FI02.1. syksy 2024

Väittelyparit ja aiheet

Väittelyt 11.12.

Elämäntapasairauksia tulee julkisessa terveydenhuollossa hoitaa samalla tavalla, kuin muitakin sairauksia.
Joel ja Artturi (vastaan)
Samuel ja Jaakko (puolesta)

Abortti
Fanny ja Olivia (puolesta)
Anniina, Saimi ja Kiia (vastaan)

Kuolemanrangaistus
Milla ja Katariina (vastaan)
Juno ja Annika (puolesta)

Dopingin käyttö kilpaurheilussa on sallittava.
Matias, Samu ja Lauri (vastaan)
Aukusti ja Elmeri (puolesta

Väittelyt 12.12.

Tehomaatalous unohtaa eläinten oikeudet.
Elia ja Niko (vastaan)
Marie ja Aaron (puolesta)

Eutanasia
Daniela (vastaan)
Emilia (puolesta)

10. Filosofisia näkemyksiä elämästä

" On itsepetosta keksiä tekosyitä sille, miksi asiat ovat menneet niin kuin ovat. Ihminen on vapaa luomaan itse oman elämänsä. Sen hyväksyminen on hyvän elämän alku."

"Ihmisen pitää saada itsestään kaikki irti, kehittyä jatkuvasti. Vasta silloin hän on tosi ihminen."

"Kaikki käy, niin kuin käy, ihmisen on silti tehtävä velvollisuutensa ja kestettävä tyynesti kohtalonsa."

"Hyvä elämä on sitä, jossa vältellään mielipahaa ja valitaan viisaasti kestäviä nautintoja."

"Elämä on rankkaa. Täytyy vain ymmärtää se ja silloin voi ymmärtää muitakin."

"Ollakseen oma itsensä ihmisen pitää löytää henkilökohtainen usko. Oman henkilökohtaisen uskon varaan heittäytyminen johtaa aitoon, omaan elämään."

Valitse seuraavista elämänfilosofisista kommenteista kaksi, joihin laadit jonkinlaisen vastustus- tai puolustuskommentin.

9. Filosofisia näkemyksiä ihmisestä

Yhteistoiminnallinen oppiminen

  • Jakaantukaa neljän hengen ryhmiin, jotka toimivat kotiryhminä.

  • Kukin kotiryhmän jäsen saa yhden ihmiskäsityksen:

A Eksistentialistinen käsitys

B Essentialistinen käsitys

C Naturalistinen käsitys

D Kulttuurinen näkemys

  • Kotiryhmä hajaantuu niin, että eri ryhmien A-jäsenet kokoontuvat yhteen, samoin B, C ja D.

  • Näissä asiantuntijaryhmissä tutustutaan kirjan avulla kyseiseen käsitykseen ja päätetään, mitä on olennaista kertoa kotiryhmässä.

  • Jäsenet palaavat kotiryhmäänsä ja opettavat toisilleen asiantuntijaryhmässä sovitut asiat.

9. Filosofisia näkemyksiä ihmisestä

Ryhmäpohdinta väitteistä

Opiskelijat pohtivat pienryhmissä seuraavia väitteitä ja ottavat niihin kantaa:

a. Ihminen on eläin.

b. Ihminen on kulttuurinsa tuote.

c. Ihmiselämällä on tarkoitus, jota ihmiset luonnostaan pyrkivät toteuttamaan.

d. Ihminen tekee itsensä ja oman elämänsä tarkoituksen.

8. Oikeus- ja sopimusetiikka

Lue kappale 8. ja vastaa kysymyksiin.

1. Jos yhteiskunnassa joillakin on joitakin oikeuksia, mitä se edellyttää yhteiskunnan muilta jäseniltä?
2. Valistusfilosofi Locke puhui ns. luonnollisista laeista tai luonnollisista oikeuksista. Mitä hän niillä tarkoitti?
3. Mitä filosofiassa tarkoitetaan yhteiskuntasopimuksella? Miten yhteiskuntasopimuksen näkivät
a) John Locke
b) Thomas Hobbes
c) Jean-Jacques Rousseau?
4. Mitä tarkoittaa kontraktualismi?
5. Millaisia ongelmia sopimusetiikkaan liittyy?

