- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Seuraan päivittäin uutisia eri lähteistä esim. radiosta automatkoilla, netistä eri sivustoilta (yle.fi, faz.net ym. myös ulkomaalaisilta sivustoilta säännöllisesti) ja telkkaristakin satunnaisesti. Oman kotikaupungin poliittisia asioita seuraan myös mm. Facebookin keskustelupalstoilla ja keskustelemalla toisten kaupunkilaisten kanssa. Ylipäätään juttelen yhteiskunnallisista asioista oman perheen, sukulaisten ja tuttavien sekä työkavereiden kanssa. Jos tulee jokin tietty mietityksen aihe, etsin lisätietoa internetistä.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Käyn äänestämässä kaikissa vaaleissa, koska arvostan äänioikeuttani suuresti. Tunnen paikallisia vaikuttajia ja käyn keskustelua heidän kanssaan. Omana kouluaikanani olin oppilaskunnan hallituksessa luokkani edustajana.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Järjestin opetusluokassani yhteiskuntaopin tunnilla vaalit, jossa oppilaat saivat asettua ehdolle oppilaskunnan hallitukseen. He tekivät vaalimainosposterit, joihin kirjasivat vaalilupauksiaan. Sen jälkeen he kiertelivät luokassa, juttelivat äänestäjille ja pitivät vaalipuheita. Oppimiskokonaisuuden loppupuolella järjestimme äänestyksen. Voittaja piti kiitospuheen ja jäimme seuraamaan, kuinka uusi hallituksen jäsen lähti ajamaan lupaamiaan asioita oppilaskunnan hallituksessa. Pohdimme myös mm. sitä, mitä keinoja oppilailla on vaikuttaa siihen, mitä koulussa syödään. Teimme taustatutkimusta ruokabudjetista ja vertailimme, paljonko kouluruoka saa eri kunnissa maksaa. Puumalassa yhden oppilaan ruokailu maksaa päivässä 8,28 euroa. Halvinta on Vantaalla, jossa hinta on 1,67 euroa. Huomasimme, että hintaerot voivat olla suuria. Pohdimme, mitkä seikat hintoihin vaikuttavat ja ketkä hinnasta päättävät ym. Oppilaat olivat yhteydessä keittolaamme ja toivoivat mm. lempiruokaviikkoja, joihin keittola vastasi järjestämällä monenlaisia kyselyjä lempiruuista. Oppilaiden ääni tuli esiin.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Energian ja ruuan hinta. Ukrainan ja Venäjän sotatilanne. Marinin hallitus. Ilmastoasiat. G-20.

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Edeltävä esimerkki lähestyikin jo mm. ruuan hintaa. Omien lasten kanssa juttelen avoimesti siitä, mitä kaikkia kuluja perheillä on mm. vesi, sähkö, lämmitys, ruoka, puhelinlaskut, internet, vaatteet ym. Ikätasosta riippuen voisi oppilaidenkin kanssa pohtia vaikkapa tutkivan oppimisen kautta sitä, mihin rahaa kotitaloudessa kuluu. Sota-asioita oppilaat kyselivät viime keväänä Ukrainan sodan puhjettua kaikilla oppitunneilla. Monet olivat ehtineet nähdä medioissa raakojakin videoita sota-alueilta. Aikuisen roolina oli kuunnella ja yrittää vastata lasten kysymyksiin rehellisesti, mutta hienotunteisesti lapsen ikä huomioiden. Hallitusasiat tulevat 4. luokalla yhteiskuntaopissa ja olivat varsin vieraita sen ikäisille lapsille. Ilmastoasioita käsitellään muutenkin, mutta vaikuttamisen keinoja voisi käydä yhteiskuntaopinkin kautta. Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä ilmaston hyväksi ja millaisilla omilla valinnoilla voi hidastaa ilmastonmuutosta.

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Kuntapolitiikan aihepiiriä käsitellessä voisin pyytää tuttuja valtuutettuja kertomaan luottamustehtävästään.

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Oppiaineen tarkoituksena on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi.

Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Keskeistä on oppia hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Heitä ohjataan ymmärtämään, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoisten mahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Yhteiskunnalliset asiat ovat median kautta yhä nuorempien oppilaiden saavutettavissa. Koska oppilaat altistuvat näille asioille joka tapauksessa, on tärkeää, että heitä autetaan ymmärtämään ja arvioimaan kriittisesti löytämäänsä tietoa jo nuorella iällä. Yhteiskunnan aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi kansalaiseksi kasvaminen on pitkä prosessi.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Ainakin alimmilla luokilla opetuksen on tärkeää olla ikätasolle sopivaa ja ymmärrettävää. 4. luokkalainen ymmärtää hyvin mm. erilaiset perhetyypit tai itsenäisyyspäivään liittyvät perinteet, jotka ovat hänelle ehkä jo omasta arkikokemuksesta tuttuja. Pääministerin, hallituksen tai muiden lapsen / nuoren elämänvaiheeseen harvoin kiinteästi liittyvien asioiden ymmärtäminen voi puolestaan olla vaikeaa. Konkretia ja toiminnallisuus auttavat pienimpien oppilaiden kanssa. Tutkiva oppiminen, elämyksellisyys ja kokemuksellisuus esim. tutustumisvierailujen muodossa soveltuvat yhteiskuntaopin opetukseen hyvin.

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista pääasiassa radiota kuuntelemalla, uutisia selaamalla ja myös kuuntelemalla eri yhteiskunnallisiin aiheisiin perehtyviä podcasteja. Somessa tulee paljon eteen yhteiskunnallista keskustelua ilman, että sitä varta vasten etsii.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Äänestän vaaleissa ja olin alakoulussa mukana oppilaskunnassa ja sen hallituksessa.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Opetuksessa kulloinkin ajankohtaisia vaaleja voisi käsitellä niin, että koulussa järjestettäisiin pienimuotoiset vaalit ja ennen äänestämistä selvitettäisiin ehdokkaiden ajamia asioita ja pohdittaisiin myös itselle tärkeitä arvoja. Koen, että tämä olisi omana kouluaikana voinut olla paremmin esillä. Koulun oppilaskunnan ja hallituksen tekemien päätösten on hyvä olla oikeasti sellaisia, jotka näkyvät oppilaiden kouluarjessa, ja josta syntyy myös vaikuttamisen ja kuulluksi tulemisen kokemus.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Erityisesti tällä hetkellä on hintojen nousu ja energiakriisi. Sen lisäksi Ukrainan ja Venäjän sota.

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Mielestäni tärkeää on käyttää aikaa näiden asioiden käsittelemiseen varsinkin, jos ne selvästi oppilaita puhututtavat ja vaivaavat. Heille täytyy antaa mahdollisuus kysyä. Vaikka oppilaat olisivatkin hyvin huolissaan esimerkiksi nykyisestä sotatilanteesta, heille täytyy kertoa ikätasoisesti faktat ja kysymyksiä ei saa sivuuttaa sillä, että he ovat liian nuoria ymmärtämään. Aiheita voi laajentaa tästä esimerkiksi siihen, miksi maailmassa syttyy sotia ja miten näitä pyritään lopettamaan. Opetuksessa voidaan myös käsitellä sitä, miten sähköä voi pienillä keinoilla säästää ja millaisia ostovalintoja on hyvä tehdä, kun ruoan hinta nousee.

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Ylen Lasten uutiset on ohjelma, jossa kerrotaan lapsentasoisesti yhteiskunnallisesti pinnalla olevista aiheista ja vastataan lasten esittämiin kysymyksiin. Tätä voidaan hyödyntää myös oppilaiden kysymyksien käsittelyssä. Politiikassa mukana olevat henkilöt voisivat käydä koulussa kertomassa konkreettisesti siitä, minkälaista työtä he tekevät näiden pinnalla olevien aiheiden käsittelyssä.

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?


- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Jotta oppilailla on aikaisemmin mahdollisuus oppia sitä, miten yhteiskunta toimii ja esimerkiksi mitä vaikuttamisen keinoja yksilöllä on. Opetuksen aiempi aloitus tukee myös oppilaan kiinnostuksen heräämistä yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Oppilaat oppivat kuuntelemaan muita, ilmaisemaan mielipiteitään ja perustelemaan näkemyksiään sekä löytämään omat vahvuutensa. Oppilaat harjoittelevat päätöksentekoa ja vaikuttamisessa tarvittavia taitoja kouluyhteisössä sekä muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa. 

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Opetuksen on hyvä olla elämyksellistä, toiminnallista ja vuorovaikutuksellista, sillä varsinkin alemmilla luokilla kirjasta lukeminen ja muistiinpanojen tekeminen eivät välttämättä ole tehokkain tapa oppia. Esimerkiksi kuvitteellisten vaalien tai eduskunnan istuntojen järjestäminen luokkahuoneessa on hyvä ja innostava tapa oppia. Sen lisäksi oppilaita on hyvä opettaa itsenäiseen tiedonhakuun ja samalla siihen, mistä löytyy kenties luotettavin tieto.

Seuraan yhteiskunnallisia asioita pääosin sosiaalisen median kautta, jossa ajankohtaiset asiat ja uutiset näkyvät joko omina postauksinaan tai muiden henkilöiden julkaisujen kautta. Sosiaalisen median käyttäjänä en itse juuri luo sisältöä tai kannanottoja, vaan pääosin seuraan niissä tapahtuvaa keskustelua ja kommentointia. Vaikutan kuitenkin aina äänestämällä vaaleissa tai kannattamalla minulle tärkeitä kansalaisaloitteita. Katson myös lähes päivittäin televisiosta päivän uutiset sekä toisinaan luen sanomalehtiä vanhempieni luona.

 

Opetuksessa on mahdollista hyödyntää monenlaisia oppilaillekin tuttuja ja arkipäiväisiä vaikuttamisen kanavia. Esimerkiksi Helsingin Sanomien Lasten uutisten kautta uutisten sisältöjä voidaan seurata lapsille soveltuvalla tavalla. Ollessani koulunkäynninohjaajana, oli yhdellä yläkoulun pienryhmällä tapana aloittaa koulupäivä aamun uutisten katsomisella, mikä oli erittäin toimiva tapa käydä läpi ja keskustella ajankohtaisista asioista oppilaiden kanssa. Yhteistyötä opetusta ja oppimateriaaleja laatiessa voi tehdä monenlaisten tahojen kanssa: esimerkiksi opetusharjoittelussani yhteiskuntaopin tunnilla oli Yrityskylän luomia tehtäviä ja materiaaleja. Kokemusasiantuntijoita voisi myös pyytää esittäytymään koululle tai käydä puolestaan luokan kanssa eri ympäristöissä vierailemassa. Opetuksessa voidaan hyödyntää monipuolisesti sosiaalista mediaa, mutta samalla olisi tärkeää myös kehittää oppilaiden medialukutaitoa.

 

Tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla ovat ainakin Ukrainan sota, energiakriisi ja inflaatio. Koska kyseisiä uutisia näkee väistämättä kaikkialla, oppilaiden kanssa olisi tärkeää käsitellä näitä totuudenmukaisesti ja ikätason mukaisella tavalla. Oppilaille tulisi antaa aikaa vastata heitä mietityttäviin kysymyksiin sekä mahdollisesti kiinnittää huomiota väärinkäsitysten ja huhupuheiden oikaisemiseen. Keskustelussa tulee kuitenkin painottaa oppilaiden tämänhetkistä turvallisuutta. Liiallinen sodan ja inflaation läpikäyminen ei ole kuitenkaan hyväksi, jotta oppilaat eivät kuormittuisi. Tarpeen mukaan voisi olla hyvä kertoa myös oppilashuollon palveluista sekä tehdä yhteistyötä huoltajien kanssa. 

 

Yhteiskuntaoppi opettaa tärkeitä arjen taitoja sekä lisää ymmärrystä yhteiskunnasta, vaikuttamisesta sekä omien valintojen vaikutuksesta. Yhteiskuntaopin kautta voidaan myös kiinnostua yhteiskunnallisista asioista käyden näitä kriittisesti ja innostavasti läpi. Yhteiskuntaopin opiskelun alkaminen jo alakoulussa voi lisätä oppilaiden aktiivisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa, kun näiden asioiden sisäistäminen alkaa jo varhaisessa vaiheessa. Yhteiskunnalliset asiat tulevat myös yhä enemmän esille sosiaalisen median kautta, joten on hyvä, että niistä voidaan keskustella jo alakoulun aikana. Lisäksi yhteiskuntaopin opetuksessa painotetaan monia laaja-alaisia taitoja, kuten argumentointia ja kriittistä ajattelua.

 

Ajattelen yhteiskuntaopin opetuksen olevan hyvin käytännönläheistä, oppilaiden arkeen sisältyvää sekä toiminnallista. Luulen myös, että opetuksessa voidaan mainiosti hyödyntää monenlaisia oppimisen materiaaleja ja työtapoja, kuten vierailukäyntejä, projekteja ja erilaisten ammattien esittelyjä.

-Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Itse otan selvää yhteiskunnallisista asioista keskustelemalla muiden kanssa tai uutisten kautta. Uutisia luen useimmiten puhelimesta eri sovellusten tai ihan googlen välityksellä. Myös jotkin sosiaaliset mediat saattavat ehdottaa tai mainostaa joitakin juttuja joiden kautta lähtee perehtymään niihin. Paljon kuitenkin keskustelen tuttujen kanssa ja nämä keskustelut avaat monia pinnalla olevia asioita, jotka eivät välttämättä itsellä ole tulleet vastaan. Lisätietoa näitten keskustelujen pohjalta saatan toisinaan etsia esim googlen avulla. 

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Käytän äänioikeuttani vaaleissa. 

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Muista itse omalta peruskouluajaltani, että pidimme koulussa useasta asiasta erilaisia äänestystilaisuuksia. Mieleen on jäänyt ehkä parhaiten presidentinvaalit, joista koulussa pidimme oman virallisen versioin samaan aikaan ja samoilla ehdokkailla kuin oikeat presidentinvaalit olivat. Oli mielenkiintoista saada virallisen tuntuinen äänestyskokemus ja kuulla myös mikä olisi ollut tulos meidän koulun äänestäjien kesken.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Pinnalla erityisesti on hintojen nousu korostaen ruokaa ja energiaa. Myös uutisointi Venäjän ja Ukrainan välisestä sodasta. Pienemmässä mittakaavassa, mutta kuitenkin viime päivien keskusteluissa ja uutisissa on ollut Kainuun Prikaatissa tapahtunut varusmiehen menehtyminen ampumaharjoituksissa saamiinsa vammoihin. 

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Näissä aiheissa täytyy huomioida oppilaiden ikä ja sen puitteissa näistä keskustelu. On tärkeää olla lapsille rehellinen ja ottaa huomioon heidän mietteensä ja kysymyksensä. Niihin voi toisinaan olla haastava vastata, mutta aiheiden käsittely on kuitenkin hyvin tärkeää. Hintojen nousua voisi kuitenkin havainnollistaa luomatta liikaa painetta ja ahdistusta aiheeseen. Taito ymmärtää asioiden hintaa ja sen muuttumista on kuitenkin tulevaisuudessakin oivallinen taito. 

Sota voi aiheena aiheuttaa hyvin monenlaisia tunteita ja niiden käsittely yhdessä onkin tärkeää. Ikätaso täytyy ottaa hyvin huomioon sen suhteen miten asiasta puhutaan. Useihin kouluihin on tullut sodan myötä ukrainalaisia oppilaita ja se voi monille konkretisoida sotaa paljon, myös uutisissa ja sosiaalisessa mediassa aiheesta puhutaan runsaasti. Monet ovat voineet nähdä hyvin karujakin ja ikäsilleen sopimattomia videoita ja kuvia aiheesta. Juuri siksi tätä ei kannata sulkea syrjään, vaan käsitellä asiaan jonkin verran myös yhdessä. Sen pohjalta voisi vaikka ajatella asioita mistä itse on arjessaan kiitollinen, vaikka aina niihin ei muista edes kiinnittää huomiotaan. 

