FI01.2. kevät 2025
Vastaukset kertauskysymyksiin
Kertaustehtäviä kokeeseen
13. Tiede ja näennäistiede
Tieteen yleiset tuntomerkit ovat:
- objektiivisuus
- autonomisuus
- julkisuus
- kriittisyys
- edistyvyys
Tiede nauttii nykyään suurta arvostusta ja tieteellä on suuri poliittinen merkitys ja tieto on valtaa. Kaikki tietellisenä tietona esiintyvät aatevirtaukset eivät kuitenkaan täytä näitä tieteellisen tiedon kriteereitä, vaikka esiintyvät tieteellisenä tietona. Näitä aatevirtauksia kutsutaan näennäis- eli pseudotieteiksi. Esimerkkejä pseudotieteistä ovat esimerkiksi astrologia, grafologia, homeopatia, rokotevastaisuus ja ns. älykäs suunnittelu.
Pseudotieteet eivät noudata yleisesti hyväksyttyjä tieteellisen tiedon ihanteita. Niille on ominaista:
- pysyttelevät dogmaattisesti oppijärjestelmissään havainnoista riippumatta
- tyypillisesti uskomusten taustalta löytyy taho, jonka kirjoituksiin ja puheisiin vedotaan
- oppeja ei alisteta käytännön kokeelliseen testiin ja usein käsitteet ovat niin epämääräisesti muotoiltuja, että
niiden kokeellinen testaaminen voi olla hankalaa
- objektiivisuus
- autonomisuus
- julkisuus
- kriittisyys
- edistyvyys
Tiede nauttii nykyään suurta arvostusta ja tieteellä on suuri poliittinen merkitys ja tieto on valtaa. Kaikki tietellisenä tietona esiintyvät aatevirtaukset eivät kuitenkaan täytä näitä tieteellisen tiedon kriteereitä, vaikka esiintyvät tieteellisenä tietona. Näitä aatevirtauksia kutsutaan näennäis- eli pseudotieteiksi. Esimerkkejä pseudotieteistä ovat esimerkiksi astrologia, grafologia, homeopatia, rokotevastaisuus ja ns. älykäs suunnittelu.
Pseudotieteet eivät noudata yleisesti hyväksyttyjä tieteellisen tiedon ihanteita. Niille on ominaista:
- pysyttelevät dogmaattisesti oppijärjestelmissään havainnoista riippumatta
- tyypillisesti uskomusten taustalta löytyy taho, jonka kirjoituksiin ja puheisiin vedotaan
- oppeja ei alisteta käytännön kokeelliseen testiin ja usein käsitteet ovat niin epämääräisesti muotoiltuja, että
niiden kokeellinen testaaminen voi olla hankalaa
12. Tieteellinen tutkimus
12. Tieteellinen tutkimus
1. Miten alla listatuissa lukioaineissa saadaan tietoa:
-
historia
-
biologia
-
fysiikka
-
kemia
-
filosofia
-
äidinkieli ja kirjallisuus
2. Pohdinta kuvitteellisista hypoteeseista
Miten seuraavia kuvitteellisia hypoteeseja voisi tutkia:
a. ”Lasten hiekkalaatikkoleikit parantavat sosiaalisuutta.”
b. ”Punainen väri aiheuttaa migreeniä.”
c. ”Kuu on juustoa.”
d. ”Ihminen on, mitä hän syö.”
e. ”Lukio-opinnot eivät opeta elämään.”
f. ”Musiikin kuuntelu auttaa muistamaan.”
12. Tieteellinen tutkimus
Lue oppikirjan kpl. 12. Selitä, mitä kukin tieteellisen tutkimuksen vaihe tarkoittaa.
Tieteellisen tutkimuksen vaiheet
1. Tutkimusongelman muotoileminen
2. Tutkimusmenetelmän valitseminen
3. Hypoteesin muotoileminen
4. Havaintoaineiston kerääminen
5. Aineiston analysointi
6. Tutkimustulosten raportointi
Mitä tarkoittaa se, että tiede on fallibilistista?
Tieteellisen tutkimuksen vaiheet
1. Tutkimusongelman muotoileminen
2. Tutkimusmenetelmän valitseminen
3. Hypoteesin muotoileminen
4. Havaintoaineiston kerääminen
5. Aineiston analysointi
6. Tutkimustulosten raportointi
Mitä tarkoittaa se, että tiede on fallibilistista?
11. Arkitieto ja tieteellinen tieto
Millaiset piirteet ovat ominaisia
a) arkitiedolle
- perustuu kokemukseen ja välittömiin havaintoihin
- koskee asioiden ulkoisia ja havaittavia ominaisuuksia
- syntyy monesti automaattisesti ja on usein tiedostamatonta
- käsittelee yksittäisiä erillisiä asioita, tilanteita ja toimintatapoja
- on usein tietotaitoa
b) tieteelliselle tiedolle
Tieteellisen tiedon kriteerit:
Objektiivisuus: tulokset ovat riippumattomia tutkijoiden henkilökohtaisista näkemyksistä.
