Kaisa Vermeij
EP-POM1
Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista? Luen, kuuntelen ja katson vaihtelevasti, joskus aktiivisemmin joskus vähemmän. Yleisimpiä uutis- tai tiedonlähteitä minulle yhteiskunnallisten asioiden osalta ovat Ylen uutiset netissä, yle areenan kautta tai joskus telkkarista katsottuna, HS, Youtube, podcastit, äänikirjat ja NPO Start. Lisäksi keskustelut perhepiirissä tai kavereiden kanssa tuovat usein uusia näkymyksiä.
Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät? En koe vaikuttavani kovin aktiivisesti tai tietoisesti, muuten kuin tottakai tekemällä valintoja, vuorovaikutuksessa muiden kanssa, sekä äänestämällä vaaleissa.
Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta? Sosiaalisen median monipuolinen ja tietoinen hyödyntäminen opetuksessa olisi varmasti antoisaa, mutta en koe, että minulla olisi siihen vielä kovin konkreettisia tapoja. Ainakin avoin keskustelu sisällöstä, jota oppilaat kohtaavat ja kuluttavat somessa tai yleensäkin netissä, miksei lehdissäkin tai niiden lööppiotsikoissa.
Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa? Talous, politiikka, konfliktit, turvallisuus, viimeaikoina erityisesti tietoturvaan liittyvät seikat, propaganda, tiedon luotettavuus, demokratia, sananvapaus (ja sen rajat?), ilmasto ja ilmastonmuutos, tasa-arvo, maahanmuutto, pakolaisuus.
Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa? Oppilaiden kanssa voisimme lähteä liikkeelle heidän kokemusmaailmastaan, arjessa vastaan tulleista ilmiöistä ja kysymyksistä. Uutisjutun, -lööpin tai videon sisältöön voitaisiin perehtyä etsimällä siitä keskeiset asiat (esim. kuka on kirjoittanut/kuvannut jne. eli kenen näkökulmasta on kyse, mikä on sisällön tavoite tai pääsanoma, mitä tunteita/ajatuksia/kysymyksiä sisältö herättää oppilaissa tai kenties muussa yleisössä). Käsittelyä voitaisiin jatkaa etsimällä aiheesta taustatietoa ja hahmottelemalla kontekstia sisällölle. Jotenkin käsittelyn voitaisiin myös antaa vaikuttaa toimintaan - sen pohjalta voitaisiin tehdä jotain konktreettiseti oppilaiden elämään liittyvää.
Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa? Omana kouluaikana oli ainakin Unicef-kävelyitä ja Taksvärkki-päiviä, joilla kerättiin varoja valikoituun kohteeseen. Lisäksi kävimme Yrityskylässä tutustumassa yrittäjyyteen sekä jossain toisessa paikassa (ehkä Sanomatalossa), jossa saimme leikkiä/eläytyä olevamme journalisteja ja teimme juttua jostain kuvitellusta tapahtumasta x. Oppilaiden kanssa voitaisiin tehdä vierailuja lehden toimitukseen, uutisstudioon, kaupunginvaltuustoon tms, erilaisiin kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan keskuksiin (Jyväskylässä mm. Matara). Some-vaikuttaja voisi käydä kertomassa koululla työstään ja mitä kaikkea sisällön tuottamiseen vaikuttaa. Erityisesti vaalien aikaan voitaisiin oppilaiden kanssa käyttää vaalikoneita ja järjestää varjovaalit koulussa. Talous ja siihen liityvän uutisoinnin isojen linjojen ymmärtäminen olisi mielestäni myös yksi tärkeä teema, jota voitaisiin käsitellä oppilaiden ikätaso huomioiden.
Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa? Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan? Yhteiskuntaoppi antaa valmiuksia elämään. Sen teemat vaikuttavat jokaisen ihmisen elämässä, ja siksi yh voikin luoda tasa-arvoa antamalla perustietoja ja -taitoja, herättämällä kiinnostusta, tukemalla kriittisen ajattelun kehittymistä sekä antamalla kokemuksia toimijuudesta ja osallisuudesta yhteiskunnan jäsenenä. Ajattelen myös, että maailman ja yhteiskunnan muutosten keskellä yhteiskuntaopilla (muiden oppiaineiden rinnalla) on tärkeä rooli tiedon etsimisen, arvioinnin ja tulkitsemisen sekä muutoksiin sopeutumisen opettamisessa. Se, että yhteiskuntaoppi alkaa jo alakoulussa, on mielestäni hyvä asia. Jo pienet lapset kohtaavat monenlaista sisältöä mm. älylaitteilla, omaksuvat arvoja, asenteita ja toimintamalleja, ja ovat ajattelevia ja uteliaita ihmisiä. Olisi hienoa, jos yh:n opetus herättäisi kiinnostusta jo varhain ja tukisi osaltaan identiteetin kehitystä ja elämän merkityksellisyyden kokemusta. Ehkä varhainen yh:n opetuksen aloittaminen voi myös ehkäistä sellaisten uskomusten tai ajattelutapojen kehitystä, että yhteiskunnalliset kysymykset kuuluvat vain pienelle osalle ihmisiä, tai että ne ovat kaukaia tai merkityksettömiä kysymyksiä.
Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa? Yrittäjyytteen liittyen voisi toteuttaa monenlaisia projekteja, joissa hyödynnettäisiin oppilaiden ideoita, taitoja ja esiin nostamia epäkohtia. Projekteissa voitaisiin tehdä yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tämä voisi antaa tärkeitä kokemuksia osallisuudesta, kansalaisaktiivisuudesta sekä aidoista vaikuttamisen mahdollisuuksista. Talouteen ja rahankäyttöön liittyviä asioita voidaan opetella hyvin käytännölliselläkin tasolla, jos oppilaita aktivoidaan ja vastuutetaan esim. leirikoulujen tai välituntivälineiden varainhankinnassa. Koululehden lisäksi voitaisiin kuvata tai äänittää koulu-uutisia tai podcasteja puhututtavista teemoista. Tärkeää mielestäni olisi se, että koulussa tarjottaisiin myös paljon matalan kynnyksen tapoja osallistua, kokeilla ja vaikuttaa.
Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista? Luen, kuuntelen ja katson vaihtelevasti, joskus aktiivisemmin joskus vähemmän. Yleisimpiä uutis- tai tiedonlähteitä minulle yhteiskunnallisten asioiden osalta ovat Ylen uutiset netissä, yle areenan kautta tai joskus telkkarista katsottuna, HS, Youtube, podcastit, äänikirjat ja NPO Start. Lisäksi keskustelut perhepiirissä tai kavereiden kanssa tuovat usein uusia näkymyksiä.
Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät? En koe vaikuttavani kovin aktiivisesti tai tietoisesti, muuten kuin tottakai tekemällä valintoja, vuorovaikutuksessa muiden kanssa, sekä äänestämällä vaaleissa.
Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta? Sosiaalisen median monipuolinen ja tietoinen hyödyntäminen opetuksessa olisi varmasti antoisaa, mutta en koe, että minulla olisi siihen vielä kovin konkreettisia tapoja. Ainakin avoin keskustelu sisällöstä, jota oppilaat kohtaavat ja kuluttavat somessa tai yleensäkin netissä, miksei lehdissäkin tai niiden lööppiotsikoissa.
Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa? Talous, politiikka, konfliktit, turvallisuus, viimeaikoina erityisesti tietoturvaan liittyvät seikat, propaganda, tiedon luotettavuus, demokratia, sananvapaus (ja sen rajat?), ilmasto ja ilmastonmuutos, tasa-arvo, maahanmuutto, pakolaisuus.
Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa? Oppilaiden kanssa voisimme lähteä liikkeelle heidän kokemusmaailmastaan, arjessa vastaan tulleista ilmiöistä ja kysymyksistä. Uutisjutun, -lööpin tai videon sisältöön voitaisiin perehtyä etsimällä siitä keskeiset asiat (esim. kuka on kirjoittanut/kuvannut jne. eli kenen näkökulmasta on kyse, mikä on sisällön tavoite tai pääsanoma, mitä tunteita/ajatuksia/kysymyksiä sisältö herättää oppilaissa tai kenties muussa yleisössä). Käsittelyä voitaisiin jatkaa etsimällä aiheesta taustatietoa ja hahmottelemalla kontekstia sisällölle. Jotenkin käsittelyn voitaisiin myös antaa vaikuttaa toimintaan - sen pohjalta voitaisiin tehdä jotain konktreettiseti oppilaiden elämään liittyvää.
Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa? Omana kouluaikana oli ainakin Unicef-kävelyitä ja Taksvärkki-päiviä, joilla kerättiin varoja valikoituun kohteeseen. Lisäksi kävimme Yrityskylässä tutustumassa yrittäjyyteen sekä jossain toisessa paikassa (ehkä Sanomatalossa), jossa saimme leikkiä/eläytyä olevamme journalisteja ja teimme juttua jostain kuvitellusta tapahtumasta x. Oppilaiden kanssa voitaisiin tehdä vierailuja lehden toimitukseen, uutisstudioon, kaupunginvaltuustoon tms, erilaisiin kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan keskuksiin (Jyväskylässä mm. Matara). Some-vaikuttaja voisi käydä kertomassa koululla työstään ja mitä kaikkea sisällön tuottamiseen vaikuttaa. Erityisesti vaalien aikaan voitaisiin oppilaiden kanssa käyttää vaalikoneita ja järjestää varjovaalit koulussa. Talous ja siihen liityvän uutisoinnin isojen linjojen ymmärtäminen olisi mielestäni myös yksi tärkeä teema, jota voitaisiin käsitellä oppilaiden ikätaso huomioiden.
Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa? Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan? Yhteiskuntaoppi antaa valmiuksia elämään. Sen teemat vaikuttavat jokaisen ihmisen elämässä, ja siksi yh voikin luoda tasa-arvoa antamalla perustietoja ja -taitoja, herättämällä kiinnostusta, tukemalla kriittisen ajattelun kehittymistä sekä antamalla kokemuksia toimijuudesta ja osallisuudesta yhteiskunnan jäsenenä. Ajattelen myös, että maailman ja yhteiskunnan muutosten keskellä yhteiskuntaopilla (muiden oppiaineiden rinnalla) on tärkeä rooli tiedon etsimisen, arvioinnin ja tulkitsemisen sekä muutoksiin sopeutumisen opettamisessa. Se, että yhteiskuntaoppi alkaa jo alakoulussa, on mielestäni hyvä asia. Jo pienet lapset kohtaavat monenlaista sisältöä mm. älylaitteilla, omaksuvat arvoja, asenteita ja toimintamalleja, ja ovat ajattelevia ja uteliaita ihmisiä. Olisi hienoa, jos yh:n opetus herättäisi kiinnostusta jo varhain ja tukisi osaltaan identiteetin kehitystä ja elämän merkityksellisyyden kokemusta. Ehkä varhainen yh:n opetuksen aloittaminen voi myös ehkäistä sellaisten uskomusten tai ajattelutapojen kehitystä, että yhteiskunnalliset kysymykset kuuluvat vain pienelle osalle ihmisiä, tai että ne ovat kaukaia tai merkityksettömiä kysymyksiä.
Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa? Yrittäjyytteen liittyen voisi toteuttaa monenlaisia projekteja, joissa hyödynnettäisiin oppilaiden ideoita, taitoja ja esiin nostamia epäkohtia. Projekteissa voitaisiin tehdä yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tämä voisi antaa tärkeitä kokemuksia osallisuudesta, kansalaisaktiivisuudesta sekä aidoista vaikuttamisen mahdollisuuksista. Talouteen ja rahankäyttöön liittyviä asioita voidaan opetella hyvin käytännölliselläkin tasolla, jos oppilaita aktivoidaan ja vastuutetaan esim. leirikoulujen tai välituntivälineiden varainhankinnassa. Koululehden lisäksi voitaisiin kuvata tai äänittää koulu-uutisia tai podcasteja puhututtavista teemoista. Tärkeää mielestäni olisi se, että koulussa tarjottaisiin myös paljon matalan kynnyksen tapoja osallistua, kokeilla ja vaikuttaa.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.