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Moniin suomalaisiin kouluihin on tullut sodan vuoksi ukrainalaisia oppilaita. Heidän opettajan kanssa yhteistyö ja oppilaiden yhdessä tekeminen voisi auttaa aiheen käsittelyssä ja ymmärryksessä kuinka me kaikki erilaisten taustojen ja tilanteiden kautta olemme kuitenkin tavallisia ihmisiä, joille pienet asiat ovat tärkeitä. Yhteisööllisyys ja yhteistyö on yhteiskunnassamma ensi arvoisen tärkeää.

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaopin avulla saadaan avattua maailmankäsitystä paljon. Elämme yhteiskunnassa, jossa on asetettu tietynlaisia käytänteitä, joiden pohjalta pyritään mahdollistamaan hyvä elämä kaikille. Yhteiskunnallisten rakenteiden ja toimintamallien ymmärtäminen on erityisen tärkeää toimivan yhteiskunnan kannalta. Jokainen yksilö on vaikuttava tekijä yhteiskunnassamme. Yhteiskuntaopin antamat tiedot ja taidot tukevat lasten ja nuorten kasvattamista tietoisiksi, tasavertaisiksi ja ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi. Se kehittää myös ajattelua ja ymmärrystä erilaisista vaikutusmahdollisuuksista. 

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Yhteiskunnaliset asiat vaikuttavat meihin jo ihan pienestä pitäen. Monia ne alkavat kiehtoa ja hyvin nuorena. Erityisesti nykypäivänä pinnalla olevat aiheet kantautuvat vielä vahvemmin myös lasten kuultavaksi kun informaatiota tulee niin moneta suunnasta. Onkin olennaista, että lapsillakin on oikeus ymmärtää asioita heidän ikätasolleen sopivalla tavalla. Se antaa myös pohjaa tulevaisuuden ajattelulle sekä suhtautumiselle erilaisiin yhteiskunnallisiin asioihin. 

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Mieleen tulee esimmäisenä leikillisyys, kuinka erilaisten tempausten avulla voidaan innostaa lapsia hieman erilaisten aiheiden pariin. Yhteiskuntaopin monia asioita voidaan havainnollistaa esimerkiksi erilaisten roolileikkien avulla. Lapsille monet asiat jäävät paremmin mieleen tekemisen avulla ja monet yhteiskuntaopin asiat voivat tuntua haastavalita tai tylsiltä, joten opetukseen onkin hyvä yhdistää konkretiaa ja toiminnallisuutta.

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Seuraan jonkin verran uutisia netistä ja telkkarista, luen iltalehtiä sekä kuuntelen radiota. Pyrin kuitenkin selvittämään tietoa mahdollisimman monista eri lähteistä sekä varmistamaan niiden luotettavuutta. Yleensä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin tulee törmättyä päivittäin keskusteluissa erilaisten sivustojen kautta tai ihan vaan päivän puheenaiheissa sekä ystävien ja perheen kanssa keskusteltaessa.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Äänestän vaaleissa sekä tietyllä tapaa vaikutan myös netissä antamalla itsestäni jonkinlaista kuvaa julkaisemalla tekstiä, kuvia ja videoita esim. Facebookkiin tai Instagramiin, tykkäämällä muiden julkaisuista, mutta koen vaikuttavani myös esimerkiksi perheeni, läheisteni sekä ystävieni kautta.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Ehkä saada oppilaat tietoisiksi, että sosiaalinen media on myös yksi vaikuttamisen kanava, mutta se on myös kanava, jonka kautta myös meihin jokaiseen pystytään vaikuttamaan niin hyvässä kuin pahassa. Tässä yhteydessä olisi hyvä käydä läpi vastuullista vaikuttamista, medialukutaitoa sekä kriittistä ajattelua suhteessa omiin ja muiden tekemiin julkaisuihin.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Tällä hetkellä ainakin edelleen sota Ukrainan ja Venäjän välillä sekä sähkön hinta.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Lähestyisin avoimesti, mutta kuitenkin aina oppilaiden ikätason mukaisesti. Toisin konkretiaa esiin sekä jonkinlaista yhteyttä heidän omaan arkeensa ja siihen, kuinka jokainen pystyy jollain tavalla vaikuttamaan tai sitten taas toisaalta ei. Sotaan liittyvissä asioissa voisi kiinnittää huomiota siihen, mitkä asiat meillä on täällä Suomessa hyvin ja mitä kukakin oppilas täällä arvostaa ja kääntää katsetta enemmän jokaisen omaan elämään.  

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Voitaisiin tutustua LastenParlamenttiin, joka on alakouluikäisille suunnattuun osallistumis- ja vaikuttamiskanava (osa Jyväskylän koulujen ja nuorisopalveluiden osallisuuskasvatusta). Jokainen alakoululainen voi asettua ehdokkaaksi edustamaan omaa kouluaan. Toiminnan tarkoituksena on antaa lapsille keinoja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon sekä tuoda lasten ääntä paremmin kuuluviin. Toiminta pyrkii lisäämään lasten vaikuttamismahdollisuuksia oman lähiympäristönsä asioihin sekä kannustaa kansalaisaktiivisuuteen. Voitaisiin hyödyntää myös materiaalia esimerkiksi sivustolta www.nuortensuomi.fi, tutustua tarkemmin Nuorten Suomi ry:n toimintaan ja Keski-Suomen Nuorisovaltuustoon. Lisäksi voisi hyödyntää Keski-Suomen Liikuntaa ja tutustua Keski-Suomen Nuorisoseurainliittoon.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Kuten LastenParlamentinkin toiminnan tarkoituksena on antaa lapsille keinoja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon sekä tuoda lasten ääntä paremmin kuuluviin, samaa pyritään opettamaan myös yhteiskuntaopissa, jotta oppilaille muodostuisi tietoa, keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään, lähiympäristöön ja yhteiskuntaan. Yhtä lailla maailma muuttuu koko ajan ja erilaiset kysymykset koskien esimerkiksi Ilmastoa, ympäristöä ja väestöä nousevat keskiöön myös tulevaisuuden kannalta. Siitä syystä yhteiskuntaopin opettaminen tukee myös oppilaiden eettistä pohdintaa, kriittistä ajattelua sekä päätöksentekotaitoja ja valintoja, jotka vaikuttavat esimerkiksi tulevaisuuteen.  

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Koska maailmamme muuttuu yhä enemmän saavutettavammaksi lapsille esimerkiksi erilaisten sosiaalisten medioiden ja teknologian kehityksen kautta. On tärkeää saada lapset myös kriittisesti tietoisiksi asioista, jotka tulevat heidän aistittavikseen erilaisten kanavien kautta.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Asiat, jotka ovat vahvasti sidoksissa arkeen, jotka on helppo ymmärtää myös konkreettisesti. Näitä voisi olla esimerkiksi rahankäyttö, erilaiset harjoitukset, jotka tukevat osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista? 

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista seuraamalla uutisia eri lähteistä (lähinnä internetistä), kuuntelemalla radiota, sekä kuuntelemalla podcasteja. Sosiaalisessa mediassa tulee myös vastaan paljon yhteiskunnallisiin asioihin liittyvää keskustelua ja kannanottoja.  

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät? 

En itse juurikaan julkaise tai kommentoi yhteiskunnallisiin asioihin liittyvää sisältöä. Käytän äänioikeuttani äänestämällä vaaleissa. Olen lisäksi kannattanut joitakin itselle tärkeitä kansalaisaloitteita.  

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta? 

