Oppilaantuntemus on koko työyhteisön asia
Oppilaantuntemus on koko työyhteisön asia
Oppilaan yksilöllinen kohtaaminen ja tavoitteellinen opetus pohjaavat hyvään oppilaantuntemukseen. Isoissa koulutusyksiköissä ja opetusryhmissä oppilaantuntemuksen merkitys korostuu entisestään. Opettaja voi joskus tuntea olevansa mahdottoman haasteen edessä: kuinka kohdata oppilas ja tutustua häneen kiireisessä arjessa? Sen sijaan, että opettaja tuskailee haasteen kanssa yksin, tulisi oppilaantuntemuksessa hyödyntää koko kouluyhteisön osaamista ja osallisuutta.
Ilmiöitä oppilaantuntemuksen taustalla
Nykyinen perusopetuksen opetussuunnitelma edellyttää opetuksen eriyttämistä ja oppilaan yksilöllistä kohtaamista, joiden taustalla on aina hyvä oppilaantuntemus. Se onkin yksi opettajan tärkeimmistä työkaluista kaiken opetus- ja kasvatustyön pohjalla. Oppilaantuntemus vaikuttaa opetukseen ja oppimiseen laaja-alaisesti ja monella tapaa.
Oppilaantuntemusta voidaan lähestyä niin yksilön kuin ryhmänkin näkökulmasta. Yksittäisen oppilaan oppimista tarkasteltaessa yksilökeskeinen näkökulma usein korostuu. On tärkeää tuntea jokainen luokan oppilas mahdollisimman hyvin yksilönä, jotta oppilaantuntemus voidaan ottaa huomioon työtapojen, aiheiden ja arviointimenetelmien valinnassa. Käytännössä opetus tapahtuu useimmiten kuitenkin suuremmissa ryhmissä. Oppimisen kannalta myös ryhmäilmiöillä, kuten esimerkiksi ryhmädynamiikalla tai kiusaamisella, on suuri merkitys opetuksessa. Näiden ilmiöiden ymmärtäminen auttaa opettajaa tuntemaan ja tukemaan paremmin myös yksittäisiä oppilaita.
Yksilötasolla oppilaan luonteenpiirteiden ja esimerkiksi oppimisen haasteiden tunnistaminen ja tunnustaminen auttavat opettajaa opetuksen eriyttämisessä ja oppilaan yksilöllisessä kohtaamisessa. Useimmiten nämä tiedot ovat koulumaailmassa jo olemassa tai varsin helposti opettajan saatavilla.
Haasteiden ja oppimisen ilmiöiden tunnistamisessa voi myös kehittyä. Esimerkiksi arvioinnin, pedagogisten asiakirjojen ja opiskeluhuollon henkilökunnan tehokas hyödyntäminen arjessa antaa opettajalle lisää aikaa ja arvokasta tietoa oppilaasta ja hänen yksilöllisistä tarpeistaan lisäten siten kokonaisvaltaista oppilaantuntemusta.
Oppilaantuntemusta voi kehittää yhdessä
Jokaiselle oppilaalle on tärkeää tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Olennaista oppilaantuntemuksessa onkin oppilaan yksilöllisyyden hyväksyminen ja aito kohtaaminen. Ne edellyttävät myös opettajalta kykyä kohdata ja tutustua oppilaaseen jatkuvasti uudelleen. Oppilaantuntemusta ja käytännön opetustyötä on siten lähes mahdoton erottaa toisistaan, sillä lapset ja nuoret kasvavat ja kehittyvät päivittäin. Koska yksittäisellä opettajalla on arjessa rajallisesti aikaa oppilaan kohtaamiseen, kannattaa oppilaantuntemuksen lisäämiseen valjastaa koko kouluyhteisö.
Vaikka opettaja suunnittelee ja opettaa usein yksin, toimii koulumaailmassa lukuisia oppilaan tuntevia ammattilaisia. Olemassa olevia näkökulmia ja havaintoja yhdistämällä oppilaasta on mahdollista saada kattavasti tietoa opetuksen tueksi. Suurien opetusryhmien kohdalla onkin hyvä pitää mielessä, että vaikka oppilas saattaa yksittäiselle opettajalle olla vieras, on hänen kanssaan koulupolun aikana työskennellyt runsaasti aikuisia, joilla on paljon havaintoja ja tietoa hänestä. Oppilaantuntemusta siis koulussa on, kunhan sitä opitaan yhteisesti hyödyntämään.
Oppilaantuntemusta voi lähestyä taitona, jossa kukin opettaja voi kehittyä, mutta jonka kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Oppilaan luvalla tietoa voidaan kouluyhteisössä jakaa esimerkiksi yhteisissä palavereissa, ja pedagogisiin asiakirjoihin opetuksellisia havaintoja voivat lisätä kaikki oppilasta opettavat. Keinoja ja malleja oppilaantuntemukseen lisäämiseen arjessa on useita. Tärkeintä on ymmärtää, ettei niitä kaikkia tarvitse keksiä itse. Siinä piilee myös yksi opetustyön suurimmista rikkauksista. Opetustyötä ei tehdä tyhjiössä vaan yhdessä osaavien kollegojen kanssa. Myös oppilaantuntemuksessa voimme opettajina turvata koko työyhteisöön.
Syksyllä 2024 ilmestynyt Tunne oppilaasi -kirja kokoaa opettajille käytännön esimerkkejä oppilaantuntemuksen lisäämiseen. Kirjoittajina on niin tutkijoita kuin käytännön opetustyössä vahvasti kiinni olevia oman alansa asiantuntijoita, joista monella on vahva side Jyväskylän yliopistoon. Tutustu kirjaan täällä
|
Jerker Polso & Anssi Roiha
Jerker Polso (vasemmalla) on Jyväskylän yliopiston Normaalikoulun rehtori (luokat 1-6). Anssi Roiha (oikealla) toimii erityispedagogiikan yliopistonlehtorina kasvatustieteiden laitoksella.
Ota yhteyttä kirjoittajiin: jerker.n.polso@jyu.fi tai anssi.s.roiha@jyu.fi
Teemakuva: Juha Paakkolanvaara, Santalahti (kansikuva). Kirjoittajakuvat: Emmi Virtanen (Kuvaverkko) ja Martti Minkkinen.
Edellinen | Seuraava | Palaa pääsivulle