Autonomisuus: tutkimus on riippumatonta tieteen ulkopuolisista tahoista, kuten politiikasta tai rahasta.
Julkisuus: tulokset ja kaikki tutkimuksen vaiheet ovat tiedeyhteisön tiedossa ja toistettavissa.
Kriittisyys: tieteellinen tieto hyväksytään vasta perusteellisen seulonnan ja arvioinnin jälkeen.
Edistyvyys: tieteellinen tieto on itseään korjaavaa ja kumulatiivistä eli uusi tieto rakentuu vanhan päälle ja korjaa sitä.
a) arkitiedolle
- perustuu kokemukseen ja välittömiin havaintoihin
- koskee asioiden ulkoisia ja havaittavia ominaisuuksia
- syntyy monesti automaattisesti ja on usein tiedostamatonta
- käsittelee yksittäisiä erillisiä asioita, tilanteita ja toimintatapoja
- on usein tietotaitoa
b) tieteelliselle tiedolle
Tieteellisen tiedon kriteerit:
Objektiivisuus: tulokset ovat riippumattomia tutkijoiden henkilökohtaisista näkemyksistä.
Autonomisuus: tutkimus on riippumatonta tieteen ulkopuolisista tahoista, kuten politiikasta tai rahasta.
Julkisuus: tulokset ja kaikki tutkimuksen vaiheet ovat tiedeyhteisön tiedossa ja toistettavissa.
Kriittisyys: tieteellinen tieto hyväksytään vasta perusteellisen seulonnan ja arvioinnin jälkeen.
Edistyvyys: tieteellinen tieto on itseään korjaavaa ja kumulatiivistä eli uusi tieto rakentuu vanhan päälle ja korjaa sitä.
Läksyn kertaus 26.3.
Ovatko seuraavat väitteet oikein vai väärin?
- Ihminen ei havaitse kausaliteettia, vaan tajuntamme liittää sen peräkkäisiin tapahtumiin, ajatteli David Hume. Oikein.
- Induktiivinen päättely etenee yksittäisistä havainnoista yleiseen sääntöön.Oikein.
- Pelkän rationaalisen päättelyn avulla pystytään kuvaamaan hyvin ympäröivää todellisuutta. Väärin.
- Rationalistien mielestä havaintomme eivät aina anna luotettavaa tietoa ympäristöstä. Oikein.
- Marko Timo on lukiomme rehtori. Tämä on a priori-tietoa. Väärin. Väite on a posteriori-tietoa eli vaatii havaintoa tuekseen.
- Sinkut eivät ole parisuhteessa. Tämä on a posteriori-tietoa. Väärin. Väite on a priori-tietoa. Sinkun käsitteeseen kuuluu että ei ole parisuhteessa.
- Kant ajatteli, että kaikki havaintomme ympäristöstä välittyvät meille mielemme rakenteiden kautta. OIkein.
- Kant ajatteli, että ihminen kykenee ns. puhtaaseen havaintoon, eli näkemään maailman juuri sellaisena, kuin se on. Väärin. kaikki havaintomme suodattuu mielemme rakenteiden kautta.
- Kant hyväksyi ajatuksen, että ihminen on syntyessään ”tyhjä taulu”, johon kokemukset piirtävät jälkensä. Väärin. Mielessämme on järjen rakenteet jo syntyessämme.
- Kant yhdisti empirismin ja rationalismin. Näin ilmoitetaan oppikirjan kpl. 12. otsikossa. Selitä, kuinka hän teki sen? Tiedon hankkimiseen tarvitaan sekä järkeä että havaintoa. Järkemme rakenteet jäsentävät havaintomme järkeviksi.
9. Empiirinen ja rationaalinen tieto
Joitakin väitteitä ei voi koskaan empiirisesti todistaa, jotkin väitteet taas toisaalta vaativat havaintoja tuekseen. Kumpaan ryhmään luokittelisit seuraavat lasahdukset?
Ulkona on helle. Vaatii havaintoa tuekseen.
Kevyet esineet putoavat tyhjiössä yhtä nopeasti kuin painavat. Vaatii havaintoa tuekseen.
Urheilutähtien käyttö mainoksissa lisää tuotteen myyntiä. Vaatii havaintoa tuekseen.
Jumala on olemassa. Ei voi todistaa empiirisesti.
Kiusaaminen on väärin. Ei voi todistaa empiirisesti, kyse on moraaliasiasta tai arvoperäisestä tulkinnasta.
Järvimaisema on kaunis. Ei voi todistaa empiirisesti, koska kauneus on makuasia.
keltainen toimii hyvin huomiovärinä. Vaatii havaintoa tuekseen.
Kahvi virkistää. Vaatii havaintoa tuekseen.
2+3=5 On rationaalinen matemaattinen totuus.
Ensi kesäkuussa Pariisissa ei ole pakkasta. Tällä hetkellä asiaa ei voi empiirisesti todistaa.
Armokuolema on oikein. Ei voi todistaa empiirisesti. Kyse on arvotulkinnasta.
Virikkeitä saanut ja mielekästä elämää elävä rotta valitsee sokeriveden heroiinin sijaan. Vatii havaintoa tuekseen.