7. Seurausetiikka

Seurausetiikka
- seurausetiikka (teleologinen etiikka) on normatiivisen etiikan teoria
- teon arvo määräytyy teon seurauksien mukaan, eikä esimerkiksi velvollisuuksista tai vakaumuksista kuten velvollisuusetiikassa
(deontologisessa etiikassa)

-yleisin seurausetiikan muoto on utilitarismi
- siinä teon seurauksia arvioidaan niiden tuottaman hyödyn (utiliteetin) perusteella. Hyöty voi tarkoittaa esimerkiksi taloudellista hyvinvointia,
 onnellisuutta, mielihyvää tai muuta ihmisille arvokkaana koettua asiaa
-utilitarismin perustajina pidetään John Stuart Millia (1806-1873) ja Jeremy Benthamia (1748-1832)
-ongelmaksi seurausetiikassa ja utilitarismissa muodostuu tekojen seurausten arviointi ja eri seurauksien painottaminen keskenään

Ensimmäinen ongelma liittyy tekojemme seurausten ennalta arvaamattomuuteen. Emme voi koskaan täysin tietää mitä seurauksia teoillamme on. Miten tällöin voisimme perustaa tekojemme moraalisen oikeutuksen niiden seurauksiin? Voimme myös tehdä pahoja tekoja, joilla on hyvät seuraukset. Seurausetiikan mukaan tällainen teko olisi moraalisesti hyväksyttävissä. Jos esimerkiksi pahoinpitelemme henkilön kadulla, tämä tuntuisi olevan selvästikin väärin, mutta entä jos myöhemmin oikeudessa paljastuu, että pahoinpidelty olikin terroristi, joka oli menossa juuri räjäyttämään Suomen Pankin. Oliko teko oikea, vaikka emme tienneet henkilön olevan terroristi?

Toinen ongelma liittyy seurauksien keskinäiseen painottamiseen. Teen teon x ja siitä aiheutuu mielipahaa henkilölle B ja mielihyvää henkilölle A. Miten nämä mielipahat ja mielihyvät on painotettava keskenään? Miten yleensäkään voidaan laskea sellaisia asioita kuin onnellisuus ja mielihyvä? Millaiset seuraukset nähdään mielihyvää ja onnellisuutta lisäävinä?Utilitarismi saattaa myös oikeuttaa vähemmistöjen sorron. Entä jos jokin teko aiheuttaa suurimmalle osalle hyvää, mutta esimerkiksi huonoimmassa asemassa oleville pahaa. Onko teko oikein, koska se lisää kokonaisonnellisuuden määrää?

- seurausetiikan ongelmiin vastaamiseksi on seurausetiikkaa pyritty kehittämään edelleen. Voidaan esimerkiksi ajatella, että yleensä on hyvä toimia sillä tavalla, että toimintamme lisää yhteisön hyvinvointia, mutta meillä on tiettyjä (prima facie) velvollisuuksia, joita ei tulisi missään olosuhteissa rikkoa.

5. Hyve-etiikka

Lue luku 5.3. s. 55-58.
Vastaa kysymykseen:
Millaisia ongelmia hyve-etiikkaan liittyy?
- ei anna selkeitä toimintaan ohjaavia sääntöjä eri tilanteissa, vaan korostaa ihmisen velvollisuutta itse muokata itseään hyveiden suuntaan
- se, mikä määritellään hyveeksi, on kulttuurisidonnaista ja saattaa vaihdella samankin kulttuurin sisällä
- miten tulisi toimia ristiriitatilanteissa?
- itsensä hyveelliseksi kehittäminen ei ole yhtä helppoa erilaisissa kasvuympäristöissä eli hyve-etiikan toteuttaminen perustuu myös onneen
Tee myös kirjan kappaleen teht. 1,2,3 ja 4

4. Humen giljotiini

Mitä Humen giljotiinilla tarkoitetaan?

