Historian opetuksessa tärkeää:

Tätä aihetta voi mielestäni tarkastella ainakin seuraavilta kanteilta: Miksi historiaa opetetaan ja miten historiaa pitäisi opettaa?

Miksi historiaa pitäisi opettaa?

Toivoisin, että historiaa tunteva ihminen pystyy hahmottamaan niitä asioita, jotka vaikuttavat hänen kokemukseensa ja kuvaansa maailmasta. Tavoitteena on yksilö, joka ei toimi robotin lailla ympäristönsä ohjaamana, vaan pystyy näkemään ohjaavan ympäristön motiiveja ja rakenteita sekä keinoja vaikuttaa.  Tämä mielestäni korostuu entisestään nykyaikana, jolloin erilaisten medioiden käyttö on lähes alituisesti läsnä kaikkien arjessa. Media on pirstaloitunut monilta osin kupliin, joiden sisällä on helpompi vaikuttaa jo valmiiksi samanmielisten mielipiteeseen. Toiveena on tietenkin, että yksilön oman kriittisen tarkastelun jälkeen tekemät valinnat ovat eettisesti oikein. Voisiko historian opetus sitten osaltaan olla rakentamassa myös sitä arvopohjaa, jolle valinnat perustuvat?

Miten historiaa pitäisi opettaa?

Ensimmäisenä tulee tietenkin mieleen motivaation herättäminen ja tiedon rakentaminen vähitellen. Ala-koululaista voi olla vaikea motivoida opiskeluun kertomalla, että historian opiskelu on tärkeää, jotta voit rakentaa omaa arvopohjaasi, tarkastella kriittisesti maailmaa ja tehdä arvojesi mukaisia vaikuttavia valintoja. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse sitä konkreettisemmin ja arkipäivää lähemmin asioita tulisi tarkastella ja sitä elämyksellisempää ja toiminnallisempaa opetuksen tulisi olla.

 

- Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Tavoitteet olivat tässäkin tapauksessa laajat ja kaikenkattavat. Hyviä ajatuksia historian opetuksen merkityksestä. Silmään pisti seuraava:

T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

Tämä on aika hauskasti muotoiltu. Eli tässähän nyt lähdetään siitä ajatuksesta, että oppilas kiinnostuu historiasta, koska se rakentaa hänen identiteettiään. Oletuksena on kai, että 5.-luokkalaiset ajattelevat identiteetin rakentumista, mitä en takuulla itse tuon ikäisenä ajatellut. Mutta joka tapauksessahan tämä on opetuksen ydintä ja varmastikin siitä on myös oppilaan hyvä olla tietoinen. Mutta millä tavoin tämä asia tuodaan opetuksessa ilmi?

- Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Ajattelisin, että historia ja yhteiskuntaoppi ovat olennaisimpia oppiaineita laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden 2 (kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu) ja 7 (osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen) suhteen. Toki kaikki laaja-alaisen osaamisen tavoitteet voidaan ajatella myös historian ja yhteiskuntaopin (kuten kaikkien muidenkin oppiaineiden) kautta.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa tärkeää on se, että oppilaille kehittyisi edes jonkinlainen käsitys aikajanasta ja sen päätapahtumista, sekä siitä, miten nämä tapahtumat ovat vaikuttaneet siihen, minkälaisessa maailmassa elämme tällä hetkellä. On tärkeää huomata, että tänä päivänä absurdeiltakin kuulostavat asiat ja tapahtumat ovat olleet kontekstissaan kyseisenä maailmanaikana ja esimerkiksi tiede, taide ja kulttuuri ovat muokanneet maailmaa jo varhain.

Koen, että historian opetuksessa tärkeää ei ole niinkään ulkoa oppimisen kulttuuri vaan se, että kyetään näkemään syy-seuraus -suhteita ja kehittämään jokaisen omaa ymmärrystä asioiden kulkuun.

 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit miettimään? Oliko jotain, jota et ymmärtänyt?

Historian opetuksen tavoitteista eniten mielenkiintoni herätti T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa. Koen tämän tavoitteen itselleni mielenkiintoiseksi  tavoitteeksi ehkä erityisesti sen vuoksi, että koen että omana kouluaikanani tällainen tavoite ei korostunut riittävästi, vaan kaikki opittu tieto tuntuu jääneen jotenkin irrallisiksi toisistaan.

 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia oppiaineena tarjoaa mielestäni erityisen paljon laaja-alaisen osaamisen osa-alueelle L2 Kulttuurinen vuorovaikutus, osaaminen ja ilmaisu, sillä elämme maailmassa joka on kulttuurisesti ja katsomuksellisesti moninaisempi kuin kenties koskaan aiemmin. On tärkeä ymmärtää erilaisia kulttuureja ja historiaa, jotta voimme toimia yhdessä yhteisöinä, yhteiskuntina ja globaalistikin.

Yhteiskuntaoppi tarjoaa mielestäni paljon laaja-alaisen osaamisen osa-alueelle L3 Itsestä huolehtimisen taidot. Yhteiskuntaoppi oppiaineena kasvattaa tulevaisuuden päättäjiä ja yhteiskunnan tukipilareita ja onkin tärkeää, että heillä olisi korostunut luotto omaan toimijuuteen ja osallisuuteen. Ihmisen on osattava huolehtia itsestään, jotta kykenee huolehtimaan muista. Tämä mielestäni korostuu yhteiskuntaopissa oppiaineena.   

 

"Mikä historian opetuksessa on tärkeää?"

Mielestäni historian opetus kouluissa on tärkeä osa yleissivistystä. Opetuksesta kartoitetun tiedon avulla voidaan ymmärtää aiemmin tapahtuneita asioita ja toisaalta ymmärtää niiden yhteys nykypäivään. Tärkeintä ei ole yksityiskohtaisen tiedon ulkoa opettelu vaan yleisen kokonaiskuvan hahmottaminen, mitkä asiat olleet minkäkin ajanjakson merkittävimpiä tapahtumia ja miksi. Mikä tekee tapahtumasta/ajanjaksosta tms. historiallisesti merkittävän?

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

T1 tavoitteiden toteutumiseksi opettajalla on erittäin merkittävä rooli – kiinnostuuko oppilas opetuksesta vai ei? Tämä tavoite on myös tärkeä, sillä ilman kiinnostusta on vaikea myöskään syvällisesti ymmärtää asioita tai rakentaa sitä osaksi omaa identiteettiä.

”T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa” tavoite herätti itsessä kiinnostuksen. Tämä on erittäin mielenkiintoinen näkökulma, sillä yleensä historia toistaa ikään kuin itseään.

 Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille.

