Maisterit -22

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historia on yleissivistävä oppiaine, ja siksi historian opetuksessa on mielestäni tärkeää antaa oppilaille kokonaiskuva historian tapahtumista Suomessa, Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa lähtien liikkeelle Suomesta ja laajentaen muihin maihin. Vuosisata on mielestäni merkittävämpi tieto oppia kuin tarkat yksittäiset vuosiluvut. Käsitys, mihin oleellisimmat historian tapahtumat sijoittuvat aikajanalla on keskeistä. Opettajalla tulee olla tieto, mitkä ovat näitä päätapahtumia.

On myös tärkeää saada historian tapahtumien merkitys ymmärrettävään muotoon oppilaille, esimerkiksi heidän arkeensa liittyen, jotta he voivat käsittää asioiden syy-seuraussuhteita, kuten miksi asioita on tehty aikoinaan, kuten on tehty, millaiset asiat ovat vaikuttaneet menneisyydessä, miten historia vaikuttaa nykymaailmaan ja nykyhetken päätöksentekoon niin Suomessa kuin muualla maailmassa.

Koen myös, että historia oppiaineena voisi alkaa jo 1. luokalta alkaen, koska se on niin laaja oppiaine sisällöltään. Voisiko näin keventää sisältöjä isommilla luokilla, kuten 5.- ja 6. luokilla, kun voitaisiin aloittaa näiden vuosiluokkien sisältöjen opetus jo hieman aikaisemmin?

Lisäksi mielestäni olisi tärkeää, että historian opetus sisältäisi monipuolista toiminnallisuutta pelien ja eri taitoaineiden avulla; draaman, askartelun/käsitöiden, kuvataiteen, musiikin, pelien ja leikkien avulla sisällöt jäävät varmasti paremmin muistiin. Historiallisia elokuvia ja dokumentteja voisi hyödyntää myös. Joitakin sisältöjä voitaisiin esimerkiksi jakaa pareille tai pienryhmille käsiteltäviksi projekteiksi, jotka lopuksi esiteltäisiin koko luokalle ja joille jätettäisiin aikaa keskustelua ja pohdintaa varten.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, opettajan omalla asenteella historian opetukseen ja hänen tietämyksellään on merkitystä ja vaikutusta. Innostava ja kannustava ote vuorovaikutukselliseen opetukseen on mielestäni erittäin tarpeellinen. Oppilaat tulisi saada kiinnostumaan historiasta ja ymmärtämään sen merkityksen yhteiskuntaan ja ihmisiin ja heidän toimintaansa. Ilman tätä motivoitunutta asennetta historian opiskelu voi tuntua epämielekkäältä.

 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotain, mitä et ymmärtänyt?

Kaikki historian opetuksen tavoitteet kuulostivat kiinnostavilta ja tärkeiltä.

On vaikeaa korostaa jotain tavoitetta toista paremmaksi, koska mielestäni kaikissa liikutaan tärkeiden asioiden ytimessä. Valitsen tähän tehtävään kuitenkin tavoitteet 1 (ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena), 3 (ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden) sekä 5 (ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja).

1. saada oppilas motivoitumaan historian opiskelusta on kaiken A ja O, ja ymmärtää, miten historia on vaikuttanut meihin ja muokannut meidän identiteettiä
2. saada oppilas ymmärtämään, että historiatieto on tulkinnallista, eli luotettavuus on kertojasta/lähteestä riippuvaista, eli oppilaille tulee opettaa kriittistä suhtautumista historiatietoon, kuten kaikkeen tietoon
3. saada oppilas ymmärtämään historian merkityksen ihmisen toiminnalle – erityisesti tämä auttaa ymmärtämään politiikkaa, niin Suomen kuin maailman politiikkaa

T4 oli tavoite, jota ihmettelin siinä mielessä, että millä keinoin opettaja voi auttaa oppilasta hahmottamaan erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin. Lähinnä siis käytännön vinkit kiinnostavat.

 

Mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi koskettavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueita paljonkin.

Ajattelun ja oppimisen taito (L1) kehittyy molemmissa, koska molemmat oppiaineet tavoittelevat ihmisen ymmärrystä historiallisista ja yhteiskunnallisista asioista, joihin liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia ja tarkoitusperiä.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) pääsevät kehittymään käsitellessä kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninaisia sisältöjä. Tämä osaaminen on mielestäni erityisen tärkeää nykymaailman monikulttuurisuudessa, jossa on tarpeellista osata toimia jämäkästi, mutta myös joustavasti ja muita kuunnellen ja kunnioittaen.

Yhteiskuntaoppi tarjoaa mielestäni erityisen tärkeän alustan itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen (L3) harjoitteluun, esim. opastamalla oppilaita kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudesta huolehtimiseen ja talouden suunnitteluun, ylipäätään kestävään elämäntapaan ohjaamalla.

Monilukutaitoa (L4) kehitetään molemmissa oppiaineissa, kun pohditaan lähteiden luotettavuutta (mikä on faktaa, mikä tulkinta), ja kun tulkitaan historiallisia lähteitä, ja kun käytetään erilaisia lähteitä, kuten tekstejä, kuvia, kaavioita jne. eri medialähteistä.

Molemmissa oppiaineissa harjoitellaan niin tänä päivänä kuin tulevaisuudessa arjessa tarvittavaa tieto- ja viestintäteknologista osaamista (L5).

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) ovat aiheita, jotka saavat ainesta käsittelyyn molemmista oppiaineista. Esim. yhteiskuntaopista: mistä raha tulee, mihin se yhteiskunnassa menee eli rahankierto, palkat ja verot jne. ja historiasta: ihmisten toiminnan taustalla olevien motiivien pohtiminen ja selittäminen.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) on vahvasti esillä yhteiskuntaopissa, jossa kannustetaan demokratian keskeisiin osiin eli osallistumiseen, vaikuttamiseen ja yhteistoiminnallisuuteen.