Koulussa voidaan hyödyntää äänestämistä monissa erilaisissa tilanteissa. Lisäksi voidaan hyödyntää erilaisia vaikuttamisen kanavia seuraamalla niitä sekä luomalla itse sisältöä ja vaikuttamalla. Samalla on kuitenkin tärkeä keskittyä medialukutaidon harjoittelemiseen.  

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa? 

Ukrainan ja Venäjän tilanne, energiakriisi ja hintojen nousu (etenkin ruuan hinta).  

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa? 

Aiheet voivat oppilaille vaikeita ja jopa ahdistavia. Esimerkiksi Helsingin sanomien lasten uutiset voisi tuoda asioita esille lapsille sopivalla tavalla. Oppilaille tulisi antaa mahdollisuus kysyä heitä mietityttävistä asioista ja yrittää tarjota heille ikätasolleen sopivia vastauksia. Olisi myös hyvä keskittyä siihen, miten nämä asiat vaikuttavat oppilaiden elämään.  

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa? 

Omat tutut, jotka ovat esimerkiksi mukana politiikassa, lasten uutiset, erilaiset järjestöt 
 
Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa? 

Se kasvattaa oppilaita aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Lisäksi ohjataan toimimaan demokratian periaatteiden mukaisesti ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa. Oppiaineen tavoitteena on rohkaista oppilaita oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi sekä taloudellisiksi toimijoiksi sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. 

Opitaan seuraamaan ajankohtaisia asioita ja pohtimaan niiden vaikutuksia omaan elämään. Tiedonhankinnan ja kriittisen arvioinnin taidot sekä yhteiskunnallisen päätöksenteon edellytykset ja pyrkimykset kuuluvat myös oppiaineen sisältöihin. Lisäksi oppilaita kannustetaan osallistumaan ja toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. 

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan? 

Yhteiskunnalliset asiat liittyvät elämäämme jo syntymästä asti, joten on tärkeä alkaa opettelemaan asioita heti, kun on tarpeeksi kypsä siihen. Nykyään esimerkiksi sosiaalisen median kautta oppilaiden tietoon tulee aiempaa enemmän informaatiot, johon on hyvä perehtyä tarkemmin ikätasolle sopivalla tavalla. Myös mediakriittisyys korostuu.   

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa? 

Lasten arkeen konkreettisesti liittyviä asioita, joiden ymmärtäminen ja selittäminen heidän ikätasollaan on mahdollista. Toiminnallisuuden yhdistäminen konkreettisiin asioihin auttaa oppilaita ymmärtämään asiat paremmin.  

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista? 

Itse otan yhteiskunnallisista asioista selvää pääasiassa seuraamalla ja lukemalla uutisia. Luen uutisia eniten Ylen tai Helsingin Sanomien nettisivuilta, joskus myös Iltalehdestä. Joistain yhteiskunnallisista asioista voin ottaa selvää myös esimerkiksi Instagramista. Se, miten aktiivisesti seuraan uutisia, vaihtelee melko paljon. Esimerkiksi korona-ajan alussa seurasin uutisia päivittäin hyvin aktiivisesti, mutta jossain vaiheessa vähensin niiden seuraamista, sillä ne vaikuttivat negatiivisesti omaan hyvinvointiini. Tällä hetkellä seuraan uutisia lähes päivittäin, mutta useimmiten selaan vain otsikot ja luen muutamia kiinnostavimpia juttuja.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Erilaisia vaikuttamisen kanavia en mielestäni käytä kovin paljon. Pääasiallinen vaikuttamisen keinoni on vaaleissa äänestäminen. Olen myös allekirjoittanut muutamia kansalaisaloitteita. Tällä hetkellä toimin harrastusjärjestöni hallituksessa.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Uutisten seuraamista ja lukemista olisi hyvin mahdollista hyödyntää myös opetuksessa. Niiden avulla voidaan saada luotettavaa tietoa yhteiskunnallisista asioista. Samalla voidaan harjoitella myös eri lähteiden vertailua ja lähdekriittisyyttä. Omana alakouluaikanani on ollut ainakin erillisiä sanomalehtiviikkoja, joiden aikana on keskitytty uutisten tarkkailuun. Mielestäni esimerkiksi Helsingin Sanomien Lasten uutisia voisi hyvin hyödyntää osana opetusta erityisesti pienempien oppilaiden kanssa, sillä niissä maailman ja yhteiskunnan tapahtumista kerottaan lapsille sopivalla tavalla.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen erilaisia keinoja, kuten äänestämistä tai aloitteiden tekemistä, voitaisiin myös harjoitella luokassa hieman pienemmässä mittakaavassa. Oppilaiden kanssa voitaisiin järjestää esimerkiksi luokkavaalit, tai tehdä aloitteita koulun oppilaskunnalle. Monessa koulussa myös oppilaskunta valitaan vaaleilla, mikä voi olla yksi keino harjoitella äänestämistä ja sitä kautta myös vaikuttamista.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa? Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussa vaikuttaa olevan pinnalla muun muassa hintojen nousu, sota Ukrainassa, vaalit Yhdysvalloissa ja saamelaiskäräjiin liittyvät asiat. Lähestyisin näitä asioita oppilaiden kanssa yhdessä keskustellen, lapsille ja heidän ikätasolleen sopivalla tavalla. Oppilaille voi varmasti herätä paljon kysymyksiä, joten myös näitä kysymyksiä on tärkeä käsitellä yhteisesti.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Opetuksessa voisi tehdä yhteistyötä esimerkiksi jonkin sanomalehden toimituksen kanssa. Myös erilaisten järjestöjen kanssa voisi tehdä yhteistyötä, jotta oppilaat pääsisivät tutustumaan esimerkiksi niiden tarjoamiin vaikuttamisen keinoihin.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaopin opiskelu auttaa ymmärtämään ympäröivän yhteiskunnan ja maailman erilaisia ilmiöitä. Se auttaa myös kasvamaan aktiiviseksi kansalaiseksi, joka on tietoinen esimerkiksi oikeuksistaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan. Jokainen meistä on yhteiskunnan jäsen, joten yhteiskuntaan liittyvät asiat koskettavat jollain tavalla jokaista. Mielestäni myös tämän takia yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemmin?

Lapsia kannustetaan kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista, kun yhteiskuntaopin opiskelu aloitetaan jo aiemmin. Yhteiskuntaoppiin liittyvät asiat ovat jatkuvasti läsnä arjessa, joten on tärkeää, että jo pienemmätkin lapset tietävät niistä jotain. Lisäksi yhteiskuntaopissa käsitellään melko paljon erilaisia aiheita. Kun niihin tutustutaan ja niitä opiskellaan jo alakoulussa, voi yhteiskuntaopin opiskelu olla myöhemmin yläkoulussa helpompaa.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Kun ajattelen yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa, mieleeni tulee se, että erilaisia asioita käsitellään ehkä hieman yksinkertaisemmin ja lapsille sopivalla tavalla. Alakoulun yhteiskuntaopissa voidaan mielestäni käsitellä pienempiä osia suuremmista pääteemoista, kuten vaikka presidentin tehtäviä tai vaaleissa äänestämistä. Mieleeni tulee myös se, että opetuksessa voitaisiin hyödyntää paljon tutkivia ja toiminnallisia työskentelytapoja, joissa oppilaat pääsevät itse kokeilemaan ja tekemään asioita.