 Mielestäni molemmat oppiaineet tukevat monipuolisesti laaja-alaisen osaamisen osa-alueita. Esimerkiksi ”L5 Tieto- ja viestintäteknologia” osa-alue tarjoaa nykypäivänä monia oppimista rikastuttavia oppimisympäristöjä historian ja yhteiskuntaopin sisältöjen opiskeluun. Tietokoneilla tai tableteilla asioiden opettelu on mielekäs ja luonnollinen tapa oppia, joka varmasti myös motivoi opiskelemaan asioita. Myös monilukutaito on tärkeä osa etenkin historian opetusta, koska myös historiaan liittyvässä tiedossa on syytä olla lähdekriittinen.

Yhteiskuntaopissa korostuu työelämään ja talouteen liittyvät asiat, joissa painotuksena on myönteinen kuva työstä ja työelämästä ylipäätään. Tämän vahvistaminen onkin tärkeää jo alakoulussa, jotta tulevaisuudessa meillä on mahdollisimman vähän yhteiskunnasta eristäytyneitä kansalaisia. Nämä taidot tukevat myös ”Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot” -osa-aluetta.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää ensinnäkin se, että opettajan opetuksesta välittyy hänen oma innostus ja motivaatio historian oppiainetta kohtaan. Opettajan motivaatio toivottavasti ”tarttuu” oppilaisiin. Innostus ja kiinnostus näkyy varmasti myös tavoissa opettaa. Lyhyesti sanottuna - opettajan asenne näkyy ja välittyy! 

Opetuksessa on tärkeää monipuolisuus ja ennen kaikkea dialogisuus. Opettajan opetusta ja ohjausta vaaditaan, mutta opettajan yksinpuhelu ei ainoastaan riitä. Historian opetuksessa olisi hyvä hyödyntää erilaisia projekteja ja ryhmätöitä. Tutkiva ote opettamisessa ja oppimisessa kannustaa omatoimiseen tutkimistyöhön. Tärkeintä ylipäätään on ilmapiiri, joka sallii yhdessä ihmettelyn ja pohdiskelun. Opettajan tietämys on tärkeää ja se varmasti motivoi oppilaita, mutta annetaan tilaa molemmin suuntaiselle oppimiselle.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Erityisesti tavoitteista jäi mieleen historian oppiaineen tehtävä ja tavoite ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena:

Suhtaudun itse historiaan niin, että se ennen kaikkea kertoo meille juuri menneiden tapahtumien kautta yhteiskuntamme rakenteesta ja siitä, miten tähän hetkeen ollaan tultu. Historiassa on mielestäni myös hyvin vahva sosiologinen ulottuvuus. Historian opiskelu antaa meille mahdollisuuden ymmärtää sosiaalisia suhteita, menneiden sukupolvien käyttäytymistä ja sitä, miksi me tällä hetkellä toimimme ja käyttäydymme tietyllä tavalla. Historian opiskelu on katsaus myös omaan historiaamme sekä identiteettimme muotoutumiseen. Me olemme osa historiaa, mutta me myös luomme historiaa. Sillä on merkitystä, mitä teemme, sillä toimintamme vaikuttaa tuleviin sukupolviin sekä näissä sukupolvilla elävien ihmisten identiteetteihin. Historia ei ole siis pelkästään vuosilukuja ja erilaisten tapahtumien kulkuja (näin olen itse myös itse ajatellut). Tässä viittaan siis tavoitteeseen 1 (T1).

Edellä kuvailemaani liittyy vahvasti myös tavoite numero viisi (T5); historian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja. Toisaalta myös seuraava tavoite (T6) – johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille – viittaa osaltaan historian sosiologiseen ulottuvuuteen. Samoin T11 – ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa – menee samaan kategoriaan.

Tavoitteista mikään ei sen suuremmin aiheuta ihmetystä ja ne myös nivoutuvat mielestäni hyvin yhteen. Useassa korostuu historian laajempi merkitys nykyhetkeen vaikuttavana ilmiönä. Historiaan perehtyminen voi niin monella tapaa auttaa ymmärtämään myös omaa itseään. Tämän vuoksi kannustaisin historian opetuksessa muuhunkin, kuin mekaaniseen vuosilukujen opettelemiseen.

Yhteiskuntaopin tavoitteista erityisen mielenkiintoisena nostaisin tavoitteen T3, jossa painottuu oppilaan itsensä hahmottaminen yksilönä ja erilaisten yhteisöjen jäsenenä. Tavoitteessa nousee esiin myös ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkityksen ymmärtäminen sekä yhteiskunnallisten oikeudellisten periaatteiden hahmottaminen. Tavoitteista nousee esiin pääajatus, joka korostaa vastuun tunnistamista ja sen kantamista – niin yksilönä kuin yhteiskunnankin tasolla, kaikkia ihmisiä koskevana ulottuvuutena. Opetussuunnitelman perusteissa yhteiskuntaopin opetuksen yhtenä tehtävänä kerrotaankin olevan juuri oppilaiden kasvun tukeminen vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Hyvänä tavoitteena nostettu esiin myös media – näytteleehän se yhä valtavampaa roolia tämän hetkisessä kehityksessä ja yhteiskunnassa.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille.

Oppilaiden taitoja vahvistetaan tiedon hakemisessa, erilaisten kysymysten asettamisessa sekä kriittisessä ajattelussa. Historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina kehittävät erilaisten näkökulmien huomioon ottamista ja keskustelemisen taitoja tasa-arvoiseen kanssakäymiseen samalla kannustaen. Historian ja yhteiskuntaopin oppiaine kehittää kaiken kaikkiaan ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja – uteliaisuutta, kekseliäisyyttä, toiminnallisuutta sekä päättely- ja ongelmanratkaisutaitoja.

Historian ja yhteiskuntaopin oppiaine ohjaa oppilaita tuntemaan ja arvostamaan erilaisia sosiaalisia, kulttuurisia ja katsomuksellisia juuria sekä juuriaan. Oppiaine ohjaa pohtimaan oppilaan oman taustan merkitystä ja paikkaa sukupolvien ketjussa. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja voidaan harjoitella.

Oppiaineen kautta oppilaita kannustetaan itsensä ja muiden hyvään kohteluun sekä koko yhteisön kunnioittamiseen. Yhteisen työskentelyn kautta voidaan harjoitella sosiaalisia taitoja ja luoda yhteisiä sääntöjä.

