Objektiivisesti mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrä

LIITU 2018 -tutkimuksessa tarkasteltiin 7–15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumista ja paikallaanoloa ensimmäistä kertaa koko vuorokauden ajalta liikemittarin avulla. Lisäksi tarkasteltiin, miten liikkuminen ja paikallaanolo jakautuivat valveillaoloaikana. Tutkimuksessa myös vertailtiin vuosien 2016 ja 2018 tuloksia valveillaoloaikaisessa paikallaanolossa ja liikkumisessa 9-, 11-, 13- ja 15-vuotiailla lapsilla ja nuorilla.

Tulosten mukaan suomalaiset lapset ja nuoret viettivät lähes kaksikolmasosaa vuorokaudesta valveilla. Nukkumiseen käytettiin keskimäärin reilut 7 tuntia vuorokaudessa. Valveillaoloajasta yli puolet vietettiin joko istuen tai makuulla (7 t 17 min). Paikallaan seisten lapset ja nuoret viettivät vajaan kymmenesosan ajasta ja kevyesti liikkuen keskimäärin reilun neljänneksen. Reippaaseen tai rasittavaan liikkumiseen käytettiin vain reilu kymmenesosa valveillaoloajasta eli noin kaksi tuntia. Paikallaanolon määrä lisääntyi merkittävästi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä, ja samanaikaisesti erityisesti reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä vähentyi. Pojat liikkuivat reippaasti ja rasittavasti enemmän kuin tytöt. Valveillaoloaikaa kuvaavat tulokset olivat hyvin yhteneviä LIITU 2016 -tutkimuksen tulosten kanssa.

Alakouluikäiset lapset ottivat päivän aikana selvästi enemmän askelia kuin yläkouluikäiset nuoret. Askelten määrä väheni asteittain nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Lapset ja nuoret liikkuivat arkipäivinä enemmän kuin viikonloppuna. Alakouluikäisillä arkipäivän aktiivisin hetki sijoittui puolen päivän aikaan, mutta alkuillan tunteina oltiin myös aktiivisia. Yläkoululaisilla päivän aktiivisimmat tunnit sijoittuivat iltapäivään tai alkuiltaan. Istumista ja makoilua kertyi kaikille ikäryhmille tasaisesti pitkin päivää, mutta ikäryhmien välillä oli selkeä ero: vanhemmille ikäryhmille kertyi enemmän paikallaanoloa kuin nuoremmille.

liitu3.png
liitu4.png
liitu5.png