- David Hume (1711-1776)
- etiikan kannalta on tärkeää erottaa kuvailevat väitteet ja normatiiviset väitteet
- monesti moraalifilosofiassa lähdetään liikkeelle kuvailevista väitteistä ja päädytään normatiivisiin väitteisiin
- tällainen järkeily ei voi olla pätevää
- puhtaasti kuvailevista väitteistä ei voi päätellä arvottavia väitteitä
- siitä, miten asiat ovat, ei voi suoraan päätellä, miten asioiden tulisi olla
- Humen giljotiini leikkaa tosiasiaväitteet ja arvioivat väitteet toisistaan erilleen

Esimerkkejä siitä, että pelkkien tosiasioiden pohjalta ei voi tehdä normatiivista päätelmää:
Maija sai kokeesta 7. Pelkän numeron pohjalta emme voi tietää, menikö Maijankoe hyvin vai huonosti.
Liisa ja Pekka päättivät erota. Emme voi pelkän faktatiedon pohjalta sanoa, onko asia osallisten kannalta hyvä vai huono.
Lehdessä lukee, että Gazan lapset jäävät sodan jalkoihin ja avustusrahat eivät riitä kaikkien auttamiseen. Tästä faktasta ei vääjäämättä seuraa sitä velvoitetta, että meidän pitää lähettää rahaa heidän auttamisekseen. Se on meidän tunnereaktio, ei looginen fakta.

4. Moraalin velvoittavuus

Hyviä puolia:
lisää suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä eri kulttuureja kohtaan
Huonoja puolia:
- pelkkä jonkin asian olemassaolo ei riitä perusteluksi sen hyväksyttävyydelle
- ei ole selvää, että kaikki ko. kulttuurissakaan hyväksyvät kaikkia kulttuurin piirteitä
- relativisti esittää yleispäteväksi tarkoitetun moraaliväitteen, joka pitäisi hyväksyä kaikkialla
Relativismi(2).pptx 108.1 kt

4. Moraalin velvoittavuus

Lue kirjan kappale 4. ja selvitä seuraavien käsitteiden merkitys:

moraaliobjektivismi
normatiivinen moraalirelativismi
moraalirealismi
deskriptiivinen moraalirelativismi
metaeettinen relativismi
kulttuurirelativismi

Tee sen jälkeen tehtävät 1,3 ja 6.

Tutustu seuraavien artikkeleiden pohjalta tilanteisiin, joissa yksilön moraali ja yhteisön yhteinen käytäntö ovat ristiriidassa. Pohdi, miksi näin on ja miten ristiriidat voisi ratkaista.
 Artikkeli Rahime Sahindalista https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006101887.html
Myös tämä juttu Eva Tawasolista on hyödyllinen tehtävän kannalta https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006099323.html

3. Laki, tapa ja moraali Tehtävät perjantaiksi!

Lue kappale 3. ja vastaa kysymyksiin.

1. Määrittele ja anna esimerkki kustakin.
a) laki
b) tapa
c) moraalinen normi
2. Mitkä ovat moraalinormien keskeiset tuntomerkit?
3. Milloin teko tai toiminta on moraalinen?
4. Mitä tarkoitetaan kansalaistottelemattomuudella?

Tee oppikirjan tehtävät 1,2,3, 4, 6 ja 7.

2. Etiikan osa-alueet

Lue kappale 2. ja tee digikirjan tehtävät 1,2,4 ja 8. Ratkaise alla oleva tehtävä.

Mihin etiikan alaan seuraavat väitteet kuuluvat?

a) Suuri osa suomalaisista hyväksyy lasten fyysisen kurittamisen.
b) Stalin oli hirviö.
c) Sinä et tiedä oikeasta ja väärästä sen enempää kuin kaverisikaan.
d) Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan hampaiden paikkausta ilman puudutusta.
e) Opettajat eivät voi kertoa ulkopuolisille oppilaidensa asioista.

1. Tehtäviä moraalifilosofian käsitteistä

Anna esimerkkejä

a) moraalisäännöistä
b) asioista tai ohjeista, jotka ovat amoraalisia
c) moralistisesta kommentoinnista
d) itseisarvoista
e) välinearvoista
f) normilauseista
g) normeihin liittyvistä sanktioista

Eettiset ongelmat ovat usein haasteellisia ratkaista yksiselitteisesti, koska ne liittyvät tilanteisiin, joissa erilaiset moraaliset arvot ovat keskenään ristiriidassa. Pohdi, millaiset arvot ovat keskenään ristiriidassa seuraavissa esimerkeissä:
abortti
eutanasia
itsemurha
kansalaistottelemattomuus
kuolemanrangaistus