Historian ja yhteiskuntaopin oppiaineessa luetaan erilaisia tekstejä ja harjoitellaan niiden tulkitsemista. Tekstien kautta päästään ajassa taaksepäin ja toisaalta tekstien kautta tuodaan historia lähemmäksi meitä. Oppiaineen kautta voidaan harjoitella tekstien tulkitsemista sekä toisaalta myös kriittistä lukutaitoa. Oppiaineen kautta kannustetaan tiedon hakemiseen sekä tiedon tulkitsemiseen.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen kehittyy, kun oppiaineessa haetaan tietoa – oppilaat harjoittelevat etsimään tietoa erilaisista lähteistä sekä arvioimaan sitä kriittisesti. Tieto- ja viestintäteknologiaa voidaan hyödyntää opetuksessa monipuolisesti.

Oppiaineen kautta kannustetaan kiinnostumaan erilaisista asioista. Oppilaita ohjataan työskentelemään ja toimimaan vastuullisesti. Oppilaita kannustetaan tiimityöskentelyyn ja tätä kautta kehittyvät sosiaaliset taidot sekä neuvottelutaidot. Työelämätaidot ja yrittäjyyden taidot kehittyvät ryhmätyöskentelyn kautta.

Historian ja yhteiskunnan opetuksessa luodaan edellytyksen oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita kohtaan. Oppiaineessa mahdollistuu kestävän kehityksen, rauhan, tasa-arvon, demokratian sekä ihmisoikeuksiin liittyvien kysymysten pohdinta. Oppiaine ohjaa näkemään median vaikutuksen yhteiskunnassa sekä myös harjoittelemaan median käyttöä vaikuttamisen välineenä. Oppilaat saavat harjoitella yhteistyötä ja ratkaisujen etsimistä.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

 

Mielestäni on tärkeää, että oppilaille tulee jonkinlainen käsitys siitä, mitä maailmassa on tapahtunut aikaa ennen häntä. Jo pienet lapset kyselevät millaista oli silloin, kun äiti ja isi oli pieniä, niin yhtälailla isompia oppilaita kiinnostaa tietää mitä joskus on tapahtunut ja miten olemme päätyneet tällaiseen maailmaan.

Koen että vuosilukuja ja ihmisien nimiä tärkeämpää olisi ymmärtää kokonaiskuvia ja hahmottaa aikajanalla mitä on tapahtunut.

 

Mikä/ Mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotain, mitä et ymmärtänyt?

” Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja.” à Tämä kohta herätti kiinnostukseni. Tämän kautta oppilaat johdatetaan myös ajattelemaan omaa toimintaa ja sitä, miten se voi vaikuttaa tulevaisuuden historiaan.

Kohdassa T1 sanotaan näin: ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena. Jotta tämä kiinnostus heräisi on opettajan tuotava aihe melko isoin elein oppilaille. Itse olisin peruskoulun opetuksessa tarvinnut sirkushuvit mukaan. Toisaalta opetussuunnitelmassa sanotaan, että ” Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan toiminnallisia ja elämyksellisiä työtapoja.” Tämä lause oli musiikkia korvilleni. Juuri näin! Oppimisesta ja opettamisesta tulisi mielekästä ja oppilaisen motivoinnin sijaan voisi keskittyä uusien kokemuksien tarjoamiseen.

 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Näkisin, että historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina sopivat melko moneen laaja-alaisen osaamisen osa-alueille.

Erityisesti L3 itsestä huolehtimisen taidot sekä L7 osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen tarjoavat mielestäni eniten. Oppilaat tulevaisuuden toimijoina tarvitsevat tällaista oman toimijuuden ja osallisuuden tukemista ja kehittämistä. Lisäksi Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. Nämä jos mitkä, ovat tärkeitä taitoja tulevaisuuteen.

Mikä on historian opetuksessa tärkeää?

Historian opetuksessa on mielestäni tärkeää herättää lapsen kiinnostus ja ruokkia luontaista uteliaisuutta. Historialla on tärkeä osa yleissivistävänä oppiaineena ja se auttaa ymmärtämään miten aikaisemmin tapahtuneet asiat vaikuttavat nykypäivään. Historian opetuksessa ei tarvitse keskittyä yksityiskohtien ulkoa opettelemiseen. Parhaimmillaan historian opetus on mukana rakentamassa lapsen identiteettiä ja aktiivista toimijuutta yhteiskunnan jäsenenä.

Mikä herätti kiinnostuksen

On hienoa, että opetussuunnitelmaan on erikseen kirjattu se, ettei ulkoa opetteleminen ole oppimisen tavoitteena. Oman kiinnostukseni herätti myös kohta: ”T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden” On hyvä muutos, että jo alusta asti historiaa kannustetaan tutkimaan myös kriittisesti ja tiedostamaan se, että historia on aina jonkun kirjoittama näkökulma, joka vaihtelee kertojasta riippuen.

Nämä tavoitteet ovat mielestäni tärkeitä tukemaan lapsen aktiivista toimijuutta ja auttavat ymmärtämään, että historia ei ole vain jotain, joka tapahtui kauan sitten ja meistä erillään, vaan me rakennamme ja olemme osa historiaa jokainen päivä: ”T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja” ja” T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille”

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat paljon laaja-alaisen osaamisen osa-alueille. Historian opetuksessa tärkeää on tukea oppilaan ajatteluun ja oppimaan oppimisen taitoja (L1). Tutkiva ja luova työskentelyote, havaintojen tekeminen ja ideoiden tuottaminen ja jakaminen ovat tärkeä osa historian opiskelua. Myös tiedon kriittinen tarkastelu eri näkökulmista on sekä historian – että yhteiskuntaopin oppiaineissa oleellista.

L2 Kulttuurinen vuorovaikutus, osaaminen ja ilmaisu- osa-alueella on paljon tavoitteita, jotka ovat oleellisia myös historian ja yhteiskuntaopin oppiaineissa. Monikulttuurisuus, oman taustan ymmärtäminen osana sukupolvien ketjua ja toimiminen joustavasti eri ympäristöissä ovat kaikki myös keskeisiä teemoja yhteiskuntaopissa ja historiassa. Myös itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) on oleellinen osa yhteiskuntaopin oppiainetta. Koulu kasvattaa elämää varten, joten oleellisen tärkeää on, että mm. erilaisia talous – raha – ja työelämätaitoja harjoitellaan ikätasoon sopivalla tavalla jo kouluaikana.

"Mikä historian opetuksessa on tärkeää?" 

Mielestäni historia opetuksessa on tärkeää luoda lapselle mahdollisuus opiskella historiassa tapahtuneiden asioiden syy ja seuraussuhteita sekä luoda sen avulla tapahtumien yhteyksiä oppilaan arkeen. Tämän mahdollistamiseksi on tärkeää käydä läpi esimerkiksi eri ajanjaksojen tapahtumia sekä ilmiöitä ja niiden seurauksia. Historian opiskelussa on myös tärkeää harjoitella erilaisia arjentaitoja, kuten tiedon käsittelyä ja ymmärrystä siitä miten tiedon luotettavuutta voidaan arvioida. 

