• Silmän suojana on valoa läpäisevä ja sitä taittava sarveiskalvo (2).
• Sarveiskalvon alla on värikalvo (4), joka säätelee mustuaisen eli pupillin kokoa. Värikalvon väri vaihtelee ruskeasta vaalean harmaaseen. Vain harvoilla ihmisillä on siniset värikalvot.
• Värikalvon alla sijaitsee linssi (1). Linssi taittaa voimakkaasti valoa ja sen muotoa voidaan muokata linssin mukauttajalihaksilla (5).
• Linssin keskiosa on pupilli eli mustuainen (3) (värikalvon keskelle jäävä aukko).
• Lasiainen (6) on geelimäistä nestettä, joka täyttää silmän.
• Aivan silmän takaosassa on verkkokalvo (7). Verkkokalvolla sijaitsevat valoa aistivat hermosolut. Verkkokalvon hermosolut kuluttavat runsaasti energiaa ja happea, minkä vuoksi verkkokalvon takana onkin suonikalvo, jonka pienen pienet hiussuonet tuovat paikalle sokeria ja happea.
• Verkkokalvon hermosolujen viejähaarakkeet muodostavat yhdessä näköhermon (9). Kummastakin silmästä lähtee yksi näköhermo aivoihin. Verkkokalvon takana on suonikalvo ja sen takana suojaava kovakalvo.

Näköhermon lähtöpisteen kohdalla ei ole lainkaan itse aistinsoluja. Siksi sitä kutsutaankin sokeaksi täpläksi. Kummankin silmän näkökentässä on siis pieni piste, jota emme näe. Aivot yhdistävät kuitenkin kummaltakin silmältä tulevan tiedon, minkä vuoksi emme huomaa verkkokalvon "sokeaa kohtaa".

Piirros: Silmän perusrakenne. 1. Linssi, 2. Sarveiskalvo, 3. Mustuainen (osa linssiä), 4. Värikalvo, 5. Mukauttajalihakset, 6. Lasiainen, 7. Verkkokalvo (jonka takana suonikalvo ja sen takana kovakalvo), 8. Näköhermo.