Maisterit -22

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää ensinnäkin se, että opettajan opetuksesta välittyy hänen oma innostus ja motivaatio historian oppiainetta kohtaan. Opettajan motivaatio toivottavasti ”tarttuu” oppilaisiin. Innostus ja kiinnostus näkyy varmasti myös tavoissa opettaa. Lyhyesti sanottuna - opettajan asenne näkyy ja välittyy! 

Opetuksessa on tärkeää monipuolisuus ja ennen kaikkea dialogisuus. Opettajan opetusta ja ohjausta vaaditaan, mutta opettajan yksinpuhelu ei ainoastaan riitä. Historian opetuksessa olisi hyvä hyödyntää erilaisia projekteja ja ryhmätöitä. Tutkiva ote opettamisessa ja oppimisessa kannustaa omatoimiseen tutkimistyöhön. Tärkeintä ylipäätään on ilmapiiri, joka sallii yhdessä ihmettelyn ja pohdiskelun. Opettajan tietämys on tärkeää ja se varmasti motivoi oppilaita, mutta annetaan tilaa molemmin suuntaiselle oppimiselle.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Erityisesti tavoitteista jäi mieleen historian oppiaineen tehtävä ja tavoite ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena:

Suhtaudun itse historiaan niin, että se ennen kaikkea kertoo meille juuri menneiden tapahtumien kautta yhteiskuntamme rakenteesta ja siitä, miten tähän hetkeen ollaan tultu. Historiassa on mielestäni myös hyvin vahva sosiologinen ulottuvuus. Historian opiskelu antaa meille mahdollisuuden ymmärtää sosiaalisia suhteita, menneiden sukupolvien käyttäytymistä ja sitä, miksi me tällä hetkellä toimimme ja käyttäydymme tietyllä tavalla. Historian opiskelu on katsaus myös omaan historiaamme sekä identiteettimme muotoutumiseen. Me olemme osa historiaa, mutta me myös luomme historiaa. Sillä on merkitystä, mitä teemme, sillä toimintamme vaikuttaa tuleviin sukupolviin sekä näissä sukupolvilla elävien ihmisten identiteetteihin. Historia ei ole siis pelkästään vuosilukuja ja erilaisten tapahtumien kulkuja (näin olen itse myös itse ajatellut). Tässä viittaan siis tavoitteeseen 1 (T1).

Edellä kuvailemaani liittyy vahvasti myös tavoite numero viisi (T5); historian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja. Toisaalta myös seuraava tavoite (T6) – johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille – viittaa osaltaan historian sosiologiseen ulottuvuuteen. Samoin T11 – ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa – menee samaan kategoriaan.

Tavoitteista mikään ei sen suuremmin aiheuta ihmetystä ja ne myös nivoutuvat mielestäni hyvin yhteen. Useassa korostuu historian laajempi merkitys nykyhetkeen vaikuttavana ilmiönä. Historiaan perehtyminen voi niin monella tapaa auttaa ymmärtämään myös omaa itseään. Tämän vuoksi kannustaisin historian opetuksessa muuhunkin, kuin mekaaniseen vuosilukujen opettelemiseen.

Yhteiskuntaopin tavoitteista erityisen mielenkiintoisena nostaisin tavoitteen T3, jossa painottuu oppilaan itsensä hahmottaminen yksilönä ja erilaisten yhteisöjen jäsenenä. Tavoitteessa nousee esiin myös ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkityksen ymmärtäminen sekä yhteiskunnallisten oikeudellisten periaatteiden hahmottaminen. Tavoitteista nousee esiin pääajatus, joka korostaa vastuun tunnistamista ja sen kantamista – niin yksilönä kuin yhteiskunnankin tasolla, kaikkia ihmisiä koskevana ulottuvuutena. Opetussuunnitelman perusteissa yhteiskuntaopin opetuksen yhtenä tehtävänä kerrotaankin olevan juuri oppilaiden kasvun tukeminen vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Hyvänä tavoitteena nostettu esiin myös media – näytteleehän se yhä valtavampaa roolia tämän hetkisessä kehityksessä ja yhteiskunnassa.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille.

Oppilaiden taitoja vahvistetaan tiedon hakemisessa, erilaisten kysymysten asettamisessa sekä kriittisessä ajattelussa. Historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina kehittävät erilaisten näkökulmien huomioon ottamista ja keskustelemisen taitoja tasa-arvoiseen kanssakäymiseen samalla kannustaen. Historian ja yhteiskuntaopin oppiaine kehittää kaiken kaikkiaan ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja – uteliaisuutta, kekseliäisyyttä, toiminnallisuutta sekä päättely- ja ongelmanratkaisutaitoja.

Historian ja yhteiskuntaopin oppiaine ohjaa oppilaita tuntemaan ja arvostamaan erilaisia sosiaalisia, kulttuurisia ja katsomuksellisia juuria sekä juuriaan. Oppiaine ohjaa pohtimaan oppilaan oman taustan merkitystä ja paikkaa sukupolvien ketjussa. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja voidaan harjoitella.

Oppiaineen kautta oppilaita kannustetaan itsensä ja muiden hyvään kohteluun sekä koko yhteisön kunnioittamiseen. Yhteisen työskentelyn kautta voidaan harjoitella sosiaalisia taitoja ja luoda yhteisiä sääntöjä.

Historian ja yhteiskuntaopin oppiaineessa luetaan erilaisia tekstejä ja harjoitellaan niiden tulkitsemista. Tekstien kautta päästään ajassa taaksepäin ja toisaalta tekstien kautta tuodaan historia lähemmäksi meitä. Oppiaineen kautta voidaan harjoitella tekstien tulkitsemista sekä toisaalta myös kriittistä lukutaitoa. Oppiaineen kautta kannustetaan tiedon hakemiseen sekä tiedon tulkitsemiseen.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen kehittyy, kun oppiaineessa haetaan tietoa – oppilaat harjoittelevat etsimään tietoa erilaisista lähteistä sekä arvioimaan sitä kriittisesti. Tieto- ja viestintäteknologiaa voidaan hyödyntää opetuksessa monipuolisesti.

Oppiaineen kautta kannustetaan kiinnostumaan erilaisista asioista. Oppilaita ohjataan työskentelemään ja toimimaan vastuullisesti. Oppilaita kannustetaan tiimityöskentelyyn ja tätä kautta kehittyvät sosiaaliset taidot sekä neuvottelutaidot. Työelämätaidot ja yrittäjyyden taidot kehittyvät ryhmätyöskentelyn kautta.

Historian ja yhteiskunnan opetuksessa luodaan edellytyksen oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita kohtaan. Oppiaineessa mahdollistuu kestävän kehityksen, rauhan, tasa-arvon, demokratian sekä ihmisoikeuksiin liittyvien kysymysten pohdinta. Oppiaine ohjaa näkemään median vaikutuksen yhteiskunnassa sekä myös harjoittelemaan median käyttöä vaikuttamisen välineenä. Oppilaat saavat harjoitella yhteistyötä ja ratkaisujen etsimistä.