Näiden tavoitteiden mahdollistamiseksi opetuksen tulisi olla monipuolista eikä pelkästään historian tapahtumien ulkoa opiskelua. Suurimpana opetuksen tavoitteena pidän kuitenkin kuitenkin oppilaiden motivaation herättämistä historian opiskeluun. 

“Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?”

Historian opetuksen tavoitteista mieleeni jäi erityisesti kohta “T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä”. Tämän tavoitteen avulla oppilas pääsee harjoittelemaan myös kriittistä lukutaitoa, joka on osana oppilaan arkea joka päivä. 

“Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?”

MIelestäni historia ja yhteiskuntaoppi tarjoaa paljon mahdollisuuksia laaja-alaisen osaamisen osa-alueille. Esimerkiksi ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2), Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3), Monilukutaito (L4) sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Koen, että historian opetus lyö yleissivistystä, kokonaiskuvaa Suomen ja yhteiskunnan historiasta. Opetuksen tavoitteena on luoda käsitys historiallisista tapahtumista, henkilöistä ja asioista, ja niiden merkityksestä nykypäivään ja siihen millaisessa maailmassa tänä päivänä eletään. Keskeistä on jakaa erilaisia narratiiveja historiasta, ei vain yhtä näkökulmaa asioihin, ja auttaa oppilaita hahmottamaan historiallisen tiedon tulkinnallisuutta.

Opetuksen tulisi olla oppilaita innostavaa ja herättää oppilaiden kiinnostus historiaan opetustavoilla, jotka kannustavat oppilaita pohtimaan itse historiaa pelkkien ulkoa opeteltavien asioiden sijaan. 


Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Lause ”Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan toiminnallisia ja elämyksellisiä toimintatapoja” kiinnitti huomioni, sillä uskon, että mainitut toimintatavat ovat juurikin niitä oppilaita innostavia ja kiinnostusta herättäviä, jollaisia en muista ainakaan kovinkaan paljon olleen historian tunneilla omana kouluaikanani. Toisaalta jäin pohtimaan millaisia toimintatapoja tässä tarkoitetaan käytännössä.

Myös T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden ja T7  auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille, osuivat silmään tavoitteina, jotka koen erityisen tärkeäksi, ja joiden avulla luodaan myös oppilaalle henkilökohtaisempaa, omaa identiteettiäkin rakentavaa, suhdetta historiaan.

Mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historian opetus sisältää hyvin paljon L1 liittyviä ajattelun taitoja kuten historiallisen tiedon kriittistä tulkintaa ja erilaisten näkökulmien pohdintaa. Lisäksi liittyen mm. kulttuuriseen osaamiseen (L2) historian opetuksessa tarkastellaan oppilaiden omia juuria, ja pyritään ymmärtämään oman tai toisen taustan merkitystä ja vaikutusta elämään. Lisäksi erilaisten historiallisten aineistojen tulkinta harjaannuttaa monilukutaitoa (L4). 

Yhteiskuntaoppi oppiaineena rakentuu jo pelkästään L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys ja L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen ympärille keskittyessään arjen sekä työelämän taitojen opettamiseen ja oppilaiden kasvattamiseen demokraattisen yhteiskunnan jäseniksi. Lisäksi historian ja yhteiskuntaopin opetus pyrkii opettamaan erilaisa arvoja ja asenteita liittyen omaan arjen toimintaan. 

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historia on yleissivistävä oppiaine, ja siksi historian opetuksessa on mielestäni tärkeää antaa oppilaille kokonaiskuva historian tapahtumista Suomessa, Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa lähtien liikkeelle Suomesta ja laajentaen muihin maihin. Vuosisata on mielestäni merkittävämpi tieto oppia kuin tarkat yksittäiset vuosiluvut. Käsitys, mihin oleellisimmat historian tapahtumat sijoittuvat aikajanalla on keskeistä. Opettajalla tulee olla tieto, mitkä ovat näitä päätapahtumia.

On myös tärkeää saada historian tapahtumien merkitys ymmärrettävään muotoon oppilaille, esimerkiksi heidän arkeensa liittyen, jotta he voivat käsittää asioiden syy-seuraussuhteita, kuten miksi asioita on tehty aikoinaan, kuten on tehty, millaiset asiat ovat vaikuttaneet menneisyydessä, miten historia vaikuttaa nykymaailmaan ja nykyhetken päätöksentekoon niin Suomessa kuin muualla maailmassa.

Koen myös, että historia oppiaineena voisi alkaa jo 1. luokalta alkaen, koska se on niin laaja oppiaine sisällöltään. Voisiko näin keventää sisältöjä isommilla luokilla, kuten 5.- ja 6. luokilla, kun voitaisiin aloittaa näiden vuosiluokkien sisältöjen opetus jo hieman aikaisemmin?

Lisäksi mielestäni olisi tärkeää, että historian opetus sisältäisi monipuolista toiminnallisuutta pelien ja eri taitoaineiden avulla; draaman, askartelun/käsitöiden, kuvataiteen, musiikin, pelien ja leikkien avulla sisällöt jäävät varmasti paremmin muistiin. Historiallisia elokuvia ja dokumentteja voisi hyödyntää myös. Joitakin sisältöjä voitaisiin esimerkiksi jakaa pareille tai pienryhmille käsiteltäviksi projekteiksi, jotka lopuksi esiteltäisiin koko luokalle ja joille jätettäisiin aikaa keskustelua ja pohdintaa varten.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, opettajan omalla asenteella historian opetukseen ja hänen tietämyksellään on merkitystä ja vaikutusta. Innostava ja kannustava ote vuorovaikutukselliseen opetukseen on mielestäni erittäin tarpeellinen. Oppilaat tulisi saada kiinnostumaan historiasta ja ymmärtämään sen merkityksen yhteiskuntaan ja ihmisiin ja heidän toimintaansa. Ilman tätä motivoitunutta asennetta historian opiskelu voi tuntua epämielekkäältä.

 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotain, mitä et ymmärtänyt?

Kaikki historian opetuksen tavoitteet kuulostivat kiinnostavilta ja tärkeiltä.

On vaikeaa korostaa jotain tavoitetta toista paremmaksi, koska mielestäni kaikissa liikutaan tärkeiden asioiden ytimessä. Valitsen tähän tehtävään kuitenkin tavoitteet 1 (ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena), 3 (ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden) sekä 5 (ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja).