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Luen uutisia sähköisistä ja fyysisistä sanomalehdistä ja katson uutislähetyksiä. Lisäksi seuraan sosiallisessa mediassa paljon erilaisia vaikuttajia, jotka jakavat yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyviä postauksia. Kuuntelen myös podcasteja ja katson tv-ohjelmia, joissa yhteiskunnalliset asiat tulevat myös vahavsti esiin. Toisaalta myös keskustelu perheen ja kaverieiden kanssa on yhteiskunnalisten asioiden selvittämistä.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Äänestäminen vaaleissa, sosiaalinen media (seuraaminen, tykkääminen, jakaminen ja omat julkaisut), keskustelupalstat, uutisten klikkaaminen auki

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
Vaalit oppilaiden kesken taiesimerkiksi jonkin yhteiskunnalisen päättämistilanteen demonstronti eläytyen

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Tällä hetkellä varmasti ukrainan sota, hintojen nousu, terveydenhoito ja koulutus Suomessa, terrori-iskut ja ihmisoikeudet

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Näistä asioista olisi hyvä ylipäätänsä keskustella oppilaiden kanssa ja kuunnella, mitä mietteitä heillä on tapahtumista ja mitä he ovat muualta kuulleet. Olisi myös hyvä käydä tosiasioita läpi ja varmistaa, etteivät oppilaat ole esimerkiksi joutuneet valeuutisten ja tai propagandan uhreiksi. 

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Erilaiset sanomalehdet, yritykset, poliitikkojen vierailut koulussa voisivat olla hyödyllisisä ja myös kiinnostavia oppilaiden näkökulmasta

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Yhteiskuntaopin opetukseen on varmasti lukuisia syitä, mutta näkisin keskeisimmäksi sen, että yhteiskuntaoppi tukee oppilaan kehitystä ja kasvua aktiiviseksi ja vastuuntuntoiseksi kansalaiseksi. Sen kautta opitaan kansalaisen velvoitteista ja myöskin vaikuttamismahdollisuuksista demokraattisessa valtiossa. Yhteiksuntaopissa opitaan tietoja ja taitoja. Esimerkiksi opitaan, mitä ovat ihmisoikeudet ja tasa-arvo, mutta myös pohditaan, minkälaista on tasa-arvoinen ja ihmisoikeuksien mukainen toiminta. Ilman näitä tietoja ja taitoja demokraattinen valtio ei toimisi. Yhteiskuntaopin kautta oppilaita kannustetaan seuraamaan ajankohtaisia ilmiöitä. Sen kautta myös ymmärrys siitä, miten yhteiskunta toimii kehittyy, jolloin myöskin ajankohtaisten tapahtumien seuraaminen on mielekkäämpää. Yhteiskuntaopin opetus edistää myös tasavertaisten vaikutusmahdollisuuksien edistämistä. Kun kaikki saavat perusopetuksessa tietoa siitä, miten vaikuttaa, eivät päätökset jää vain jollekin tietylle ryhmälle.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
Veikkaisin, että muutoksen taustalla on media ja se, miten yhteiskunnalliset asiat nousevat esiin jo alakouluikäistenkin arjessa. Yhteiskuntaopin opetus helpottaa näiden asioiden käsittelyä ja kehittää lasten ja nuorten medialukutaitoa. Kun esimerkiksi harjoitellaan lähdekritiikkiä jo alakouluiässä, yläkoulussa saatetaan jo taitaa esimerkiksi valeuutisten tunnistaminen. Mediassa on myös ollut paljon puhetta siitä, miten nuorten yhteiskunnallinen kiinnostus on heikkoa ja esimerkiksi äänestysprosentti nuorten keskuudessa on alhainen. Tähän varmasti auttaisi se, että jo hyvin nuoressa iässä aletaan kannustamaan lapsia vaikuttamaan ja olemaan aktiivisia kansalaisia.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Tulee mieleen, että olisin ainakin itse näin jälkikäteen toivonut, että yhteiskuntaopin opetus olisi ollut käytännönläheisempää. Käytimme ainakin yläkoulussa hirveästi aikaa verotusprojektin tekemiseen, mutta en siltikään osannut vielä lukionkaan jälkeen täyttää veroilmoitusta itse. Veroilmituksen täyttö on tietysti vielä alakoulussa aika kaukainen aihe, mutta samankaltaisia arjen tilanteita voisi varmasti harjoitella jo alakoulussa. (Miten äänestäminen käytännössä tapahtuu, mitä merkitystä on sosiaalisen median toiminnalla jne) Opeteltavien asioiden yhdistäminen tosielämään ja kouluarkeen olisi varmasti myös oppilaille motivoivaa. Yhteiskuntaoppi oppiaineena mahdollistaa myös hyvin monipuolisia oppimistapoja, esimerkiksi erilaiset retket, elämyksellinen ja toiminnallinen oppiminen, väittelyt jne., joten niitä haluaisin ainakin itse opettajana hyödyntää, enkä vain puhtaasti käsitellä kirjan kappaleita ja teettä kirjallisia tehtäviä.

Seuraan päivittäin yhteiskunnallisia asioita etenkin uutisten ja lehtien kautta. Nykyään opittu tapa ja aamurutiini on lukea Hesari, Iltasanomat ja Etelä-Saimaa digilehtinä. Lisäksi seuraan viikoittain Ylen ohjelmia, kuten A-studiota ja A-talkia, joissa käsitellään aina tällä hetkellä pinnalla olevia yhteiskunnallisia asioita. Lisäksi sosiaalisesta mediasta tulee yhteiskunnallisia asioita, sillä seuraan tiettyjä järjestöjä, puolueita ja vaikuttajia. Toki tämä on hyvinkin puolueellista eikä asioita kerrota samalla tavalla objektiivisesti kuin uutisissa.

 

Mielestäni myös aikuisille suunnatut tietolähteet käyvät myös lapsille. HS:n lasten uutiset ovat mainio tapa sisällyttää ajankohtaisia yhteiskunnallisia asioita opetukseen. Esimerkiksi harjoittelukoulussani oli tapa aloittaa päivä katsomalla lastenuutiset. Lisäksi mielestäni yhteiskunnanopin tunteja voidaan hyvin linkittää teemapäiviin. Esimerkiksi kansainvälistä demokratiapäivää, lastenoikeuksien päivää ja Minna Canthin (tasa-arvon) päivää voi hyvin hyödyntää opetuksen suunnittelussa.

 

Medialukutaito on välttämätöntä, sillä sosiaalisen median kautta tulee hyvin paljon erilaista tietoa eri tietokanavista. Yhteiskuntaoppi auttaa oppilaita kasvamaan aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Lisäksi yhteiskuntaoppi auttaa selittämään oppilaan tasoisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä. Lapsi on ihan yhtä lailla yhteiskunnan jäsen ja osa sitä. On tärkeää, että yhteiskuntaopin opetus olisi käytännönläheistä eli oppilaiden arkeen sisältyvää.

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Eniten törmään ajankohtaisiin asioihin sosiaalisen median kautta. Seuraan aktiivisimmin käyttämissäni medioissa uutisprofiileja, joiden kautta uutiset tulevat tietooni nopeimmin. Katson satunnaisesti myös uutisia telkkarista tai kuuntelen radiota autoa ajaessa. Yhteiskunnalliset asiat ovat myös usein keskustelunaiheina lähipiirissäni.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Käytän äänioikeuttani vaaleissa.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Jo alakoulusta lähtien voidaan usein vaikuttaa koulun toiminnallisiin asioihin äänestämällä. Omilta alakouluajoiltani muistan, että meillä oli mahdollisuus äänestää toiveruokaa jollekin viikolle. Äänestimme myös oppilaskunnan sekä KiVa-koulu toiminnan jäsenet. Jo pienille oppilaille on hyvä havainnollistaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Tällä hetkellä pinnalla ovat erityisesti ruuan ja energian hinta sekä Ukrainan ja Venäjän sota.

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Se, miten asiaa lähtee käsittelemään, riippuu hyvin paljon lasten iästä sekä käsiteltävästä aiheesta. Esimerkiksi sodasta puhuttaessa on hyvä muistaa, että pienimmät lapset eivät pysty käsittelemään samoja asioita kuin esimerkiksi kuudesluokkalaiset. Kaikkien oppilaiden kanssa tulisi kuitenkin olla hienotunteinen, mutta rehellinen. Energian ja ruuan hintaa voitaisiin käydä läpi vaikka ympäristöopissa tai matematiikassa. Lapsille voitaisiin ikätason mukaan yrittää havainnollistaa, miksi ruoka ja energia on kalliimpaa.

