Korkeatasoinen opetus yliopistossa edellyttää yliopistossa opettavilta pedagogista ja arviointiin liittyvää osaamista. Yliopistossa opettavat nykyään yhä enenevässä määrin osa-aikaiset oman alansa työelämäasiantuntijat, joilta puuttuu yhteys yliopisto-organisaatioiden sosiaaliseen ja pedagogiseen kulttuuriin. Opetuksen ja arvioinnin kehittämisen näkökulmasta tämä on haasteellista, koska yliopistopedagogisen tutkimuksen mukaan opettajien arviointikäsitykset kehittyvät osallistumalla pedagogiseen koulutukseen ja yhteisön pedagogiseen kulttuuriin ja toimintaan.  Tuntiopettajien määrästä, taustoista ja pedagogisista taidoista ei ole Suomessa tarkkoja tietoja, sillä heitä palkataan joustavasti tarpeen mukaan.

Koulutuksen merkitys tuntiopettajien arviointikäsityksille

Uusi tutkimuksemme valottaa pedagogisen koulutuksen ja yhteisöön kuulumisen merkitystä yliopiston tuntiopettajien näkökulmasta. Tarkastelimme 50 tuntipalkkaisen opettajan arviointikäsityksiä, opetuskokemusta ja pedagogista koulutusta suomalaisessa avoimessa yliopistossa. Tulokset osoittivat, että 60 opintopisteen pedagogisen koulutuksen suorittaneet opettajat painottivat arvioinnin oppimisprosesseja tukevia elementtejä, kuten formatiivista arviointia, opetuksessaan enemmän kuin ne, joilla ei ollut pedagogista koulutusta. Havaintomme korostaa pedagogisen koulutuksen merkitystä opetustyössä, sillä formatiivinen oppimissprosessia tukeva ja ohjaava arviointi ja siihen liittyvä laadullinen palaute on tutkimusten mukaan keskeinen tekijä opiskelijoiden oppimisen tukemisessa.

Arviointi on tärkeä osa opetusta. Se ei ainoastaan mittaa oppimista, vaan myös ohjaa opiskelijoiden oppimistapoja ja asenteita oppimiseen. Oppimisen aikainen formatiivinen arviointi korostaa oppimisprosessin tukemista, kun taas summatiivinen arviointi keskittyy oppimistuotosten mittaamiseen. Tuloksemme viittaavat siihen, että pedagoginen koulutus heijastuu myönteisesti tuntiopettajien käsityksiin arvioinnista muovaamalla niitä oppimista tukevaan ja ohjaavaan suuntaan. Tulos on linjassa aiemman yliopistopedagogisen tutkimuksen kanssa, jonka mukaan pedagoginen koulutus vaikuttaa myönteisesti opettajien arviointia koskeviin käsityksiin sekä heidän haluunsa uudistaa opetustaan opiskelijalähtöisemmäksi.

Yhteisöllisyys ja pedagoginen koulutus ensiluokkaisen opiskelijakokemuksen kulmakivinä

Tutkimuksemme mukaan koulutuksen lisäksi myös tuntiopettajien organisaatioon kuulumisen tunne on yhteydessä heidän käsityksiinsä arvioinnista. Opettajat, jotka kokivat kuuluvansa vahvemmin yhteisöön, näkivät arvioinnin tukevan oppimista muita opettajia enemmän. Tämä havainto korostaa entisestään tuntiopettajien yliopistoyhteisön osaksi integroimisen tärkeyttä, sillä tunne kuulumisesta voi edistää sekä heidän hyvinvointiaan että opetuksen laatua. Organisaatioon kuulumisen tunne vaikuttaa oppimiskokemukseen ja oppimisen tukeen, mikä tekee siitä keskeisen tekijän koulutusjärjestelmän kehittämisessä.

Tutkimuksemme sijoittuu koulutuspoliittiseen tilanteeseen, jossa tavoitteena on nostaa koulutustasoa ja edistää jatkuvaa oppimista (Hallitusohjelma, Visio2030). Avoimen korkeakoulutuksen rooli näiden tavoitteiden toteuttajana on merkittävä. Yliopistojen tulisi panostaa inklusiivisiin ja saavutettaviin oppimisympäristöihin, koska erilaisten oppijoiden määrä ja tuen tarve opiskelussa lisääntyvät. Erilaisten oppijoiden kasvava määrä korostaa tuntiopettajien pedagogisen koulutuksen merkitystä ja vahvistaa tarvetta jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen. Laadukkaan opetuksen kehittämiseksi ja ensiluokkaisen opiskelijakokemuksen saavuttamiseksi tarvitaan vahvaa yliopistopedagogista tutkimusta, sen lähtökohdista kumpuavaa pedagogiikkaa ja hyvinvoivaa, sekä sisällöllisesti että pedagogisesti asiantuntevaa opetushenkilöstöä.

Minna Maunumäki, Tiina Lämsä, Pessi Lyyra, Auli Talamo & Maarit Koskinen


Teksti perustuu pian julkaistavaan artikkeliin Maunumäki, M., Koskinen, M., Lämsä, T.,  Talamo, A. & Lyyra, P. (2024). Assessment conceptions of Finnish university hourly paid teachers: the contribution of pedagogical training. International Journal of Multidisciplinary Perspectives in Higher Education. (painossa).

Ota yhteyttä kirjoittajiin: tiina.al.lamsa@jyu.fi tai pessi.lyyra@jyu.fi 

Kuvassa vasemmalta: Tiina Lämsä (kuva Petteri Kivimäki), Minna Maunumäki (Joni Autio), Maarit Koskinen (Maarit Koskinen), Auli Talamo (Petteri Kivimäki) ja Pessi Lyyra (Konsta Leppänen). Teemakuva: Clipart.com ja Martti Minkkinen

Seuraava | Palaa pääsivulle