lundstrom@jyu.fi tai tuula.j.nousiainen@jyu.fi

Kuvassa Anette Lundström ja Mikko Vesisenaho, ipadin ruudulla luuraa Mirja Lievonen ja läppärillä Tuula Nousiainen

Pääkuva: iClipart.com-kuvapankin kuvasta muokannut Martti Minkkinen, henkilökuva: Martti Minkkinen

Edellinen | Seuraava | Palaa etusivulle