Kokeeseen tulee: 

Kappaleista 1-4: kaikki asiat paitsi funktion kuvaajan piirtäminen
Kappaleesta 5: 5.1, 5.3 ja 5.5, lukujonojen kuvaajia ei tarvitse osata piirtää

Sopivia kertaustehtäviä ovat:

s.202-204: Monivalinnat 1-21, 23-26, 31-32
s.205- tehtäväsarja A: 1-18, 20, 23-24
s- 209 tehtäväsarja B: 1-2, 4-13


Ennen koetta:

• Merkitse kaikki tekemäsi tehtävät tehtävälappuun oikean kappaleen kohdalle.
• Laske tehtävistä saamasi pistemäärä yhteen ja merkitse se näkyviin tehtävälappuun. (Huom. syventävät tehtävät 2p/tehtävä)
• Palauta tehtävälappu ja vihkosi opettajalle kokeeseen tullessasi tai postilokeroon.
• Etsi sähköisestä taulukkokirjasta valmiiksi kaikki laskukaavat, joita kurssilla on käytetty. Näin taulukkokirjan käyttö kokeessa on sujuvaa ja nopeaa.

Kokeessa:

• Lue kokeen alussa olevat ohjeet huolella, jotta osaat toimia oikein.
• Kokeessa on 9 tehtävää, joista tehdään 6. Joissain tehtävissä voi olla kohdat a, b, jne, jolloin kaikki alakohdat kuuluvat tehtävän ratkaisuun.
• Valitse ne tehtävät, jotka osaat parhaiten. Mikäli teet liikaa tehtäviä, se tehtävä hylätään, josta olisit saanut eniten pisteitä.
• Kokeessa ei saa käyttää fyysistä laskinta eikä taulukkokirjaa. Speedcrunch ja taulukkolaskin ovat abitissa valmiina.
• Ota kynä mukaan tehtävien luonnostelua varten. Suttupaperit jaetaan kokeessa.
• Vastaa siihen ja vain siihen, mitä kysytään.
• Pelkkä vastaus ei yleensä kokeessa riitä pisteisiin. Koevastauksessa tulee näkyä aina jotain perusteluja, ellei erikseen ole muuta mainittu. Perustelut voivat olla välivaiheita, sanallisia perusteluja, yhtälöitä tms, kunhan niistä näkee, miten vastaukseen on päädytty.
• Ilman perusteluja täysiä pisteitä ei voi saada, mutta jos oikeilla perusteluilla on päästy väärään vastaukseen, pisteitä tulee perusteluista.

Kokeen jälkeen

• Kokeet ja vihkot palautetaan, kunhan ne on ehditty tarkastaa.
• Kurssin jälkeen vastataan myös opettajan laatimaan palautekyselyyn.