Vastasyntyneellä tytöllä on munasarjoissaan tuhansia munasolujen esisoluja. 30–35 vuotta kestävän sukukypsyyskauden aikana näistä ehtii kypsyä noin 400 munasolua. Normaalisti kypsyy yksi munasolu kerran kuukaudessa vuorotellen kummastakin munasarjasta. Munasoluja ei kypsy eikä irtoa raskauden aikana, ja muita syitä irtoamattomuuteen ovat mm. sairaudet, ehkäisypillereiden käyttö sekä yhtä lailla voimakkaat stressit kuin suuret positiiviset ilonaiheetkin.

Ensimmäiset kuukautiset tulevat keskimäärin 11–13-vuotiaana puberteetin hormonitoiminnan edetessä. Tässä vaiheessa tytöllä on kuukautiskierron toiminnan kannalta kehossaan tarpeeksi massaa, keskimäärin 47 kilon verran. Yleistä on, että alkuvaiheessa kuukautiset ovat varsin epäsäännölliset ja voivat jäädä poiskin joksikin aikaa.

Kuukautiskierto kestää noin 28 vuorokautta ja lasketaan alkavaksi kuukautisvuodon ensimmäisestä päivästä.

Keskimäärin:

• 1.–4. päivinä kuukautisvuodossa suuri osa kohdun limakalvosta rappeutuu ja poistuu tarpeettomana.
• 5. päivänä munasarjan munarakkulassa alkaa kypsyä uusi munasolu. Tähän vaikuttaa aivolisäkkeestä erittyvä hormoni.
• 5.–14. päivinä munarakkula kasvaa ja tuottaa estrogeenia, joka aiheuttaa kohdun limakalvon uusiutumisen.
• 14. päivänä tapahtuu ovulaatio eli puhjenneesta munarakkulasta irtoaa munasolu, joka kulkeutuu munanjohtimeen. Munarakkulan puhkeamisen saa aikaan aivolisäkkeestä erittyvä toinen hormoni (LH).
• 15.–20. päivinä munarakkulan arpi muodostuu keltarauhaseksi, joka erittää progesteronia. Tämä paksuntaa edelleen kohdun limakalvoa.
• 21.–28. päivinä keltarauhanen surkastuu, jos hedelmöitystä ei ole tapahtunut. Alentunut progesteronin tuotanto käynnistää limakalvon rappeutumisen.

Kuukautiset loppuvat 45–55 vuoden iässä. Kierto muuttuu aluksi epäsäännölliseksi, ja vähitellen kuukautiset loppuvat kokonaan. Nimitys vaihdevuodet tuleekin juuri pari vuotta kestävästä muutosvaiheesta. Muutokset ovat hyvin yksilöllisiä elimistön hakeutuessa uuteen tasapainotilaan hormonitoiminnan muuttuessa.