Verinestettä eli plasmaa on 55 % veren tilavuudesta. Verinesteestä puolestaan 90 % on vettä. Loppu 10 % muodostuu mm. hapesta, hiilidioksidista, hormoneista, kuona-aineista ja plasmaproteiineista. Tällaisia proteiineja ovat muun muassa fibrinogeenit. Veren proteiineilla on merkitystä muun muassa veren hyytymisessä ja aineiden kuljetuksessa.

Verineste eli plasma kuljettaakin mukanaan ravintoaineita ruoansulatuselimistöstä muualle kehoomme ja soluhengityksessä syntynyttä hiilidioksidia elimistöistä keuhkoihin. Virratessaan maksan ja lihasten läpi veri lämpenee, ja verinesteen mukana tämä lämpö siirtyy kehomme uloimpiinkin osiin.

Vaikka kehossamme on verisuonia noin 100 000 kilometriä, kaikki solut eivät kuitenkaan sijaitse tämän "rautatieverkoston" lähellä. Nämä kauempana sijaitsevat solut tarvitsevat ravintoa ja happea kuten muutkin solut. Ohuimmista hiusverisuonista tihkuukin jatkuvasti verinestettä solujen väliseen tilaan, ja näin ne saavat tarvitsemiaan aineita. Tämä kudosneste palaa verenkiertoon joko pieniä laskimoita tai imusuonistoa pitkin.