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Ensimmäisenä mieleeni tuli Lasten Uutiset, jotka käsittelevät lasten arkeen liittyviä asioita. Lasten Uutisissa käsitellään maailman asioita lapsille soveltuvasti.

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaopissa käsitellään aiheita, jotka liittyvät kaikkien arkeen. Yhteiskuntaoppi auttaa ymmärtämään, miten yhteiskunta pyörii ja miten asioihin pystyy vaikuttamaan. Yhteiskuntaopissa opetetaan ihmisten oikeuksia ja velvollisuuksia sekä vastuuta. Opitaan hahmottamaan esimerkiksi lakia ja rikollisuutta. Yhteiskuntaopissa käsitellään myös ajankohtaisia asioita, joiden hahmottaminen on tärkeää.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Oppiaineen siirtymiseen alakouluun on varmasti vaikuttanut informaation saamisen helpottuminen. Infoa löytyy yhä useammasta paikasta ja lapset pääsevät siihen käsiksi helpommin kuin esimerkiksi 10 vuotta sitten. Lapset näkevät rajujakin uutisia päivittäin, mikä vaatii sen, että heille selitetään ja opetetaan asioita yhteiskunnasta yhä enemmän. On tärkeää, että lapset saavat selityksiä pelottavallekin tuntuville asioille, jotta he eivät esimerkiksi loisi itselleen kauhukuvia. Myös vaikuttamisen mahdollisuudet ovat lisääntyneet sosiaalisen median kautta. Lasten on hyvä tietää, miten he voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median käytöstavat sekä medianlukutaito ovat tärkeitä opetettavia asioita.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Sisältöjen on hyvä olla sellaisia, mitä lapsi voi ikätasoonsa verrattuna ymmärtää. Asioiden olisi tärkeää linkittyä jotenkin lasten omaan elämään, jotta mielenkiinto pysyisi mukana. Myös toiminnallisuutta pystyy oppiaineeseen hyvin lisäämään, mikä edistää lasten omaa aktiivisuutta ja oppimista. Yhteiskuntaopista tulisi luoda helposti lähestyttävä ja kiinnostusta herättävä oppiaine. Lähestyttävyyttä voi lisätä esimerkiksi lasten arkeen liittyvien tuttujen asioiden käsittelyllä.

En yleensä seuraa yhteiskunnallisia asioita kovin aktiivisesti. Silloin tällöin katson uutisia, luen uutisia, joita tulee vastaan somessa, kuten Facebookissa, Twitterissä. Käytän Instagramia silloin tällöin itse, mutta en ole kovin aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Erilaisia kanavia voisi hyödyntää osana opetusta siten, että tutustuttaisiin siihen, mitä mediassa ja somessa on, miten niissä esitetään asioita (esim. miten uutisotsikot voivat olla harhaanjohtavia, miltä ihmiset vaikuttavat somessa ei välttämättä vastaa todellisuutta. Samalla opetettaisiin kriittistä ajattelua ja medianlukutaitoa. Tällä hetkellä keskustelussa näkyy jo vähän tulevat Yhdysvaltojen presidentinvaalit, sähköpotkulautojen kanssa sattuneet onnettomuudet, Ukrainan ja Venäjän sotaan liittyviä asioita, Nato. Näitä asioita voisi lähestyä oppilaiden kanssa esimerkiksi antamalla heidän itse, vaikka, ryhmissä, etsiä niistä tietoa ja sitten käsiteltäisiin yhteisen keskustelun kautta. Toki tämä riippuu myös aiheesta, en pyytäisi alakoululaisia etsimään netistä tietoa Ukrainan sodasta, vaan tätä aihetta tulisi käsitellä jotenkin yhteisesti ja aikuisen johtamana, sillä siihen liittyy varmasti paljon pelkoja ja ahdistusta lapsilla ja nuorilla.

 

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jotta lapsista kasvaa yhteiskunnan rakenteita ja toimintaa ymmärtäviä kansalaisia, jotta he voivat täysin osallistua siihen ja ottaa kantaa asioihin (esim. ymmärtävät eduskunnan ja hallituksen toimintaa, osaavat valita puoleen/edustajan jota äänestää ja ymmärtävät tekojensa vaikutukset). Opetus aloitetaan aiemmin ehkä siksi, että lapset oppisivat tärkeästä aiheesta jo aiemmin ja täten ehkä myös kiinnostuisivat siitä enemmän. 

Itse seuraan yhteiskunnallisia asioita sosiaalisesta mediasta, uutispalveluista, katsomalla illalla uutisia ja Ylen ohjelmia, kuten A-studiota, A-talkia ja muita yhteiskunnallisia dokumentteja. Yhteiskunnalliset asiat ovat myös esillä toisessa sivuaineessani ja esimerkiksi opiskelijoihin liittyvät asiat tulevat esiin ainejärjestötoiminnassa. Opetuksessa on mielestäni tärkeää käsitellä yhteiskunnallisia asioita jo alakoulussa, sillä asiat ovat mm. Sosiaalisen median kautta välttämättä läsnä lasten elämässä. Koulussa asioita päästäisiin käsittelemään sensitiivisesti ja pohtivalla otteella opettajan johdolla, ja harjoitella tärkeitä taitoja, kuten medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua. Tällä hetkellä pinnalla olevia teemoja ovat esimerkiksi Ukrainan sota, USA:n vaalit, energiakriisi. Nuorille oppijoille esimerkiksi HS:n lasten uutiset on hyvä tapa lähestyä yhteiskunnallisia asioita.


Yhteiskuntaopissa on mahdollisuus oppia tärkeitä kansalaistaitoja ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Talouteen, säästämiseen ja yhteiskunnallisiin teemoihin päästään perehtymään tarkemmin. Mielestäni äänestämiseen ja politiikkaan olisi voinut perehtyä enemmänkin, jotta ymmärrys vaikuttamisen mahdollisuudesta ja kyky ottaa selvää esimerkiksi puolueista ja ehdokkaista kehittyisi, sillä oman kokemukseni mukaan näitä teemoja ei käsitelty tarpeeksi. Lisäksi olisi keskeistä tuoda oppilaiden omassa arjessa mahdollistuvia vaikuttamisen kokemuksia esiin, esimerkiksi koulun oppilaskunta ja nuorisovaltuustot. Lisäksi se, että oppilaiden ajatuksiin oikeasti tartuttaisiin ja annettaisiin konreettisia vaikuttamisen mahdollisuuksia, jotta nämä oppilaskunnat eivät olisi vain näennäisiä vaikuttamismahdollisuuksia. 

Otan itse selvää yhteiskunnallisista asioista pääasiassa uutisten kautta, sekä seuraamalla yhteiskunnallista keskustelua sosiaalisessa mediassa. Vaikuttamiseen itse käytän lähinnä äänioikeutta eri vaaleissa, sekä satunnaisesti joidenkin kansalaisaloitteiden allekirjoittamisella. Näitä eri asioita voisi opetuksessa hyödyntää käymällä viikoittain oppilaiden kanssa eniten pinnalla olevia yhteiskunnallisia uutisia, sekä järjestämällä esimerkiksi varjovaalit oppilaille. 

Tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussa ovat pinnalla energiakriisi, hintojen nousu, sekä Ukrainan sota. Asiat voivat olla oppilaille vaikeita ja pelottavia, joten kävisin niitä läpi siten, että annan aikaa lasten kysymyksille ja käsittelisin muutenkin asiaa oppilaslähtöisesti, eli mikä heitä aiheessa kiinnostaa. Hyviä yhteistyötahoja tähän olisi esimerkiksi erilaiset lapsille suunnatut uutiset ja media-alustat, erilaiset vierailijat esimerkiksi paikallispoliitikot, sekä itse partiolaisena hyödyntäisin Suomen Partiolaisten vaikuttamiseen ja yhteiskuntaan liittyviä aktiviteetteja. 

