EP-POM1
- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Seuraan päivittäin uutisia eri lähteistä esim. radiosta automatkoilla, netistä eri sivustoilta (yle.fi, faz.net ym. myös ulkomaalaisilta sivustoilta säännöllisesti) ja telkkaristakin satunnaisesti. Oman kotikaupungin poliittisia asioita seuraan myös mm. Facebookin keskustelupalstoilla ja keskustelemalla toisten kaupunkilaisten kanssa. Ylipäätään juttelen yhteiskunnallisista asioista oman perheen, sukulaisten ja tuttavien sekä työkavereiden kanssa. Jos tulee jokin tietty mietityksen aihe, etsin lisätietoa internetistä.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Käyn äänestämässä kaikissa vaaleissa, koska arvostan äänioikeuttani suuresti. Tunnen paikallisia vaikuttajia ja käyn keskustelua heidän kanssaan. Omana kouluaikanani olin oppilaskunnan hallituksessa luokkani edustajana.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Järjestin opetusluokassani yhteiskuntaopin tunnilla vaalit, jossa oppilaat saivat asettua ehdolle oppilaskunnan hallitukseen. He tekivät vaalimainosposterit, joihin kirjasivat vaalilupauksiaan. Sen jälkeen he kiertelivät luokassa, juttelivat äänestäjille ja pitivät vaalipuheita. Oppimiskokonaisuuden loppupuolella järjestimme äänestyksen. Voittaja piti kiitospuheen ja jäimme seuraamaan, kuinka uusi hallituksen jäsen lähti ajamaan lupaamiaan asioita oppilaskunnan hallituksessa. Pohdimme myös mm. sitä, mitä keinoja oppilailla on vaikuttaa siihen, mitä koulussa syödään. Teimme taustatutkimusta ruokabudjetista ja vertailimme, paljonko kouluruoka saa eri kunnissa maksaa. Puumalassa yhden oppilaan ruokailu maksaa päivässä 8,28 euroa. Halvinta on Vantaalla, jossa hinta on 1,67 euroa. Huomasimme, että hintaerot voivat olla suuria. Pohdimme, mitkä seikat hintoihin vaikuttavat ja ketkä hinnasta päättävät ym. Oppilaat olivat yhteydessä keittolaamme ja toivoivat mm. lempiruokaviikkoja, joihin keittola vastasi järjestämällä monenlaisia kyselyjä lempiruuista. Oppilaiden ääni tuli esiin.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Energian ja ruuan hinta. Ukrainan ja Venäjän sotatilanne. Marinin hallitus. Ilmastoasiat. G-20.

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Edeltävä esimerkki lähestyikin jo mm. ruuan hintaa. Omien lasten kanssa juttelen avoimesti siitä, mitä kaikkia kuluja perheillä on mm. vesi, sähkö, lämmitys, ruoka, puhelinlaskut, internet, vaatteet ym. Ikätasosta riippuen voisi oppilaidenkin kanssa pohtia vaikkapa tutkivan oppimisen kautta sitä, mihin rahaa kotitaloudessa kuluu. Sota-asioita oppilaat kyselivät viime keväänä Ukrainan sodan puhjettua kaikilla oppitunneilla. Monet olivat ehtineet nähdä medioissa raakojakin videoita sota-alueilta. Aikuisen roolina oli kuunnella ja yrittää vastata lasten kysymyksiin rehellisesti, mutta hienotunteisesti lapsen ikä huomioiden. Hallitusasiat tulevat 4. luokalla yhteiskuntaopissa ja olivat varsin vieraita sen ikäisille lapsille. Ilmastoasioita käsitellään muutenkin, mutta vaikuttamisen keinoja voisi käydä yhteiskuntaopinkin kautta. Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä ilmaston hyväksi ja millaisilla omilla valinnoilla voi hidastaa ilmastonmuutosta.

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Kuntapolitiikan aihepiiriä käsitellessä voisin pyytää tuttuja valtuutettuja kertomaan luottamustehtävästään.

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Oppiaineen tarkoituksena on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi.

Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Keskeistä on oppia hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Heitä ohjataan ymmärtämään, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoisten mahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä löytää yhteisymmärrys.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Yhteiskunnalliset asiat ovat median kautta yhä nuorempien oppilaiden saavutettavissa. Koska oppilaat altistuvat näille asioille joka tapauksessa, on tärkeää, että heitä autetaan ymmärtämään ja arvioimaan kriittisesti löytämäänsä tietoa jo nuorella iällä. Yhteiskunnan aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi kansalaiseksi kasvaminen on pitkä prosessi.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Ainakin alimmilla luokilla opetuksen on tärkeää olla ikätasolle sopivaa ja ymmärrettävää. 4. luokkalainen ymmärtää hyvin mm. erilaiset perhetyypit tai itsenäisyyspäivään liittyvät perinteet, jotka ovat hänelle ehkä jo omasta arkikokemuksesta tuttuja. Pääministerin, hallituksen tai muiden lapsen / nuoren elämänvaiheeseen harvoin kiinteästi liittyvien asioiden ymmärtäminen voi puolestaan olla vaikeaa. Konkretia ja toiminnallisuus auttavat pienimpien oppilaiden kanssa. Tutkiva oppiminen, elämyksellisyys ja kokemuksellisuus esim. tutustumisvierailujen muodossa soveltuvat yhteiskuntaopin opetukseen hyvin.