1. saada oppilas motivoitumaan historian opiskelusta on kaiken A ja O, ja ymmärtää, miten historia on vaikuttanut meihin ja muokannut meidän identiteettiä
2. saada oppilas ymmärtämään, että historiatieto on tulkinnallista, eli luotettavuus on kertojasta/lähteestä riippuvaista, eli oppilaille tulee opettaa kriittistä suhtautumista historiatietoon, kuten kaikkeen tietoon
3. saada oppilas ymmärtämään historian merkityksen ihmisen toiminnalle – erityisesti tämä auttaa ymmärtämään politiikkaa, niin Suomen kuin maailman politiikkaa

T4 oli tavoite, jota ihmettelin siinä mielessä, että millä keinoin opettaja voi auttaa oppilasta hahmottamaan erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin. Lähinnä siis käytännön vinkit kiinnostavat.

 

Mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi koskettavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueita paljonkin.

Ajattelun ja oppimisen taito (L1) kehittyy molemmissa, koska molemmat oppiaineet tavoittelevat ihmisen ymmärrystä historiallisista ja yhteiskunnallisista asioista, joihin liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia ja tarkoitusperiä.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) pääsevät kehittymään käsitellessä kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninaisia sisältöjä. Tämä osaaminen on mielestäni erityisen tärkeää nykymaailman monikulttuurisuudessa, jossa on tarpeellista osata toimia jämäkästi, mutta myös joustavasti ja muita kuunnellen ja kunnioittaen.

Yhteiskuntaoppi tarjoaa mielestäni erityisen tärkeän alustan itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen (L3) harjoitteluun, esim. opastamalla oppilaita kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudesta huolehtimiseen ja talouden suunnitteluun, ylipäätään kestävään elämäntapaan ohjaamalla.

Monilukutaitoa (L4) kehitetään molemmissa oppiaineissa, kun pohditaan lähteiden luotettavuutta (mikä on faktaa, mikä tulkinta), ja kun tulkitaan historiallisia lähteitä, ja kun käytetään erilaisia lähteitä, kuten tekstejä, kuvia, kaavioita jne. eri medialähteistä.

Molemmissa oppiaineissa harjoitellaan niin tänä päivänä kuin tulevaisuudessa arjessa tarvittavaa tieto- ja viestintäteknologista osaamista (L5).

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) ovat aiheita, jotka saavat ainesta käsittelyyn molemmista oppiaineista. Esim. yhteiskuntaopista: mistä raha tulee, mihin se yhteiskunnassa menee eli rahankierto, palkat ja verot jne. ja historiasta: ihmisten toiminnan taustalla olevien motiivien pohtiminen ja selittäminen.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) on vahvasti esillä yhteiskuntaopissa, jossa kannustetaan demokratian keskeisiin osiin eli osallistumiseen, vaikuttamiseen ja yhteistoiminnallisuuteen.

HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI 

Janita Kemppainen 

Välitehtävä 1: 

 Mikä historian opetuksessa on tärkeää? 

 Historian sanotaan olevan “ihmiskunnan järjestetty muisti” (peda.net) ja kuten ihmisen muisti toimii menneisyyden ymmärtämisen ja tulevaisuuden suunnitellun moottorina, niin myös historian tietämys auttaa ihmisiä ymmärtämään, miksi maailma on sellainen kuin on. Historian tietämys antaa tietotaitoa siihen, minkälainen on hyvä tulevaisuuden maailma: minkälaiseksi haluamme olla ajamassa omilla valinnoillamme ja teoillamme maailmaa eteenpäin. Jotta voimme ymmärtää maailman historiallisen ulottuvuuden, meillä tulee olla kiinnostusta ja tietotaitoa menneen maailman eri vaiheista eli historian tuntemuksen tulee olla vahva. Sanotaankin, että historian tuntemus on vahva osa yleissivistystä ja iso askel kohti parempaa tulevaisuutta.  

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt? 

Historian opetuksen tavoitteita on yhteensä 11, joista jokainen tavoite pitää sisällään 5/5 sisältöalue -oppimisen tavoitetta ja aiheesta riippuen laaja-alaisen osaamisen alueita 3-7/7. Mielenkiintoista olikin tutkia nimenomaan laaja-alaisen osaamisen alueen tavoitteita, että millä perusteella jotkut kentän tavoitteista olivat valikoituneet tavoitelistalle ja jotkut taas ei. Esimerkiksi historian opetuksen tavoite 4: “auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä”. Tässä T4:ssä sisältöaluetavoitteita on 5/5 eli S1-S5, mutta laaja-alaisen osaamisen tavoitteita ainoastaan kolme: L1-L3. Millä perusteella tähän T4 –historian opetuksen tavoitteeseen ei kuulu laaja-alaisista tavoitteista esim. L4 eli monilukutaito, L5 eli tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, L6 eli työelämätaidot ja yrittäjyys tai laaja-alaisten tavoitteiden viimeinen tavoite L7 eli osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.  

Historian opetuksen tavoitteista kiinnostavia olivat kaikki, ja jäinkin pohtimaan että opiskellaanko vuosiluokilla 4-6 “ainoastaan” viittä sisältöalue -tavoitetta ja kuinka tämä sisältöaluetavoitteet jakaantuvat näille kolmelle vuosiluokalle. Käydäänkö 4.luokalla läpi S1 ja S2 (historiallinen aika ja sivilisaation synty sekä vanha-aika ja antiikin perintö), 5. luokalla läpi S3 ja S4 (keskiaika ja uuden ajan murrosvaihe) ja 6. luokalla S5 (Suomi osana Ruotsia)? Vai käydäänkö joka luokka-asteella kaikki nämä S1-S5 tavoitteet läpi pintapuolisesti? Lisäksi kiinnostaisi tietää, miten nämä laaja-alaiset tavoitteet eheytetään tähän sisältöalue-tavoitteeseen, esimerkiksi L3 “itsestä huolehtimisen ja arjen taidot” suhteessa S1-tavoitteeseen “esihistoriallinen aika sivilisaation synty”.  

Ehkä kuitenkin näitä laaja-alaisia tavoitteita tarkastellaan enemmänkin suhteessa oppiaineen tavoitteisiin (joita 11 kpl) eli esim. T5: “ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja”.  

Historian tavoitteet ovat laajoja, pitäen sisällään niin sisältötavoitteita kuin laaja-alaisia tavoitteita, ja historia oppiaineena rakentaa vahvaa tietämystä itsestään suhteessa historiaan.  

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille? 

 Laaja-alaisen osaamisen osa-alueita on yhteensä seitsemän: “ajattelu ja oppimaan oppiminen”, “kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu”, “itsestä huolehtiminen ja arjen taidot”, “monilukutaito”, “tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen”, “työelämätaidot ja yrittäjyys” ja “osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen”.  