Empirismissä puhutaan tiedosta a posteriori eli kokemuksen jälkeen ja rationalismissa tiedosta a priori eli ennen kokemusta. Mitkä seuraavista väitteistä ovat luonteeltaan a posteriori ja mitkä a priori?
a) Jokainen gynegologi on lääkäri. a priori-tietoa, koska gynegologin peruskoulutus on lääkäri.
b) Kaikki lukiolaiset ovat fiksuja. a posteriori-tietoa, fiksuus sinänsä ei kuulu lukiolaisen käsitteeseen.
c) Jokainen riittävän kevyellä vauhdilla ilmaan heitetty kappale palaa takaisin maan pinnalle. a posteriori-tietoa
d) Aleksander Stubb on Suomen presidentti. a posteriori-tietoa, koska presidenttiys ei sisälly Stubbin käsitteeseen.
e) Kaikki poikamiehet ovat naimattomia. a priori-tietoa, koska naimattomuus sisältyy poikamiehen käsitteeseen.
f) Kuopuksella ei ole pikkusisaria. a priori-tietoa, koska kuopuksen käsitteeseen kuuluu olla perheen nuorin lapsi.
Mihin perustuu seuraavien väitteiden totuus?
a) Kolmiossa on kolme kulmaa. a priori-tietoa. Kolmion käsitteeseen kuuluu kolme kulmaa.
b) Suomessa on enemmän kuin kymmenen ihmistä. a posteriori-tietoa, joka perustuu havaintoon.
c) Tupakoitsijat kuolevat nuorempina kuin tupakoimattomat. Tieto perustuu todennäköisyyteen. Monia tapauksia tutkimalla on päädytty siihen, että tupakoitseminen lisää riskiä sairastua keuhkosyöpoään.
Yo-tehtävä, kevät 2010.
Ulkona on helle. Vaatii havaintoa tuekseen.
Kevyet esineet putoavat tyhjiössä yhtä nopeasti kuin painavat. Vaatii havaintoa tuekseen.
Urheilutähtien käyttö mainoksissa lisää tuotteen myyntiä. Vaatii havaintoa tuekseen.
Jumala on olemassa. Ei voi todistaa empiirisesti.
Kiusaaminen on väärin. Ei voi todistaa empiirisesti, kyse on moraaliasiasta tai arvoperäisestä tulkinnasta.
Järvimaisema on kaunis. Ei voi todistaa empiirisesti, koska kauneus on makuasia.
keltainen toimii hyvin huomiovärinä. Vaatii havaintoa tuekseen.
Kahvi virkistää. Vaatii havaintoa tuekseen.
2+3=5 On rationaalinen matemaattinen totuus.
Ensi kesäkuussa Pariisissa ei ole pakkasta. Tällä hetkellä asiaa ei voi empiirisesti todistaa.
Armokuolema on oikein. Ei voi todistaa empiirisesti. Kyse on arvotulkinnasta.
Virikkeitä saanut ja mielekästä elämää elävä rotta valitsee sokeriveden heroiinin sijaan. Vatii havaintoa tuekseen.
Empirismissä puhutaan tiedosta a posteriori eli kokemuksen jälkeen ja rationalismissa tiedosta a priori eli ennen kokemusta. Mitkä seuraavista väitteistä ovat luonteeltaan a posteriori ja mitkä a priori?
a) Jokainen gynegologi on lääkäri. a priori-tietoa, koska gynegologin peruskoulutus on lääkäri.
b) Kaikki lukiolaiset ovat fiksuja. a posteriori-tietoa, fiksuus sinänsä ei kuulu lukiolaisen käsitteeseen.
c) Jokainen riittävän kevyellä vauhdilla ilmaan heitetty kappale palaa takaisin maan pinnalle. a posteriori-tietoa
d) Aleksander Stubb on Suomen presidentti. a posteriori-tietoa, koska presidenttiys ei sisälly Stubbin käsitteeseen.
e) Kaikki poikamiehet ovat naimattomia. a priori-tietoa, koska naimattomuus sisältyy poikamiehen käsitteeseen.
f) Kuopuksella ei ole pikkusisaria. a priori-tietoa, koska kuopuksen käsitteeseen kuuluu olla perheen nuorin lapsi.
Mihin perustuu seuraavien väitteiden totuus?
a) Kolmiossa on kolme kulmaa. a priori-tietoa. Kolmion käsitteeseen kuuluu kolme kulmaa.
b) Suomessa on enemmän kuin kymmenen ihmistä. a posteriori-tietoa, joka perustuu havaintoon.
c) Tupakoitsijat kuolevat nuorempina kuin tupakoimattomat. Tieto perustuu todennäköisyyteen. Monia tapauksia tutkimalla on päädytty siihen, että tupakoitseminen lisää riskiä sairastua keuhkosyöpoään.
Yo-tehtävä, kevät 2010.
9. Tiedon lähde - järki vai kokemus?
9. Tiedon lähde - järki vai kokemus?
8. Todellisuus - sattumaa vai määräytynyttä?
8. Todellisuus - sattumaa vai määräytynyttä?
Lue kirjan kappale 8. ja tee tehtävät 1,2,3,6 ja 8 sähköisestä kirjasta.
