Maisterit -22

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa mielestäni on tärkeää oppilaan oman kulttuurin/perimän ymmärrys sekä se mitkä asiat historiassa ovat vaikuttaneet siihen millaisessa maailmassa/yhteiskunnassa oppilas juuri sillä hetkellä elää. Lisäksi tämä tukee oppilaan identiteetin rakentumista. Tärkeää on mielestäni myös ymmärtää, miksi asiat ovat nykyään niin kuin ovat; mitkä historian tapahtumat/aikakaudet yms. ovat vaikuttaneet nykyhetken vallalla oleviin arvoihin ja asenteisiin. Historian opetuksessa tulisi mielestäni hahmottaa kokonaiskuva tai aikajana merkittävimmin vaikuttaneista tapahtumista.

Historian opetuksessa tärkeää olisi alkuun herättää oppilaiden kiinnostus historiaa kohtaan sekä saada heidät uteliaiksi tapahtumista ennen meitä. Tärkeää opetuksessa olisi myös säilyttää oppilaiden motivaatio oppiainetta kohtaan muun muassa työskentelytapojen monipuolisuudella sekä oppilaiden omien kokemusten kautta opiskeltavilla asioilla. Lisäksi opetuksen tulisi mahdollistaa syy-seuraus-suhteiden oppiminen.

Mielestäni myös tärkeä asia historian opetuksessa on pohtia oppilaiden kanssa yhdessä ovatko kaikki historian tapahtumat/kehitys olleet positiivisia vai voiko esim. kehitys olla joskus myös huono asia. Samalla voitaisiin lisäksi pohtia tulevaisuutta ja miten historiassa tapahtuneet asiat vaikuttavat meidän tulevaisuuteen.

Lisäksi luotettavan tiedon etsiminen ja tiedon kriittinen käsittely on opetuksessa hyvin tärkeä osa; mitkä asiat ovat totta ja mitkä eivät?

 

Mikä historian ja yhteiskuntaopin tavoitteista herätti kiinnostuksesi?

Historian ja yhteiskuntaopin tavoitteista mielenkiintoni herätti erityisesti tavoite

 ”T7: Auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille.”

sillä mielestäni kyseinen tavoite tukee parhaiten sisäisen motivaation syntymistä historian opiskeluun. Oman perheen tai yhteisön historian tarkastelu tuo historiaa ehkä konkreettisesti lähemmäksi oppilasta, jolloin aiheen opiskelu voi olla mielekkäämpää. Aihe siis koskettaa oppilasta. Luulisin, että sellaisten oppilaiden, joita oppiaine ei kiinnosta, kiinnostus historiaa kohtaan on helpointa herättää omien kokemusten kautta tai asioiden, joilla on ollut vaikutusta omaan elämään. Kiinnostuksen herättyä on helpompaa taas siirtyä myös muihin aiheisiin. Tavoitteen arvioinnissa kuvattiin myös, että oppilaan tulisi osata kuvata, miten muutos ei ole merkinnyt samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta sekä miksi muutos ei ole sama kuin edistys. Mielestäni nämä asiat ovat lisäksi merkityksellisiä historian opiskelussa, koska oppilaiden tulisi kehittää omaa kykyään nähdä asiat myös muista näkökulmista.

 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille.

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat mielestäni jokaiseen laaja-alaisen osaamisen osa-alueelle jotakin. Joillain osa-alueilla painottuvat selkeästi enemmän historian sisältöalueiden asiat, kun taas joillain osa-alueilla yhteiskuntaopin sisällöt. Muun muassa seuraaviin kohtiin oppiaineet tarjoavat sisältöjä:

L1: Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Historiassa ja/tai yhteiskuntaopissa

• Pyritään ymmärtämään, että tieto voi rakentua monella tavalla.
• Ohjataan oppilaita pohtimaan asioita/tapahtumia/tietoja eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa ja niiden pohjalta myös tarkastelemaan omia ajattelutapojaan.
• Pyritään analysoimaan asioita/tietoa kriittisesti eri näkökulmista.

L2: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Historiassa ja/tai yhteiskuntaopissa

• Pyritään ymmärtämään, että oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninainen.
• Rakennetaan omaa kulttuuri-identiteettiä ja myönteistä ympäristösuhdetta.
• Tuetaan oppilaita arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan.
• Pyritään ymmärtämään taustan merkitys sekä paikka sukupolvien ketjussa.

L3: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Historiassa ja/tai yhteiskuntaopissa

• Pyritään ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan niin omaan kuin toisenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen.
• Opetellaan perustiedot teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista eri elämänalueilla ja ympäristössä.
• Pyritään opettelemaan edellytykset omasta taloudesta huolehtimiseen ja talouden suunnitteluun.
• Pyritään ymmärtämään kestävän elämäntavan mukaiset valinnat ja toimintatavat.

L4: Monilukutaito

Historiassa ja/tai yhteiskuntaopissa

• Perehdytään erilaisten tekstien tulkitsemiseen.
• Perehdytään monimuotoisen kulttuurisen viestinnän muotoihin.
• Monilukutaidon avulla tulkitaan maailmaa ympärillä ja hahmotetaan sen kulttuurista monimuotoisuutta.
• Tuetaan kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä.

L5: Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Historiassa ja/tai yhteiskuntaopissa

• Pyritään ymmärtämään tvt-taitojen merkitys yhteiskunnassa.
• Tvt-taidot kuuluvat nykyään yleisiin työelämätaitoihin.
• Tvt-taidot osana ihmisten välistä vuorovaikutusta sekä vaikuttamisen keinona.

L6: Työelämätaidot ja yrittäjyys

Historiassa ja/tai yhteiskuntaopissa

• Työelämän kokemukset, jotta oppilaat ymmärtävät oman vastuunsa yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä.
• Tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksen kohteita sekä huomioimaan historian, kulttuurin ja esim. perinteisten sukupuoliroolien vaikutus.

L7: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Historiassa ja/tai yhteiskuntaopissa

• Pyritään ymmärtämään, että yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys.
• Harjoitellaan päätöksentekoa iän ja kehitystason mukaisesti.
• Saadaan kokemuksia/tietoa osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä.
• Pohditaan menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja.