Ihmisen elimistö on monimutkainen koneisto, joka toimii kahden eri ohjausjärjestelmän avulla. Hermostossa liikkuvat nopeat sähköiset viestit eli impulssit.

Umpirauhasten erittämät kemialliset aineet, hormonit, kiertävät puolestaan veren mukana kaikkialle elimistöömme. Nämä kaksi järjestelmää toimivat yhteistyössä keskenään.

Umpirauhasten nimitys tulee siitä, ettei niissä ole erityistä poistotiehyttä kuten avorauhasissa, vaan hormonit erittyvät niistä suoraan vereen. Eri puolilla ruumista on kymmenkunta umpirauhasta, ja monet niistä erittävät useita hormoneja. Lisäksi muun muassa maksa ja sydän pystyvät tuottamaan hormoneja.

Jokaisella hormonilla on oma tehtävänsä toimintojen säätelyssä. Ne voivat kiihdyttää tai hidastaa elinten toimintaa. Hormonien vaikutus on hidasta ja pitkäaikaista.

Kun hormonipitoisuus elimistössä nousee, vähitellen hormonien eritys vähenee niin sanotun takaisinkytkennän ansiosta. Näin elimistön tasapaino säilyy. Jos hormonia erittyy liikaa tai liian vähän, se aiheuttaa hormoniperäisen sairauden.

Umpirauhasten sijainti on esitetty oheisessa kaaviossa.

Käpyrauhanen, jota ei alla olevassa tekstissä käsitellä erikseen, erittää vereen melatoniinia, joka osallistuu vuorokausirytmin valvontaan.

ERÄIDEN HORMONien vaikUtukset

Hormoni ja erityselin	Vaikutus
melatoniini, käpyrauhanen	Säätelee uni-valverytmiä. Eritys lisääntyy pimeän aikaan. Helpottaa nukahtamista, säätelee vuorokausirytmiä.
tymosiini, kateenkorva	stimuloi T-imusolujen (valkosoluja) kypsymistä (thymus=kateenkorva)

Opetus.tv: hormonit