Liikunta, terveys ja terveyden lukutaito

Tulokset vahvistavat aiempia löydöksiä liikunta-aktiivisuuden suotuisasta yhteydestä terveyden lukutaitoon. Korkea terveyden lukutaito oli yleisintä liikuntasuositusten mukaisesti (7 krt/vk) liikkuvilla ja alhaisinta vähän (0–2 krt/vk) liikkuvilla. Koska terveyden lukutaidon on havaittu selittävän liikunta-aktiivisuutta (Paakkari ym. 2018), voidaan sen katsoa selittävän myös liikkumista liikuntasuositusten mukaisesti. Näin alhainen terveyden lukutaidon taso saattaa asettaa nuoret epätasa-arvoiseen asemaan liikuntasuositusten saavuttamisen suhteen.

Tulokset vahvistavat myös, että urheiluseuraan osallistuvilla oli parempi terveyden lukutaito kuin seuraan kuulumattomilla nuorilla. Koska urheiluseurat tavoittavat 58 prosenttia suomalaisista lapsista ja nuorista (Mononen ym. 2016), voivat urheiluseurat toimia terveyden lukutaidon suhteen eriarvoisuutta kaventavana toimintaympäristönä.

liitu19.png

Liikunta-aktiivisuus ja urheiluseuratoimintaan osallistuminen olivat lapsilla ja nuorilla yhteydessä myönteisiin arvioihin omasta terveydestä. Fyysisen aktiivisuuden suosituksen täyttävistä vain 7 prosenttia koki terveytensä huonoksi tai kohtalaiseksi, kun vastaava osuus vähiten liikkuvien ryhmässä oli liki kuusinkertainen (39 %). Urheiluseuratoimintaan osallistuminen yli kaksinkertaisti niiden lasten ja nuorten osuuden, jotka kokivat terveytensä erittäin hyväksi. Heikoimmaksi terveyden kokivat vähän liikkuvat tai urheiluseurantoimintaan osallistumattomat tytöt.

liitu20.png

Liikunta-aktiivisuuden lisääntyessä itsensä usein yksinäiseksi kokevien osuus pieneni. Suositusten mukaan liikkuvien lasten ja nuorten ryhmässä vain 7 prosenttia tunsi itsensä usein yksinäiseksi, kun vastaava osuus vähiten liikkuvien ryhmässä oli 25 prosenttia. Merkittävä ero yksinäisyyden kokemisessa oli jo vähiten liikkuvien (25 %) ja 3–4 päivänä viikossa liikkuvien välillä (14 %). Tulokset osoittavat, että jo 3–4 kertaa viikossa liikkuvilla lapsilla ja nuorilla yksinäisyyden kokeminen on selvästi vähäisempää verrattuna vähiten liikkuvaan ryhmään.

liitu21.png

Liikunnalla oli tulosten mukaan yhteys riittävään ja virkistävään yöuneen – samoin urheiluseuraan osallistumisella. Paljon liikkuvat lapset ja nuoret nukkuivat yleisesti vähintään 9 tunnin mittaisia yöunia. Riittävä yöuni on keskeinen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kulmakivi – riittämätön yöuni heijastuu negatiivisina seurauksina useilla terveyden ja toimintakyvyn alueilla mukaan lukien somaattinen ja psyykkinen terveys, koulumenestys ja riskikäyttäytyminen (Shochat ym. 2014).

liitu22.png

Aamiainen kuului useimpien koululaisten aamutoimiin: 64 prosenttia ilmoitti syövänsä aamiaisen jokaisena kouluaamuna. Suosituksen mukaan liikkuvat lapset ja nuoret huolehtivat erityisen hyvin aamiaisen syömisestä. Vähiten liikkuvilta lapsilta ja nuorilta aamiainen jäi puolestaan muita useammin väliin. Tulos on huolestuttava, koska aamiaisen syömättä jättämisen on todettu olevan yhteydessä paitsi vähäiseen liikuntaan, myös nuorten tupakointiin ja alkoholinkäyttöön (Keski-Rahkonen ym. 2003).

liitu23.png