8. Onko ihmisen tahto vapaa? Ryhmäkeskustelu.
Ihmisen tahto on vapaa, koska....
- periaatteessa ihminen voi itse päättää tekemistään asioista
- ihminen osaa itse harkita, mikä on järkevää, mikä ei
- ihminen on luova ja mielikuvitusrikas olento ja se on osoitus ajattelun vapaudesta
- osaa kyseenalaistaa ja kririsoida omaa toimintaansa eli on kykenevä itsereflektioon
- osaa ja pystyy valitsemaan eri vaihtoehtojen väliltä
- Jumala on jättänyt ihmiselle mahdollisuuden vapaaseen valintaan
- ilman vapaata tahtoa ihmisellä ei ole moraalista vastuuta teoistaan
- vapaa tahto on osa ihmisen identiteettiä
Ihmisen tahto ei ole vapaa, koska .....
- ympäristö rajoittaa toimintaa
- ympäristön odotukset voivat vaikuttaa yksilön toimintaan niin voimakkaasti, että ne eivät ole aidosti vapaita
- yhteiskunnan normit voivat vaikuttaa siihen, mitä pidetään hyvinä tai huonoina valintoina
- luonnonlait rajoittavat toimintaa
- maan laki rajoittaa
- alaikäisyys rajoittaa
- tietyt säännöt koulussa ja perheessä rajoittaa
- moraalikäsitykset rajoittavat
- manipulointi voi rajoittaa omaa tahtoa
- Jumala tai kohtalo voi rajoittaa tahdon vapautta
- periaatteessa ihminen voi itse päättää tekemistään asioista
- ihminen osaa itse harkita, mikä on järkevää, mikä ei
- ihminen on luova ja mielikuvitusrikas olento ja se on osoitus ajattelun vapaudesta
- osaa kyseenalaistaa ja kririsoida omaa toimintaansa eli on kykenevä itsereflektioon
- osaa ja pystyy valitsemaan eri vaihtoehtojen väliltä
- Jumala on jättänyt ihmiselle mahdollisuuden vapaaseen valintaan
- ilman vapaata tahtoa ihmisellä ei ole moraalista vastuuta teoistaan
- vapaa tahto on osa ihmisen identiteettiä
Ihmisen tahto ei ole vapaa, koska .....
- ympäristö rajoittaa toimintaa
- ympäristön odotukset voivat vaikuttaa yksilön toimintaan niin voimakkaasti, että ne eivät ole aidosti vapaita
- yhteiskunnan normit voivat vaikuttaa siihen, mitä pidetään hyvinä tai huonoina valintoina
- luonnonlait rajoittavat toimintaa
- maan laki rajoittaa
- alaikäisyys rajoittaa
- tietyt säännöt koulussa ja perheessä rajoittaa
- moraalikäsitykset rajoittavat
- manipulointi voi rajoittaa omaa tahtoa
- Jumala tai kohtalo voi rajoittaa tahdon vapautta
7. Todellisuus - henkeä vai ainetta?
6. Todellisuus - yksilöstä riippuvainen vai riippumaton?
5. Tyypillisiä virhepäätelmiä
Lue oppik. s. 54-64 ja selitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla virhepäätelmillä:
kehäpäätelmä
virheellinen samaistaminen
olkiukko
väärä vastakkainasettelu
kalteva pinta
auktoriteettiin vetoaminen
henkilöä vastaan käyminen eli argumentum ad hominem
virhepäätelmään vetoaminen eli argumentun ad logicam
tietämättömyyteen vetoaminen
todistustaakan kääntäminen
kehäpäätelmä
virheellinen samaistaminen
olkiukko
väärä vastakkainasettelu
kalteva pinta
auktoriteettiin vetoaminen
henkilöä vastaan käyminen eli argumentum ad hominem
virhepäätelmään vetoaminen eli argumentun ad logicam
tietämättömyyteen vetoaminen
todistustaakan kääntäminen
Vastaus yo-tehtävään k 2018
3.1.–3.3.
Kohdassa 3.1. tosi johtopäätös välttämättä seuraa tosista oletuksista, mutta kohdissa 3.2. ja
3.3. näin ei ole. Kohdan 3.3. päättely on induktiivinen yleistys. Johtopäätös on kylläkin tosi,
mutta se ei seuraa välttämättä annetuista oletuksista.
Osiot 3.1.–3.3. ovat konekorjattavia. Niissä oikea vastaus tuottaa 2 pistettä, väärä –2 pistettä
ja vastaamatta jättäminen 0 pistettä. Miinuspisteillä pyritään – hyvin kevyesti – mittaamaan
kokelaan metakognitiivisia taitoja. Osion kokonaispistemäärä ei voi olla negatiivinen.
3.4. (6 p.)