Historia- ja yhteiskuntaopin kautta näitä osa-alueita voi vahvistaa yhtälailla kuin vaikka äidinkielen osa-alueella: eheyttää laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet osaksi oppituntia ja laajemmin lävistäen ne yhteisesti kaikkien oppituntien lävitse ikäänkuin punaisena lankana. Historian oppiaineen yksi tehtävä on “tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi”. Yhteiskuntaopin tehtävä taas on “tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi.” Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi. Oppilaita rohkaistaan kuuntelemaan muita, ilmaisemaan mielipiteitään ja perustelemaan näkemyksiään sekä löytämään omat vahvuutensa. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.)  

Laaja-alaisista osaamisen osa-alueista ajattelu ja oppimaan oppiminen sekä kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu on hyvin luontevaa eheyttää osaksi historian ja yhteiskuntaopin em. tavoitteita: pohtimalla, kuuntelemalla, kriittisesti arvioimalla vuorovaikutustilanteissa ja ryhmätöissä historiallista&yhteiskuntaopillista teemaa. Lisäksi oppiaineiden tavoitteisiin mukautuu monilukutaito ja tieto-&viestintäteknologia hyvin selkeästi mukaan: kuinka eri lähteistä, eri vuosikymmeniltä ja –sadoilta/-tuhansilta on olemassa erilaisia lähteitä ja tietoa esimerkiksi aiheesta “ihminen ja yhteiskunta”. Myös L7 eli “osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen” on luonteva tavoite historia- ja yhteiskuntaoppiin oppiaineena: esimerkiksi ryhmätyöt, keskustelupaneelit, haastattelut ja “vihreä lippu” toimintatavat ovat esimerkkejä tavoista toteuttaa L7:ää. Sen sijaan L3 eli “ itsestä huolehtiminen ja arjen taidot” on laaja-alaisen osaamisen osa-alue, joka vaatii pohtimista eheytyksen kannalta historian ja yhteiskuntaopin tavoitteisiin. Toisaalta pohdintaa arjesta ennen ja nyt peilaten sitä tulevaisuuden toivenäkymiin, auttaa oppijaa näkemään tämän hetken voimavarat, vahvuudet ja kehityksen kohteen kirkkaammin kuin ilman historiallista ulottuvuutta.  

 

 

 

 

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa tärkeää on tutustuminen menneisyyteen ja sen tapahtumiin. Tietämällä ja ymmärtämällä mitä menneisyydessä on tapahtunut, voidaan ymmärtää paremmin esim. asioiden tila nykypäivänä. Jos ei tiedettäisi, että ennen koulutusta tarjottiin vain varakkaille ja miespuolisille kansalaisille, tulisi nykypäivän koulutusmahdollisuuksia pidettyä helposti itsestään selvyytenä. Alakouluikäisten lasten näkökulmasta tutustuminen esimerkiksi oman perheen ja suvun vaiheisiin ja kotipaikkakunnan paikallishistoriaan voi auttaa ymmärtämään omaa elämää eri tavalla. Historian opetuksella voidaan tukea myös oppilaiden aikakäsityksen kehittymistä, jos mietitään elämää vaikkapa 30 tai 50 vuotta sitten ja vastaavasti saman verran tulevaisuutta kohti. Näin ollen historian opetus kehittää oppilaan ajattelun taitoja ja samalla harjoitellaan kriittistä suhtautumista esimerkiksi erilaisiin historian lähteisiin.

Mikä/Mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Kiinnostukseni herättivät erityisesti T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja, T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille, T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille ja T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat monenlaista jokaiselle laaja-alaisen osaamisen alueelle. Esimerkiksi netissä esillä olevaan historialliseen tekstiin tutustuttaessa oppilas kehittää kriittisen ajattelun taitojaan, tieto- ja viestintäteknologista osaamistaan sekä monilukutaitoa. Jos lähde on vaikkapa kuva kirjakääröön kirjoitetusta tekstistä ajan laskun alun ajan Lähi-idästä oppilas laajentaa kenties samalla kulttuurista tietämystään. Jos taas yhteiskuntaopin tunneilla perehdytään suomalaisen yhteiskunnan toimintaan vaikkapa demokratian tai työn teon näkökulmista, tuetaan suoraan työelämätaitojen ja yritteliäisyyden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä myös tulevien arkielämätaitojen kehittymistä.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa mielestäni tärkeintä on saada oppilaat ymmärtämään, kuinka olemme päätyneet tähän hetkeen ja tähän tilanteeseen. Historia nimittäin vaikuttaa tulevaisuuteen ja on mielestäni tärkeää ymmärtää tai tiedostaa edes joitakin käännekohtia niin Suomen, kuin maailmankin historiassa. Lisäksi historian opetuksessa on tärkeää kulttuurisuus ja kulttuurien ymmärtäminen, sillä historian ja sen tapahtumat vaikuttavat eri kulttuureihin ja esim. siihen miksi koetaan tai tehdään tiettyjä asioita. 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Historia

• Mielenkiintoiset:
• T3 - tulkinnallisuus
• T5 - ihmisen toiminnan motiivit
• Pohdituttavat:
• Tavoitteessa 4 puhutaan aikakausien historiallisista käsitteistä, tämä jäi vähän epäselväksi, että mitähän nämä käsitteet voisivat olla? Kyseisen kohtaan oli liitetty 6 luokan arviointi, jossa oli mainittu “Oppilas tunnistaa keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot” → tätä en oikein ymmärtänyt

Yhteiskuntaoppi

• Mielenkiintoiset:
• T3 - ihmisoikeudet ja tasa-arvo
• T8 - rahankäyttö ja kulutusvalinnat

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina linkittyvät vahvasti laaja-alaisen osaamisen osa-alueille. Molemmissa oppiaineissa esiintyy kaikki nämä laaja-alaisen osaamisen osa-alueet edes jotenkin. 

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu sekä 

• Historian oppiaineen kaikki tavoitteet liittyvät jollakin tavoin tähän osa-alueeseen. Historia on mielestäni vahvasti kulttuurinen ja uskonnot jne ovat vaikuttaneet historiallisiin tapahtumiin. Siksi sanoisinkin, että historia on vahvasti kytköksissä tähän osa-alueeseen
• Myös yhteiskuntaoppi liittyy vahvasti tähän, sillä yhteiskuntaoppiin liittyy myös maailmankatsomusta ja erilaiset näkemykset ja niiden ymmärrys

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys

• Sanoisin yhteiskuntaopin liittyvän vahvasti tähän osa-alueeseen, sillä yhteiskuntaoppi oppiaineena käsittelee osaltaan yrittäjyyttä ja esim. rahankäyttöä, jotka molemmat ovat yhteiskunnallisia aiheita ja liittyvät esimerkiksi työelämään