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jotta oppilaat kasvaisivat aktiivisiksi, vastuullisiksi ja tietoisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Yhteiskuntaoppi antaa paljon arkeen liittyviä perustaitoja ja tietoja, mutta auttaa myöskin ymmärtämään yhteiskunnan toimintaa. Yhteiskuntaopin opettamisen aloitus jo alakoulussa eikä vasta 9.luokalla lisää lapsien kiinnostusta asioihin, sekä nykypäivänä sosiaalisesta mediasta saatava tieto vaatii yhä nuoremmilta ymmärrystä yhteiskunnasta ja sen toiminnasta. Yhteiskuntaopin opetuksessa voisi hyödyntää paljon erilaisia kanavia ja sosiaalista mediaa. Tärkeää olisi myös kertoa oppilaille mitkä ovat heidän mahdollisuutensa vaikuttaa. 

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista? Luen, kuuntelen ja katson vaihtelevasti, joskus aktiivisemmin joskus vähemmän. Yleisimpiä uutis- tai tiedonlähteitä minulle yhteiskunnallisten asioiden osalta ovat Ylen uutiset netissä, yle areenan kautta tai joskus telkkarista katsottuna, HS, Youtube, podcastit, äänikirjat ja NPO Start. Lisäksi keskustelut perhepiirissä tai kavereiden kanssa tuovat usein uusia näkymyksiä.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät? En koe vaikuttavani kovin aktiivisesti tai tietoisesti, muuten kuin tottakai tekemällä valintoja, vuorovaikutuksessa muiden kanssa, sekä äänestämällä vaaleissa.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta? Sosiaalisen median monipuolinen ja tietoinen hyödyntäminen opetuksessa olisi varmasti antoisaa, mutta en koe, että minulla olisi siihen vielä kovin konkreettisia tapoja. Ainakin avoin keskustelu sisällöstä, jota oppilaat kohtaavat ja kuluttavat somessa tai yleensäkin netissä, miksei lehdissäkin tai niiden lööppiotsikoissa.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa? Talous, politiikka, konfliktit, turvallisuus, viimeaikoina erityisesti tietoturvaan liittyvät seikat, propaganda, tiedon luotettavuus, demokratia, sananvapaus (ja sen rajat?), ilmasto ja ilmastonmuutos, tasa-arvo, maahanmuutto, pakolaisuus.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa? Oppilaiden kanssa voisimme lähteä liikkeelle heidän kokemusmaailmastaan, arjessa vastaan tulleista ilmiöistä ja kysymyksistä. Uutisjutun, -lööpin tai videon sisältöön voitaisiin perehtyä etsimällä siitä keskeiset asiat (esim. kuka on kirjoittanut/kuvannut jne. eli kenen näkökulmasta on kyse, mikä on sisällön tavoite tai pääsanoma, mitä tunteita/ajatuksia/kysymyksiä sisältö herättää oppilaissa tai kenties muussa yleisössä). Käsittelyä voitaisiin jatkaa etsimällä aiheesta taustatietoa ja hahmottelemalla kontekstia sisällölle. Jotenkin käsittelyn voitaisiin myös antaa vaikuttaa toimintaan - sen pohjalta voitaisiin tehdä jotain konktreettiseti oppilaiden elämään liittyvää.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa? Omana kouluaikana oli ainakin Unicef-kävelyitä ja Taksvärkki-päiviä, joilla kerättiin varoja valikoituun kohteeseen. Lisäksi kävimme Yrityskylässä tutustumassa yrittäjyyteen sekä jossain toisessa paikassa (ehkä Sanomatalossa), jossa saimme leikkiä/eläytyä olevamme journalisteja ja teimme juttua jostain kuvitellusta tapahtumasta x. Oppilaiden kanssa voitaisiin tehdä vierailuja lehden toimitukseen, uutisstudioon, kaupunginvaltuustoon tms, erilaisiin kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan keskuksiin (Jyväskylässä mm. Matara). Some-vaikuttaja voisi käydä kertomassa koululla työstään ja mitä kaikkea sisällön tuottamiseen vaikuttaa. Erityisesti vaalien aikaan voitaisiin oppilaiden kanssa käyttää vaalikoneita ja järjestää varjovaalit koulussa. Talous ja siihen liityvän uutisoinnin isojen linjojen ymmärtäminen olisi mielestäni myös yksi tärkeä teema, jota voitaisiin käsitellä oppilaiden ikätaso huomioiden.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa? Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan? Yhteiskuntaoppi antaa valmiuksia elämään. Sen teemat vaikuttavat jokaisen ihmisen elämässä, ja siksi yh voikin luoda tasa-arvoa antamalla perustietoja ja -taitoja, herättämällä kiinnostusta, tukemalla kriittisen ajattelun kehittymistä sekä antamalla kokemuksia toimijuudesta ja osallisuudesta yhteiskunnan jäsenenä. Ajattelen myös, että maailman ja yhteiskunnan muutosten keskellä yhteiskuntaopilla (muiden oppiaineiden rinnalla) on tärkeä rooli tiedon etsimisen, arvioinnin ja tulkitsemisen sekä muutoksiin sopeutumisen opettamisessa. Se, että yhteiskuntaoppi alkaa jo alakoulussa, on mielestäni hyvä asia. Jo pienet lapset kohtaavat monenlaista sisältöä mm. älylaitteilla, omaksuvat arvoja, asenteita ja toimintamalleja, ja ovat ajattelevia ja uteliaita ihmisiä. Olisi hienoa, jos yh:n opetus herättäisi kiinnostusta jo varhain ja tukisi osaltaan identiteetin kehitystä ja elämän merkityksellisyyden kokemusta. Ehkä varhainen yh:n opetuksen aloittaminen voi myös ehkäistä sellaisten uskomusten tai ajattelutapojen kehitystä, että yhteiskunnalliset kysymykset kuuluvat vain pienelle osalle ihmisiä, tai että ne ovat kaukaia tai merkityksettömiä kysymyksiä.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa? Yrittäjyytteen liittyen voisi toteuttaa monenlaisia projekteja, joissa hyödynnettäisiin oppilaiden ideoita, taitoja ja esiin nostamia epäkohtia. Projekteissa voitaisiin tehdä yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tämä voisi antaa tärkeitä kokemuksia osallisuudesta, kansalaisaktiivisuudesta sekä aidoista vaikuttamisen mahdollisuuksista. Talouteen ja rahankäyttöön liittyviä asioita voidaan opetella hyvin käytännölliselläkin tasolla, jos oppilaita aktivoidaan ja vastuutetaan esim. leirikoulujen tai välituntivälineiden varainhankinnassa. Koululehden lisäksi voitaisiin kuvata tai äänittää koulu-uutisia tai podcasteja puhututtavista teemoista. Tärkeää mielestäni olisi se, että koulussa tarjottaisiin myös paljon matalan kynnyksen tapoja osallistua, kokeilla ja vaikuttaa.

Seuraan eri uutiskanavia Instagramissa, jonne päivittäin julkaistaan muutamia julkaistuja ajankohtaisista asioista. Keskustelen myös paljon lähipiirin kanssa erilaisista ajankohtaisista asioista, joten tätä kautta tulee myös tietoon uutisia, joita ei ole itse lukenut.  Itse vaikutan äänestämällä vaaleissa ja olin yläasteella mukana pari kautta nuorisovaltuustossa. Myös koulussa voitaisiin järjestää vaaleja sekä silloin kun niitä oikeastikin on, että muulloinkin harjoitellakseen vain äänestämistä.