Päättely ei ole deduktiivista. Se on muodoltaan tyyppiä ”Jos A, niin B. B. Siis A”, joka ei ole
loogisesti pätevä deduktio. Tämän voi ymmärtää siten, että takajäsenen B totuus ei ole riip-
puvaista ainoastaan etujäsenen A totuudesta eli B:n voi tehdä todeksi jokin muukin kuin ole-
tus A. Tehtävän tapauksessa voi kuitenkin ajatella, että A on paras selitys B:n totuudelle.
Näin ollen päättelyn voidaan ymmärtää etenevän parhaaseen selitykseen. Monet tieteelliset
päättelyt noudattavat tätä abduktioksi kutsuttua päättelymuotoa. Tähtien valon taipuminen
Auringon painovoimakentässä on tunnetusti yksi Einsteinin suhteellisuusteorian seuraus.
Tätä seurausta ei onnistuttu todentamaan empiirisesti ennen kuin Sir Arthur Eddington teki
kuuluisat havaintonsa Principen saarella Afrikan länsirannikolla vuoden 1919 auringonpi-
mennyksen aikana. Eddingtonin havainnot tukivat suhteellisuusteoriaa, mutta eivät osoitta-
neet sitä todeksi.
3 pisteen vastauksessa kokelas esittää oikein, että kyseessä ei ole deduktiivinen päättely.
5 pisteen vastauksessa kokelas osaa perustella tätä sulkemalla johdonmukaisesti pois deduk-
tion. Viittaaminen parhaaseen selitykseen johtavaan päättelyyn voi olla tässä apuna.
3.5. (8 p.)
Kyseessä on induktion ongelma. Ongelma koskee empiirisessä tutkimuksessa sitä, miten
voimme oikeuttaa päättelymme havaituista seikoista havaitsemattomiin, olivatpa ne tulevia,
menneitä tai nykyisiä. David Humen mukaan päättelymme havaituista seikoista havaitsemat-
tomiin on ongelmallinen. Vaikka oletuksen perustana ovat aiemmat havaintomme ilmiöiden
esiintymisistä toistensa yhteydessä, sitä ei tue mikään havainto ilmiöitä yhteen sitovasta
välttämättömästä kausaalisuhteesta. Siksi emme voi Humen mukaan oikeuttaa päättelyäm-
me vetoamalla tällaiseen kausaalisuhteeseen. Induktiivisella päättelyllä ei hänen mukaansa
olekaan muuta oikeutusta kuin kokemuksemme synnyttämä tottumus.
2 pisteen vastauksessa kokelas osaa hahmottaa ongelmaksi sen, että päätelmä ei ole loogi-
sesti pätevä deduktio, tai tunnistaa kyseessä olevan induktiivinen päätelmä.
4 pisteen vastauksessa kokelas osoittaa oivaltaneensa, että kyseiseen päätelmään liittyvä
ongelma liittyy siirtymään havaituista seikoista havaitsemattomiin.
6 pisteen vastauksessa kokelas osaa selittää oikein, että ongelmassa on kyse nimenomaan
päättelyn tiedollisesta oikeutuksesta ja ettemme voi havaittujen seikkojen nojalla pitää var-
mana, että Auringon nouseminen on yleinen luonnonlaki tai säännönmukaisuus. David Hu-
men induktiokritiikkiä ei tarvitse mainita täysiin pisteisiin, mutta se on luonteva tapa saavut-
taa ne.
Kohdassa 3.1. tosi johtopäätös välttämättä seuraa tosista oletuksista, mutta kohdissa 3.2. ja
3.3. näin ei ole. Kohdan 3.3. päättely on induktiivinen yleistys. Johtopäätös on kylläkin tosi,
mutta se ei seuraa välttämättä annetuista oletuksista.
Osiot 3.1.–3.3. ovat konekorjattavia. Niissä oikea vastaus tuottaa 2 pistettä, väärä –2 pistettä
ja vastaamatta jättäminen 0 pistettä. Miinuspisteillä pyritään – hyvin kevyesti – mittaamaan
kokelaan metakognitiivisia taitoja. Osion kokonaispistemäärä ei voi olla negatiivinen.
3.4. (6 p.)
Päättely ei ole deduktiivista. Se on muodoltaan tyyppiä ”Jos A, niin B. B. Siis A”, joka ei ole
loogisesti pätevä deduktio. Tämän voi ymmärtää siten, että takajäsenen B totuus ei ole riip-
puvaista ainoastaan etujäsenen A totuudesta eli B:n voi tehdä todeksi jokin muukin kuin ole-
tus A. Tehtävän tapauksessa voi kuitenkin ajatella, että A on paras selitys B:n totuudelle.
Näin ollen päättelyn voidaan ymmärtää etenevän parhaaseen selitykseen. Monet tieteelliset
päättelyt noudattavat tätä abduktioksi kutsuttua päättelymuotoa. Tähtien valon taipuminen
Auringon painovoimakentässä on tunnetusti yksi Einsteinin suhteellisuusteorian seuraus.
Tätä seurausta ei onnistuttu todentamaan empiirisesti ennen kuin Sir Arthur Eddington teki
kuuluisat havaintonsa Principen saarella Afrikan länsirannikolla vuoden 1919 auringonpi-
mennyksen aikana. Eddingtonin havainnot tukivat suhteellisuusteoriaa, mutta eivät osoitta-
neet sitä todeksi.
