Punasolujen tärkein tehtävä on kuljettaa happea soluille. Punasoluissa ei ole tumaa eikä muitakaan soluelimiä. Punasolut koostuvatkin vain solukalvosta, entsyymeistä ja hemoglobiinista. Hemoglobiini on rautapitoinen hapen sitomiseen erikoistunut valkuaisaine. Hemoglobiini antaa verelle sen punaisen värin. Se pystyy sitomaan hiilidioksidiakin, josta kuitenkin suurin osa kulkeutuu verinesteen mukana.

Kaksoiskoveruuden ansiosta punasolujen hapen kuljetuspinta-ala on noin 3 000 neliömetriä eli 15 suuren omakotitalon verran. Punasolun kuollessa sen hemoglobiini otetaan uusien punasolujen käyttöön tai varastoidaan maksaan.

Anemia eli verenvähyys johtuu hemoglobiinin puutteesta. Sen oireita ovat kalpeus, väsymys ja ruokahaluttomuus. Taustalla voi olla raudan, sinkin tai esimerkiksi A- ja C-vitamiinin puutostila. Tupakoitsijan veressä on jatkuvasti häkää, joka syrjäyttää tehokkaasti hapen hemoglobiiniin sitoutuessaan. Tupakoitsijalla jopa kymmenen prosenttia punasoluista kuljettaa häkää hapen asemasta, ja siksi hänen peruskuntonsa onkin heikompi ja hän sairastuu helpommin kuin tupakoimaton henkilö.

Wikipedia: Anemia

VERENKUVA

Perusverenkuvan mitattava asia	Lyhenne	Viitearvo (eli arvojen välissä olevia lukemia pidetään normaaleina)
Hemoglobiini	B-Hb	miehet 130–165 g/l; naiset 115–150 g/l
Punasolujen tilavuusosuus eli hemotokriitti	B-Hkr	miehet 0,40–0,54; naiset 0,36–0,47
Punasolujen (eli erytrosyyttien) lukumäärä	B-Eryt	miehet 4,2–5,6 * 1012/l; naiset 3,8–5,1 * 1012/l
Valkosolujen (eli leukosyyttien) lukumäärä	B-Leuk	3–8 * 109/l
Verihiutaleiden (eli trombosyyttien) lukumäärä	B-Trom	150–350 * 109/l