Ulkoinen nenä on vain reitti hajumolekyyleille varsinaisiin nenäonteloihin. Nenäontelot ovat poimuisia ja limakalvon suojaamia. Niiden yläosissa on hajuaistinsoluja.

Ilmassa kulkeutuvat molekyylit kulkeutuvat nenäonteloon sekä sieraimien että nielun kautta. Kun ne osuvat hajuaistinsoluihin, ne saavat aikaan hermoimpulsseja, jotka siirtyvät hajukäämiä myöten aivojen hajualueelle.
Aivoissa eri hermosoluilta tulleet hermoimpulssit yhdistetään hajuaistimukseksi.

Hajuaisti on yksi ihmisen turvallisuudesta huolehtivista aisteista. Sen avulla tunnistamme esimerkiksi vaaran.

Syömäkelvoton ruoka, ulosteet ja savu saavat ihmiset vähintään nyrpistämään nenäänsä, yleensä poistumaan paikalta. Se on tarkoituskin, jotta pysyisimme kaukana mahdollisesti vaarallisista kohteista.

Hajuaistimukset ovat suureksi osaksi tiedostamattomia. Voimme siis vältellä jotain hajua edes ymmärtämättä miksi.

Hajuilla esitetään olevan myös vaikutusta ihmissuhteiden kehitykseen. Hajuaistimukset jäävätkin usein muistiin jo hyvin varhaisesta lapsuudesta. Ihminen voi muistaa hajuja, joita hän viimeksi haistoi alle kolmivuotiaana, kun hän haistaa niitä uudelleen.

Yle: Hajuaisti