3 pisteen vastauksessa kokelas esittää oikein, että kyseessä ei ole deduktiivinen päättely.
5 pisteen vastauksessa kokelas osaa perustella tätä sulkemalla johdonmukaisesti pois deduk-
tion. Viittaaminen parhaaseen selitykseen johtavaan päättelyyn voi olla tässä apuna.
3.5. (8 p.)
Kyseessä on induktion ongelma. Ongelma koskee empiirisessä tutkimuksessa sitä, miten
voimme oikeuttaa päättelymme havaituista seikoista havaitsemattomiin, olivatpa ne tulevia,
menneitä tai nykyisiä. David Humen mukaan päättelymme havaituista seikoista havaitsemat-
tomiin on ongelmallinen. Vaikka oletuksen perustana ovat aiemmat havaintomme ilmiöiden
esiintymisistä toistensa yhteydessä, sitä ei tue mikään havainto ilmiöitä yhteen sitovasta
välttämättömästä kausaalisuhteesta. Siksi emme voi Humen mukaan oikeuttaa päättelyäm-
me vetoamalla tällaiseen kausaalisuhteeseen. Induktiivisella päättelyllä ei hänen mukaansa
olekaan muuta oikeutusta kuin kokemuksemme synnyttämä tottumus.
2 pisteen vastauksessa kokelas osaa hahmottaa ongelmaksi sen, että päätelmä ei ole loogi-
sesti pätevä deduktio, tai tunnistaa kyseessä olevan induktiivinen päätelmä.
4 pisteen vastauksessa kokelas osoittaa oivaltaneensa, että kyseiseen päätelmään liittyvä
ongelma liittyy siirtymään havaituista seikoista havaitsemattomiin.
6 pisteen vastauksessa kokelas osaa selittää oikein, että ongelmassa on kyse nimenomaan
päättelyn tiedollisesta oikeutuksesta ja ettemme voi havaittujen seikkojen nojalla pitää var-
mana, että Auringon nouseminen on yleinen luonnonlaki tai säännönmukaisuus. David Hu-
men induktiokritiikkiä ei tarvitse mainita täysiin pisteisiin, mutta se on luonteva tapa saavut-
taa ne.
YO-tehtävä päättelyistä
Ratkaise yo-tehtävä kevät 2018, tehtävä 3. https://yle.fi/plus/abitreenit/2018/kevat/FF-fi/FF-fi/index.html#q3
4. Pätevän päättelyn perusteet
4. Pätevän päättelyn perusteet
Lue kpl. 4. ja tee tehtävät 1,2,3 ja 5.
Palautuskansio tehtäville filosofian yo-kysymyksistä
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Parityö filosofian yo-tehtävistä.
Tutustukaa eri vuosien filosofian yo-tehtäviin Abitreenien sivulla https://yle.fi/aihe/abitreenit/filosofia
Yrittäkää löytää vähintään kaksi esimerkkitehtävää jokaisesta filosofian osa-alueesta (paitsi estetiikka). Kirjatkaa tehtävien numerot ja ajankohta ylös. Perustelkaa, miksi kysymys mielestänne kuuluu valitsemaanne filosofian osa-alueeseen. Palauttakaa tehtävä oheiseen palautuskansioon. Tehtävän voi tehdä joko yksin tai parityönä.
Yrittäkää löytää vähintään kaksi esimerkkitehtävää jokaisesta filosofian osa-alueesta (paitsi estetiikka). Kirjatkaa tehtävien numerot ja ajankohta ylös. Perustelkaa, miksi kysymys mielestänne kuuluu valitsemaanne filosofian osa-alueeseen. Palauttakaa tehtävä oheiseen palautuskansioon. Tehtävän voi tehdä joko yksin tai parityönä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
3. Mihin filosofian osa-alueeseen kysymys kuuluu?
Onko lihansyönti oikein?
Kuka minä olen?
Onko kohtaloa olemassa?
Miksi olen olemassa?
Mitä kauneus on?
Onko kaikilla ihmisillä sama ihmisarvo?
Mikä on elämän tarkoitus?
Mitä todellisuus on?
Onko eutanasia oikein joissakin tapauksissa?
Onko havainto pätevä tiedon perustelu?
Onko sopivuus aikaisempaan tietoon sopiva tiedon perustelu?
Kuka minä olen?
Onko kohtaloa olemassa?
Miksi olen olemassa?
Mitä kauneus on?
Onko kaikilla ihmisillä sama ihmisarvo?
Mikä on elämän tarkoitus?
Mitä todellisuus on?
Onko eutanasia oikein joissakin tapauksissa?
Onko havainto pätevä tiedon perustelu?
Onko sopivuus aikaisempaan tietoon sopiva tiedon perustelu?