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

• Tämä on mielestäni toinen osa-alue, johon yhteiskuntaoppi ja historia liittyvät vahvasti. Historian avulla pyritään ymmärtämään ja selittämään nykyhetkeä ja tulevaisuutta ja ymmärtämään niitä. Myös monet yhteiskuntaopin tavoitteet liittyvät vahvasti tähän osa-alueeseen; esim. opetellaan demokraattisen vaikuttamisen taitoja (T7), oppilas itse yhteisön jäsenenä (T3) sekä työnteko ja yrittäjyys (T5)

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa on mielestäni tärkeää, että oppilaat oppivat ymmärtämään mennyttä elämää sekä muodostamaan edes jonkilaista aikajanaa tapahtumille ja elämän kululle. Nykypäivän asioita ja tapahtumia on helpompi ymmärtää kun oppii asioita historiasta ja siitä, miten tähän päivään ollaan päädytty. Koen, että on tärkeää oppia menneistä ajoista, jolloin pystyy eritavalla ymmärtämään myös toisia, etenkin vanhempia ihmisiä. Kaikilla ei ole omia vanhempia tai sukulaisia kertomassa heidän lapsuudestaan, jolloin on koululla tärkeä rooli välittää tätä tietoa ja oppia oppilaille. Historian opetus on yleisivistävää tietoa, joka auttaa ymmärtämään maailmaa nykypäivänä. 


Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Erityisesti jäi mieleen "T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille". Historia on vaikuttanut jollain tasolla meihin kaikkiin ja meidän nykypäiväämme. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että saman teon vaikutukset voivat olla hyvinkin erilaisia eri ihmisille. Tämän ymmärtämisen kautta oppii myös ymmärtämään erilailla toisia ihmisiä ja ajattelemaan myös toisten näkökulmien kautta. 


Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi ovat yhteydessä moneen laaja-alaisen osaamisen osa-alueeseen. 
Ensimmäsenä ja ehkä isoimpana mieleeni nousee "L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu": historian opetuksen kautta opimme kulttuureista ja oma kultturi-identiteettiimme vahvistuu sekä etenkin ymmärrys lisääntyy. Kun opimme menneistä ja siitä, miten olemme tulleet nykypäivään, opimme ymmärtämään erilailla myös toisia, mikä taas linkittyy suoraan vuorovaikutukseen. 
Toinen isosti esiin nouseva osa-alue on "L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen": historian ja yhteiskuntaopin oppiaineet herättävät paljon ajateltavaa ja opimme muokkaamaan ajattelutapojamme. Teemme havaintoja, jotka muokkaavat ymmärrystämme ja ajatteluamme. Jaamme paljon näkemyksiämme ja pohdimme erilaisten tapahtumisen vaikutusta nykypäivään. 

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa mielestäni on tärkeää oppilaan oman kulttuurin/perimän ymmärrys sekä se mitkä asiat historiassa ovat vaikuttaneet siihen millaisessa maailmassa/yhteiskunnassa oppilas juuri sillä hetkellä elää. Lisäksi tämä tukee oppilaan identiteetin rakentumista. Tärkeää on mielestäni myös ymmärtää, miksi asiat ovat nykyään niin kuin ovat; mitkä historian tapahtumat/aikakaudet yms. ovat vaikuttaneet nykyhetken vallalla oleviin arvoihin ja asenteisiin. Historian opetuksessa tulisi mielestäni hahmottaa kokonaiskuva tai aikajana merkittävimmin vaikuttaneista tapahtumista.

Historian opetuksessa tärkeää olisi alkuun herättää oppilaiden kiinnostus historiaa kohtaan sekä saada heidät uteliaiksi tapahtumista ennen meitä. Tärkeää opetuksessa olisi myös säilyttää oppilaiden motivaatio oppiainetta kohtaan muun muassa työskentelytapojen monipuolisuudella sekä oppilaiden omien kokemusten kautta opiskeltavilla asioilla. Lisäksi opetuksen tulisi mahdollistaa syy-seuraus-suhteiden oppiminen.

Mielestäni myös tärkeä asia historian opetuksessa on pohtia oppilaiden kanssa yhdessä ovatko kaikki historian tapahtumat/kehitys olleet positiivisia vai voiko esim. kehitys olla joskus myös huono asia. Samalla voitaisiin lisäksi pohtia tulevaisuutta ja miten historiassa tapahtuneet asiat vaikuttavat meidän tulevaisuuteen.

Lisäksi luotettavan tiedon etsiminen ja tiedon kriittinen käsittely on opetuksessa hyvin tärkeä osa; mitkä asiat ovat totta ja mitkä eivät?

 

Mikä historian ja yhteiskuntaopin tavoitteista herätti kiinnostuksesi?

Historian ja yhteiskuntaopin tavoitteista mielenkiintoni herätti erityisesti tavoite

 ”T7: Auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille.”

sillä mielestäni kyseinen tavoite tukee parhaiten sisäisen motivaation syntymistä historian opiskeluun. Oman perheen tai yhteisön historian tarkastelu tuo historiaa ehkä konkreettisesti lähemmäksi oppilasta, jolloin aiheen opiskelu voi olla mielekkäämpää. Aihe siis koskettaa oppilasta. Luulisin, että sellaisten oppilaiden, joita oppiaine ei kiinnosta, kiinnostus historiaa kohtaan on helpointa herättää omien kokemusten kautta tai asioiden, joilla on ollut vaikutusta omaan elämään. Kiinnostuksen herättyä on helpompaa taas siirtyä myös muihin aiheisiin. Tavoitteen arvioinnissa kuvattiin myös, että oppilaan tulisi osata kuvata, miten muutos ei ole merkinnyt samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta sekä miksi muutos ei ole sama kuin edistys. Mielestäni nämä asiat ovat lisäksi merkityksellisiä historian opiskelussa, koska oppilaiden tulisi kehittää omaa kykyään nähdä asiat myös muista näkökulmista.

 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille.

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat mielestäni jokaiseen laaja-alaisen osaamisen osa-alueelle jotakin. Joillain osa-alueilla painottuvat selkeästi enemmän historian sisältöalueiden asiat, kun taas joillain osa-alueilla yhteiskuntaopin sisällöt. Muun muassa seuraaviin kohtiin oppiaineet tarjoavat sisältöjä:

L1: Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Historiassa ja/tai yhteiskuntaopissa

• Pyritään ymmärtämään, että tieto voi rakentua monella tavalla.
• Ohjataan oppilaita pohtimaan asioita/tapahtumia/tietoja eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa ja niiden pohjalta myös tarkastelemaan omia ajattelutapojaan.
• Pyritään analysoimaan asioita/tietoa kriittisesti eri näkökulmista.

