EP-POM1
- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Luen uutisia sähköisistä ja fyysisistä sanomalehdistä ja katson uutislähetyksiä. Lisäksi seuraan sosiallisessa mediassa paljon erilaisia vaikuttajia, jotka jakavat yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyviä postauksia. Kuuntelen myös podcasteja ja katson tv-ohjelmia, joissa yhteiskunnalliset asiat tulevat myös vahavsti esiin. Toisaalta myös keskustelu perheen ja kaverieiden kanssa on yhteiskunnalisten asioiden selvittämistä.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Äänestäminen vaaleissa, sosiaalinen media (seuraaminen, tykkääminen, jakaminen ja omat julkaisut), keskustelupalstat, uutisten klikkaaminen auki

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
Vaalit oppilaiden kesken taiesimerkiksi jonkin yhteiskunnalisen päättämistilanteen demonstronti eläytyen

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Tällä hetkellä varmasti ukrainan sota, hintojen nousu, terveydenhoito ja koulutus Suomessa, terrori-iskut ja ihmisoikeudet

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Näistä asioista olisi hyvä ylipäätänsä keskustella oppilaiden kanssa ja kuunnella, mitä mietteitä heillä on tapahtumista ja mitä he ovat muualta kuulleet. Olisi myös hyvä käydä tosiasioita läpi ja varmistaa, etteivät oppilaat ole esimerkiksi joutuneet valeuutisten ja tai propagandan uhreiksi. 

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Erilaiset sanomalehdet, yritykset, poliitikkojen vierailut koulussa voisivat olla hyödyllisisä ja myös kiinnostavia oppilaiden näkökulmasta

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Yhteiskuntaopin opetukseen on varmasti lukuisia syitä, mutta näkisin keskeisimmäksi sen, että yhteiskuntaoppi tukee oppilaan kehitystä ja kasvua aktiiviseksi ja vastuuntuntoiseksi kansalaiseksi. Sen kautta opitaan kansalaisen velvoitteista ja myöskin vaikuttamismahdollisuuksista demokraattisessa valtiossa. Yhteiksuntaopissa opitaan tietoja ja taitoja. Esimerkiksi opitaan, mitä ovat ihmisoikeudet ja tasa-arvo, mutta myös pohditaan, minkälaista on tasa-arvoinen ja ihmisoikeuksien mukainen toiminta. Ilman näitä tietoja ja taitoja demokraattinen valtio ei toimisi. Yhteiskuntaopin kautta oppilaita kannustetaan seuraamaan ajankohtaisia ilmiöitä. Sen kautta myös ymmärrys siitä, miten yhteiskunta toimii kehittyy, jolloin myöskin ajankohtaisten tapahtumien seuraaminen on mielekkäämpää. Yhteiskuntaopin opetus edistää myös tasavertaisten vaikutusmahdollisuuksien edistämistä. Kun kaikki saavat perusopetuksessa tietoa siitä, miten vaikuttaa, eivät päätökset jää vain jollekin tietylle ryhmälle.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
Veikkaisin, että muutoksen taustalla on media ja se, miten yhteiskunnalliset asiat nousevat esiin jo alakouluikäistenkin arjessa. Yhteiskuntaopin opetus helpottaa näiden asioiden käsittelyä ja kehittää lasten ja nuorten medialukutaitoa. Kun esimerkiksi harjoitellaan lähdekritiikkiä jo alakouluiässä, yläkoulussa saatetaan jo taitaa esimerkiksi valeuutisten tunnistaminen. Mediassa on myös ollut paljon puhetta siitä, miten nuorten yhteiskunnallinen kiinnostus on heikkoa ja esimerkiksi äänestysprosentti nuorten keskuudessa on alhainen. Tähän varmasti auttaisi se, että jo hyvin nuoressa iässä aletaan kannustamaan lapsia vaikuttamaan ja olemaan aktiivisia kansalaisia.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Tulee mieleen, että olisin ainakin itse näin jälkikäteen toivonut, että yhteiskuntaopin opetus olisi ollut käytännönläheisempää. Käytimme ainakin yläkoulussa hirveästi aikaa verotusprojektin tekemiseen, mutta en siltikään osannut vielä lukionkaan jälkeen täyttää veroilmoitusta itse. Veroilmituksen täyttö on tietysti vielä alakoulussa aika kaukainen aihe, mutta samankaltaisia arjen tilanteita voisi varmasti harjoitella jo alakoulussa. (Miten äänestäminen käytännössä tapahtuu, mitä merkitystä on sosiaalisen median toiminnalla jne) Opeteltavien asioiden yhdistäminen tosielämään ja kouluarkeen olisi varmasti myös oppilaille motivoivaa. Yhteiskuntaoppi oppiaineena mahdollistaa myös hyvin monipuolisia oppimistapoja, esimerkiksi erilaiset retket, elämyksellinen ja toiminnallinen oppiminen, väittelyt jne., joten niitä haluaisin ainakin itse opettajana hyödyntää, enkä vain puhtaasti käsitellä kirjan kappaleita ja teettä kirjallisia tehtäviä.