3. Filosofian osa-alueet
2. Aristoteles
2. Sokrates
Lue oppikirjan s. 16-17 ja seuraavan linkin alta https://mielenihmeet.fi/sokrates-filosofian-isan-elamankerta/teksti, missä on lisätietoa Sokrateesta astaa tekstin pohjalta seuraaviin kysymyksiin:
1. Mitä on relativismi (googleta!). Miksi Sokrates vastusti sitä?
2. Millaista nöyryyttä Sokrates osoitti suhteessa tietoon?
3. Mitä Sokrates tarkoitti lauseella "hyve on tietoa"?
4. Millainen oli Sokrateen tapa hankkia tietoa, ns. sokraattinen menetelmä?
5. Sokrates tuomittiin jumalanpilkasta ja nuorison villitsemisestä kuolemaan. Mikä saattoi olla todellinen syy tuomioon?'
6. Keksisitkö muita ajattelijoita, jotka ovat saaneet jakaa Sokrateen kohtalon?
1. Mitä on relativismi (googleta!). Miksi Sokrates vastusti sitä?
2. Millaista nöyryyttä Sokrates osoitti suhteessa tietoon?
3. Mitä Sokrates tarkoitti lauseella "hyve on tietoa"?
4. Millainen oli Sokrateen tapa hankkia tietoa, ns. sokraattinen menetelmä?
5. Sokrates tuomittiin jumalanpilkasta ja nuorison villitsemisestä kuolemaan. Mikä saattoi olla todellinen syy tuomioon?'
6. Keksisitkö muita ajattelijoita, jotka ovat saaneet jakaa Sokrateen kohtalon?
2. Filosofian synty antiikin Kreikassa
2. Filosofian synty ja kehityskaari
Lue kappale 2. ja tee kappaleen tehtävät 1,2,3 ja 4.
1. Esimerkkejä filosofisista ajatuskokeista
Theseuksen laiva
Kuvittele, että kreikkalaisen mytologian sankarin Theseuksen laiva lähtee satamasta.
Matkan aikana laivan kaikki osat vaihdetaan yksi kerrallaan. Kun laiva palaa takaisin
satamaan, onko se enää sama laiva, jos sen kaikki osat on vaihdettu uusiin?
Kuvittele myös, että Theseuksen laivaa seuraa toinen laiva, joka kerää kaikki vanhat
osat kyytiin sitä mukaa, kun ne heitetään mereen. Kun uusittu laiva palaa satamaan,
vanhoista osista kootaan toinen Theseuksen laiva. Kumpi on aito Theseuksen laiva?
Mitä tämä ajatuskoe kertoo identiteetistä, eli siitä, mikä tekee oliosta juuri sen olion?
- ajatuskokeet koskevat identiteettiä ja muutosta
- mikä tekee minusta minut? Mikä tekee Theseuksen laivasta Theseuksen laivasta Theseuksen laivan?
- Theseuksen laivasta tekee Theseuksen laivan sen idea. Ei haittaa, vaikka kaikki osat on korvattu uudella, silti identitettii säilyy.
- mikä tekee minusta minut? identiteetti, minuuden idea.
Vilkaise myös yo-tehtävä 6. syksy 2012 https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/filosofia_s2012.pdf
Aivot lasimaljassaKuvittele, että kreikkalaisen mytologian sankarin Theseuksen laiva lähtee satamasta.
Matkan aikana laivan kaikki osat vaihdetaan yksi kerrallaan. Kun laiva palaa takaisin
satamaan, onko se enää sama laiva, jos sen kaikki osat on vaihdettu uusiin?
Kuvittele myös, että Theseuksen laivaa seuraa toinen laiva, joka kerää kaikki vanhat
osat kyytiin sitä mukaa, kun ne heitetään mereen. Kun uusittu laiva palaa satamaan,
vanhoista osista kootaan toinen Theseuksen laiva. Kumpi on aito Theseuksen laiva?
Mitä tämä ajatuskoe kertoo identiteetistä, eli siitä, mikä tekee oliosta juuri sen olion?
- ajatuskokeet koskevat identiteettiä ja muutosta
- mikä tekee minusta minut? Mikä tekee Theseuksen laivasta Theseuksen laivasta Theseuksen laivan?
- Theseuksen laivasta tekee Theseuksen laivan sen idea. Ei haittaa, vaikka kaikki osat on korvattu uudella, silti identitettii säilyy.
- mikä tekee minusta minut? identiteetti, minuuden idea.
Vilkaise myös yo-tehtävä 6. syksy 2012 https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/filosofia_s2012.pdf
Kuvittele, että yön aikana sinut huumataan ja viedään salaiseen tutkimuskeskukseen.
Täällä aivosi irrotetaan ruumistasi ja asetetaan lasimaljaan. Ravinneliuos lasimaljassa
pitää aivosi hengissä. Aivosi kytketään supertietokoneeseen, joka on uskomattoman
kehittynyt. Supertietokone säätelee nyt kaikkea kokemaasi. Kun olet aikeissa kävellä,
supertietokone seuraa aivojesi toimintaa ja vaikuttaa aivoihisi niin, että tunnet
käveleväsi. Todellisuudessa et kuitenkaan kävele, vaan olet vain aivot lasimaljassa. Elät
supertietokoneen luomassa virtuaalimaailmassa, joka on viimeistä piirtoa myöten aivan
samanlainen kuin oikea maailma. Mistä tiedät, ettet ole nyt vain aivot lasimaljassa?