Viime aikoina aiheena ovat olleet energiakriisi, Ukrainan sota, ruoan hinta sekä ilmastonmuutos. Nämä saattavat aiheuttaa erilaisia tunteita oppilaissa, joten on tärkeää, että oppilailla on mahdollisuus kertoa tunteista ja omista kokemuksista asioihin liittyen. Kävisin asioita läpi niin, että keskustelisimme aiheista yhdessä luokassa ja oppilaat saisivat kysellä aiheesta. Lopuksi voisimme yhdessä käsitellä aiheita tehtävien kanssa. Jos tunnilla heräisi kysymyksiä, voisimme yhdessä lähettää sen Helsingin Sanomien lastentiedekysymyksiin, ja sen kautta käsitellä asiaa vielä myöhemminkin. Lisäksi opetuksessa voisi hyödyntää Helsingin Sanomien lasten uutisia, jos aiheista olisi keskusteltu siellä. Politiikkaan liittyvissä asioissa voisin hyödyntää kuntapoliitikkoja, jotka voisivat tulla kestomaan työstään ja esimerkiksi äänestämisen tärkeydestä

Yhteiskunta on tärkeä oppiaine, koska opettaa ja kasvattaa oppilaita yhteiskunnan jäseniksi. Se opettaa tärkeitä asioita, kuten äänestämisestä ja yhteiskunnan toiminnasta. Yksi syy sille, miksi yhteiskuntaoppia on alettu opettamaan aikaisemmin on, että nykyään yhä aikaisemmin lapset saavat tietoa ja seuraavat näitä asioita, kuten sotavideot TikTokista. Toisaalta näiden asioiden opettaminen ja ymmärtäminen voi lisätä mielenkiintoa ja halua oppia näistä asioista lisää. Yhteiskuntaopin opettamisessa tulisi korostaa vaikuttamisen mahdollisuutta ja tärkeyttä. Näitä voisi tuoda esiin esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Myös muita asioita olisi hyvä käsitellä sosiaalisen median kautta, koska siellä asiat leviävät niin helposti, ja on tärkeää opettaa  jo nuoresta pitäen kriittisyyttä mediaa kohtaan. 

 

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Otan itse selvää yhteiskunnallisista asioista useimmiten seuraamalla uutisointia ja verkossa sijaitevia uutiskanavia. Myös radion kautta kuulen yhteiskunnallisesti käsiteltävistä ajankohtaisista aiheista. Sosiaalinen media itsessään tuo paljon yhteiskunnallista keskustelua ja yhteiskunnallisia aiheita omaan tietoisuuteen. Olen itse päässyt vaikuttamaan esimerkiksi koko peruskoulun oppilaskunnassa. Toki erilaisissa vaaleissa äänestämällä on myös mahdollisuus päästä vaikuttamaan omalla äänellään.
Omien mielipiteiden ja niiden perusteleminen liittyvät vahvasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Niitä olisi tärkeää oikeasti harjoitella erilaisen toiminnan avulla jo osana opetusta. 
Tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussa on kansainväliset suhteet, kuten Venäjän ja Ukrainen välinen sota. Myös pula erilaisista raaka-aineista, materiaaleista tai energiasta puhuttaa tällä hetkellä ihmisiä kansainvälisesti. 

Ajankohtaisia aiheita on tärkeä lähestyä oppilaiden kanssa. Oppilailla voi olla paljon kysymyksiä tai vääränlaisia ajatuksia tapahtumista. Näitä aiheita on kuitenkin aina lähestyä oppilaan ikä huomioiden. On tärkeää painottaa sitä mitä oppilaan olisi hyvä tietää ja mitkä asiat eivät ole olennaisia tai tarpeellisia. On myös hyvä lähestyä tapahtumia oikean tiedon näkökulmasta ja välttää esimerkiksi "lööppejä". Lähestyisin myös näitä aiheita kriittisen tiedon ajatuksesta ja sen opettamisesta. 

Yhteistyötä voidaan tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavien paikkojen tai henkilöiden kanssa. Me itse saimme esimerkiksi vierailla kaupunginvaltuuston kokouksessa. Yhteiskuntaopissa meitä myös innostettiin tutkimaan uutisia. Uutisista esitettiin kiperiä kysymyksiä ja viikkotasolla valittiin luokan "vaikuttaja". Tämä oli mielestäni hyvin hauska ja motivoiva keino lisätä kinnostusta uutisia kohtaan.


Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa ja 
miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Yhteiskuntaoppi opettaa oppilaalle hyvin tärkeitä tietoja ja taitoja liittyen ympäröivään yhteiskuntaan, sen historiaan, toimintatapoihin ja kehitykseen. Yhteiskuntaopissa opetetaan myös paljon arjen tärkeitä taitoja kuten rahankäyttöä. Oppilaita kasvatetaan yhteiskunnan jäseniksi ja aktiivisiksi vaikuttajiksi. Yhteiskuntaopissa opitaan tietoja yhteiskunnallisesti vaikuttavista aiheista ja mitkä asiat ovat menneisyydessä olleet niitä. Yhteiskuntaopissa opetetaan laajasti ajattelun taitoja. Opetetaan ymmärtämään ja päättelemään vaikutuksia/syy-seuraussuhteita. Yhteiskuntaoppi aintaa myös aineena lähtökohdan luoda kiinnostus vaikuttaa ja käyttää ääntänsä.
Uusi opetussuunnitelma mahdollistaa aiheiden laajemman käsittelyn. Kehittyvässä yhteiskunnassa on hyvin tärkeää opettaa varhaisessa vaiheessa taitoja ja tietoja liittyen yhteiskuntaopin aiheisiin ja tavoitteisiin. Tämä on myös tärkeä muutos koska oppilaat yhä varhaisemmassa iässä törmäävät yhteiskunnallisiin aiheisiin esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Yhteiskuntaopin opettamiseen voidaan yhdistää paljon konkreettista opetusta ja konkreettisia esimerkkejä. Yhteiskuntaopin opetuksesta voisi saada mielestäni hyvin helposti tutkivaa ja toiminallista sekä siten innostavaa. Oppilaat ovat myös koko ajan taitavampia käyttämään esimerkiksi sosiaalista mediaa tai teknologiaaa. Näiden taitojen hyödyntäminen korostuu erityisesti yhteiskuntaopissa. 

Yhteiskunnallisia asioita tulee arjessa vastaan jatkuvasti median kautta. Etenkin instagramin sekä radion kautta tulee vastaan paljon uutisia ja ajankohtaisia yhteiskunnallisia asioita. Harvemmin tarkoituksenmukaisesti ottaisin esille uutislehden tai -sivuston, sillä huomaan etenkin tässä maailmantilanteessa niiden vaikuttavan mielialaani negatiivisesti. Suurin osa yhteiskunnallisista asioista tulee tietoisuuteeni siis sosiaalisen median kautta, jolloin on hyvä muistaa kriittisyys ja se, miten apljon annan uutisten vaikuttaa minuun. Oma yhteiskunnallinen vaikuttaminen perustuu vahvasti vaaleissa äänestämiseen sekä sosiaalisessa mediassa tiettyjen kanavien ja järjestöjen tukemiseen. 

Yhteiskunnallisia asioita on hyvä käydä läpi yhdessä oppilaiden kanssa, mutta täytyy korostaa lähdekriittisyyttä, avointa keskusteluilmapiiriä sekä esittää asiat oppialiden ikätaso huomioiden. Koteihin olisi hyvä ilmoittaa etenkin, jos koulussa on käsitelty rankkoja yhteiskunnallisia aiheita, jotka voivat herättää oppialissa ahdistusta tai muita negatiivisia tunteita. Näin kotona osattaisiin myös tukea lasta ja keskustella mieltä askarruttavista asioista avoimesti. 

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jotta jokaisella olisi valmiudet toimia yhteiskunnassa, olla aktiivinen kansalainen ja ymmärtää ympärillä tapahtuvia asioita ja niiden vaikutusta omaan elämään. Uskoisin, että yhteiskuntaopin opiskelun alkaminen aikaisemmin perutuu siihe, että nykypäivän lapsilla on mahdollisuus olla vahvasti perillä yhetiskunnallisista asioista paljon aiemmin sosiaalisen median kautta. Tämän takia on tärkeää, että heillä on myös tarvittavat tietotaidot näiden asioiden kohtaamiseen.