2. Millä perusteella voidaan sanoa, että kansainvälinen politiikka vaikutti Suomeen 1800-luvun
alussa?
-Napoleon halusi heikentää Britanniaa kauppasaarron avulla ja Venäjän piti pakottaa Ruotsi mukaan kauppasaartoon uhkaamalla valloittaa Suomi
- Suurvaltajohtajat Napoleon ja Aleksanteri I sopivat tästä Tilsitin sopimuksessa 1807
- Ruotsi kieltäytyi liittymästä mannermaansulkemukseen ja Venäjä hyökkäsi Suomeen ja valloitti sen
- Suomen puolustussuunnitelma perustui siihen, että Suomessa olevat joukot vetäytyvät Pohjanmaalle ja Viapori ja Svarholma pitävät pintansa. Vesien vapautuessa apujoukot nousisivat maihin linnoituksista ja iskisivät venäläisten selustaan
- Ruotsi pelkäsi Napoleonin hyökkäystä Etelä-Ruotsiin ja oli varovainen joukkojen siirtämisessä Suomeen

3. Mitä eri syitä on esitetty sille, että Suomi sai autonomian?
- Venäjä halusi rauhoittaa Suomen
- Venäjä halusi etäännyttää Suomea Ruotsista ja lähentää sitä Venäjään
-Aleksanteri I halusi kokeilla Suomessa uutta haalintomuotoa
- Ruotsin vallan aikaiset perustuslait takasivat keisarille Suomessa itsevaltaisen aseman

4. Minkälaisia tulkintoja Porvoon “valtiopäivien” merkityksestä Suomelle on esitetty?
- tulkinnat ovat osa historiapolitiikkaa
- 1800-luvulla tulkittiin, että Porvooon valtiopäivillä oli syntynyt Suomen valtio ja Suomi oli oma kansakuntansa
- venäläisten mukaan Suomi oli valloitettu alue eivätkä keisarin lupaukset mitenkään sitoneet seuraajia
- nykytutkimus tulkitsee niin, että suomalaiset ylikorostivat keisarin sanoja ja valtiopäivien luonnetta

7. Pohdi kansallismielisiä historian tulkintoja.
a) Miksi vanhat historian tulkinnat ovat usein kansallismielisiä?
- vanhoissa historiantulkinnoissa korostuu usein nationalismi, koska oli voimakasta 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella
- kouluhistorian tavoitteena oli kasvattaa nuorissa isänmaanrakkautta
- historiantutkimus peilaa aikansa arvoja
- historian avulla pyritään omiin kansallisiin tavoitteisiin = historiapolitiikkaa

b) Tutki Tutki Forum 3 -kirjan sisällysluetteloa. Mitkä aiheet voisivat mielestäsi olla arkoja
suomalaisille historiantutkijoille?
- autonomia
- sisällissota
- talvisota ja jatkosota
- suomettuminen
- liittyminen Euroopan unioniin


8. Katso Porvoon “valtiopäivien” muistofilmi vuodelta 1959.
a) Millaisen kuvan se antaa tapahtumista?
- video korosti valtiopäivien merkitystä
- keisarista puhuttiin kunnioittavaan sävyyn
- suomalaisista puhuttiin alamaisina

b) Arvio filmiä historiallisena lähteenä.
- filmi on vuodelta 1959
- hävittyjen sotien jälkeen Suomella oli tarve hyvitellä Neuvostoliittoa ja korjata suhteita, jotta tulevaisuudessa itsenäisyys säilyisi
- filmi kuvastaa aikakautensa ajattelua
c) Mitä nykytulkinnan mukaan virheellisiä näkemyksiä filmi nostaa esille?
- nykytulkinnan mukaan valtiopäivät olivat maapäivät
- keisarin lupaukset olivat nykytulkinnan mukaan enemmän poliittista "smooltookkia"