Mitä tämä ajatuskoe kertoo kyvystämme tietää maailmasta?
- ajatuskoe liittyy tietoteoriaan, emme voi olla täysin varmoja, olemmeko aivot lasimaljassa
- emme voi tietää varmasti, elämmekö havaitsemassamme todellisuudessa, vai kuvittelemmeko sen
- Descartes ajatteli, että jos pystymme kuvittelemaan manipuloinnin ja osaamme varautua siihen, emme ole aivot lasimaljassa. Toki se, joka manipuloi, estäisi sellaiset aivotoiminnot.
- tehtävä liittyy myös skeptismiin. Voimmeko tietää mitään varmasti?
- tehtävä liitty myös solipsismiin. Ovatko havaintoni olemassa vain omassa päässäni?
1. Filosofia ja filosofian opiskelu
Lue oppikirjan kappale 1. ja vastaa kysymyksiin:
1. Mihin filosofia pyrkii?
- pyrkii selittämään todellisuutta johdonmukaisella ajattelulla
- filosofian tutkimusmenetelmä on rationaalinen ajattelu
2. Mitä filosofia on?
- sananmukaisesti filosofia tarkoittaa viisauden rakkautta tai ystävyyttä
- filosofia on erilaisten kysymysten pohtimista ja niihin vastaamista
- maailmankatsomuksellista pohdintaa
- perimmäisten kysymysten pohdintaa
-epädogmaattista ja sitoutumatonta
- filosofia on tieteiden äiti, jonka pohjalta muuta tieteet ovat syntyneet
- asioiden käsitteellistämistä
- tutustumista ajattelijoihin
- ihmettelyä, uusin silmin näkemistä
- tieteenala, jota opetetaan yliopistossa
- filosofia tutkii muiden tieteenalojen toimintaperiaatteita ja tutkimusmenetelmiä
3. Miten filosofinen tutkimus etenee?
Problematisointi
- jotta asia voitaisiin rationaalisesti selittää, se on ensin kyseenalaistettava. On selvitettävä, mistä on kysymys.
Eksplikointi
- rationaalinen käsittely edellyttää, että asia selvennetään . Pohditaan erilaisia vastausvaihtoehtoja kysymykseen.
Argumentointi
- Rationaalisen toiminnan ydin on perusteleminen. Filosofiassa uskotaan vain hyvoä ja järkeviä perusteluja.
4. Miksi kannattaa opiskella filosofiaa?
- kehittää omaa ajattelua, rationaalisuutta, omaa ajattelua
- auttaa ymmärtämään ympäröivää maailmaa
- oppii erottamaan tiedon ja näennäistiedon
1. Mihin filosofia pyrkii?
- pyrkii selittämään todellisuutta johdonmukaisella ajattelulla
- filosofian tutkimusmenetelmä on rationaalinen ajattelu
2. Mitä filosofia on?
- sananmukaisesti filosofia tarkoittaa viisauden rakkautta tai ystävyyttä
- filosofia on erilaisten kysymysten pohtimista ja niihin vastaamista
- maailmankatsomuksellista pohdintaa
- perimmäisten kysymysten pohdintaa
-epädogmaattista ja sitoutumatonta
- filosofia on tieteiden äiti, jonka pohjalta muuta tieteet ovat syntyneet
- asioiden käsitteellistämistä
- tutustumista ajattelijoihin
- ihmettelyä, uusin silmin näkemistä
- tieteenala, jota opetetaan yliopistossa
- filosofia tutkii muiden tieteenalojen toimintaperiaatteita ja tutkimusmenetelmiä
3. Miten filosofinen tutkimus etenee?
Problematisointi
- jotta asia voitaisiin rationaalisesti selittää, se on ensin kyseenalaistettava. On selvitettävä, mistä on kysymys.
Eksplikointi
- rationaalinen käsittely edellyttää, että asia selvennetään . Pohditaan erilaisia vastausvaihtoehtoja kysymykseen.
Argumentointi
- Rationaalisen toiminnan ydin on perusteleminen. Filosofiassa uskotaan vain hyvoä ja järkeviä perusteluja.
4. Miksi kannattaa opiskella filosofiaa?
- kehittää omaa ajattelua, rationaalisuutta, omaa ajattelua
- auttaa ymmärtämään ympäröivää maailmaa
- oppii erottamaan tiedon ja näennäistiedon
Filosofiset kysymykset
Kirjoita paperille jokin mielestäsi filosofinen kysymys.
Kokoontukaa viiden opiskelijan ryhmiin. Esittäkää kysymyksenne toisillenne ja miettikää yhdessä, mikä tekee kysymyksestä filosofisen.
Valitkaa kysymyksistä kaksi kysymystä esitettäväksi koko luokalle.
Kokoontukaa viiden opiskelijan ryhmiin. Esittäkää kysymyksenne toisillenne ja miettikää yhdessä, mikä tekee kysymyksestä filosofisen.
Valitkaa kysymyksistä kaksi kysymystä esitettäväksi koko luokalle.