L2: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Historiassa ja/tai yhteiskuntaopissa

• Pyritään ymmärtämään, että oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninainen.
• Rakennetaan omaa kulttuuri-identiteettiä ja myönteistä ympäristösuhdetta.
• Tuetaan oppilaita arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan.
• Pyritään ymmärtämään taustan merkitys sekä paikka sukupolvien ketjussa.

L3: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Historiassa ja/tai yhteiskuntaopissa

• Pyritään ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan niin omaan kuin toisenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen.
• Opetellaan perustiedot teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista eri elämänalueilla ja ympäristössä.
• Pyritään opettelemaan edellytykset omasta taloudesta huolehtimiseen ja talouden suunnitteluun.
• Pyritään ymmärtämään kestävän elämäntavan mukaiset valinnat ja toimintatavat.

L4: Monilukutaito

Historiassa ja/tai yhteiskuntaopissa

• Perehdytään erilaisten tekstien tulkitsemiseen.
• Perehdytään monimuotoisen kulttuurisen viestinnän muotoihin.
• Monilukutaidon avulla tulkitaan maailmaa ympärillä ja hahmotetaan sen kulttuurista monimuotoisuutta.
• Tuetaan kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä.

L5: Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Historiassa ja/tai yhteiskuntaopissa

• Pyritään ymmärtämään tvt-taitojen merkitys yhteiskunnassa.
• Tvt-taidot kuuluvat nykyään yleisiin työelämätaitoihin.
• Tvt-taidot osana ihmisten välistä vuorovaikutusta sekä vaikuttamisen keinona.

L6: Työelämätaidot ja yrittäjyys

Historiassa ja/tai yhteiskuntaopissa

• Työelämän kokemukset, jotta oppilaat ymmärtävät oman vastuunsa yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä.
• Tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksen kohteita sekä huomioimaan historian, kulttuurin ja esim. perinteisten sukupuoliroolien vaikutus.

L7: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Historiassa ja/tai yhteiskuntaopissa

• Pyritään ymmärtämään, että yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys.
• Harjoitellaan päätöksentekoa iän ja kehitystason mukaisesti.
• Saadaan kokemuksia/tietoa osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä.
• Pohditaan menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja.

Historian opetuksessa on mielestäni tärkeää ensinäkin saada oppilaat innostumaan historiasta ja historiallisista asioista. Se keitä me olemme nyt, millaisessa asuinympäristössä asumme ja kuinka olemme päätyneet tähän nykytilanteeseen ja kuinka esimerkiksi maailmalla on päädytty eri maihin ja maiden tilanteisiin, juurtaa kaikki juurensa historiaan. Mielestäni on jo pelkästään yleissivistyksen kannalta tärkeää, että lapsille ja nuorille opetetaan historiaa ja sen käänteitä. Mutta historian avulla pystytään ymmärtämään myös maailman nykytilannetta, vaikka kaikkea ei suoraan pystykään sillä selittämään.

Mielenkiintoa POPSissa historian kohdalla herätti erityisesti kohta, jossa oppilaille pyritään saada ymmärrys vastuullisen kansalaisen periaatteista. Tätä en itse ole tullut ajatelleeksi, mutta tottahan se on. Historian avulla pystytään myös selittämään, miksi aseiden käyttö on hyvin rajattua, eikä se tulisi koskaan kohdistua ihmisiin. Myös erilaisuuden pohtiminen ja sen näkeminen on tärkeää. Historian avulla pystytään huomaamaan esimerkiksi, mistä Suomeen on rantautunut eri maiden kansalaisia ja mitä syitä siihen on ollut. Näin ainakin toivottavasti saadaan luotua empatiaa ja ymmärrystä vihapuheiden sijaan.

Minua itseäni kiinnosti myös historian opettelu eri keinoin. Muistan omasta historian opetuksestani, että se oli hyvinkin kuivahkoa ja tylsää. Esimerkiksi 4–6 luokkien POPSissa historian kohdalla puhutaan historiaan tutustumisesta draaman ja leikin kautta, sekä tietenkin monen muun, mutta erityisesti tuo pisti positiivisesti silmääni. Se jopa loi uudenlaista kiinnostusta ja innostusta tulevaisuutta ajatellen historian opettamisen näkökulmasta.

Oppiaineiden tavoitteista minua kiinnosti T5, ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja ja T8, harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa.  Nämä osuivat ensimmäisenä silmään, vaikka moni muukin kohta oli mielenkiintoinen. Koen myös näiden vaikuttavan vahvasti oppilaisiin ja yhteiskuntaan suoranaisesti tänä päivänä ihan arjessa. Tavoitteissa ei ollut kohtia, joita en ymmärtänyt.

 

Laaja-alaiselle osaamisalueelle historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat muun muassa

 

L2 kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

L7 osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

 

Näin päästään ymmärtämään niin menneisyyttä kuin nykytilannettakin ja tarkastelemaan sekä vaikuttamaan omalta osalta siihen, millainen tulevaisuus on niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmassa.

- Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa ja opiskelussa on tärkeää yleiskuvan muodostuminen maailman tapahtumista. On tärkeää tietää mitä joskus on tapahtunut, sillä se voi auttaa ymmärtämään myös tiettyjä nykypäivän tapahtumia tai asioita. Tärkeintä onkin nimenomaan muodostaa yleiskuva, eikä välttämättä opetella jokaista vuosilukua tapahtumineen ulkoa. Historian opetuksessa on tärkeää ottaa huomioon myös eri kulttuurit. Tottakai opetuksessa on tiettyjä painotuksia eri puolilla maailmaa, mutta tärkeää on saada myös tietoa toisten, kuin esim. länsimaalaisten, kulttuurien historiasta. Koska Historia aineena jakaa paljon mielipiteitä, korostuu opettajan rooli opetuksessa entisestään oppimaan innostajana ja tietysti myös motivaation ylläpitäjänä. Toiminnan kautta oppiminen ja opettaminen on aina hyvästä!

- Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Aika paljon tavoitteissa oli asioita, joita ajattelisikin olevan historian oppiaineen tavoitteena. Mieleen jäi tärkeänä tavoitteena mm. T3, jossa ohjataan oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden. Tämä on mielestäni tärkeää hahmottaa, sillä esimerkiksi perimätietona kulkevat asiat voivat puuttua paljonkin riippuen kertojasta ja hänen persoonasta. 

- Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Erityisesti historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat L2 -mukaista kulttuurista osaamista. YH tarjoilee näkökulman maailmaan, joka on kulttuurisestikin moninainen. Myös tavoitteissa mainittu monilukutaito kehittyy YH:n oppimisen ohella, sillä historiaa opiskellessa on nähtävillä paljon kuvia ja usein myös erilaisia, vanhojakin tekstejä, joissa täytyy ymmärtää sen ajan kieltä.