Afrikassa noin 200 000 vuotta sitten eläneiden nykyihmisten jälkeläiset levisivät aluksi Eurooppaan ja Aasiaan. Myöhemmässä vaiheessa levittäytyminen eteni Australiaan ja Amerikkaan. Erilaisten epäsuotuisten ajanjaksojen jäljiltä vain pieni osa nykyihmisistä selvisi hengissä jälkeläisiä tuottamaan. Ilmaston kylmeneminen jääkaudeksi ja tulivuorenpurkaukset verottivat ihmispopulaatioita paikoin merkittävästi. 

Nykyihmisen kanssa eli noin 100 000 vuotta sitten muitakin ihmislajeja: floresinihminen (fossiililöytöjä Indonesiasta), denisovanihminen (Siperiasta), luzoninihminen (Filippiineiltä) ja neandertalinihminen. 

Varhaisista nykyihmisistä neandertalinihminen eli Euroopassa 200 000 – 30 000 vuotta sitten. Rakenteeltaan neandertalinihmiset olivat rotevia ja nykyihmistä lyhyempiä. Aivot olivat isot: 1 500cm³.

Viileään ilmastoon sopeutumisessa vantterasta ruumiinrakenteesta ja voimakkuudesta oli hyötyä suurien riistaeläinten saalistamisessa. Neandertalinihmiset osasivat tehdä eläinten taljoista vaatteita. Nuotion pitäminen oli uusi taito tulen käsittelyssä. Nämä taitavat metsästäjät katosivat kuitenkin 30 000 vuotta sitten. Homo sapiens -laji saattoi osaltaan hävittää neandertalilaisia, kun ne kilpailivat elintilasta ja ravintokohteista. 

Afrikasta pohjoiseen levittäytyneet nykyihmiset risteytyivät neandertalinihmisten kanssa: eurooppalaisten perimässä on noin prosentin verran neandertalinihmisen perimää! Esimerkiksi geenimuoto, joka aiheuttaa poskien punerruksen, on löydetty sekä neandertalinihmisen ja eurooppalaisten perimästä.

Journey of Mankind Becoming Human


Neandertalinihminen oli kookas ihminen, joka eli Euroopassa nykyihmisen kanssa 200 000 – 30 000 vuotta sitten.

Neandertalinihmisten katoamisen ajankohtaan Afrikassa ja Euraasiassa eläneet Homo sapiens -yksilöt olivat monessa suhteessa jo taitavia ja kehittyneitä ihmisen suvun edustajia. Suurriistan metsästys oli aiempaa tehokkaampaa jousiaseiden ja keihäiden avulla. Luolamaalaukset osoittavat taiteellisten kykyjen kehittymistä. Erilaisissa luola- ja maja-asumuksissa jälkeläisten hoitaminen oli helpompaa. Vainajat haudattiin ja hautaan laitettiin mukaan muuan muassa erilaisia aseita ja koruja, joita vainajan uskottiin tarvitsevan kuoleman jälkeen. Ensimmäisen fossiililöytöpaikan, Ranskassa sijaitsevan Cro-Magnonin luolan perusteella näitä noin 40 000 vuotta sitten Eurooppaan saapuneita Homo sapiens -suvun edustajia sanotaan Cro-Magnonin ihmisiksi.

Nykyihminen (Homo sapiens sapiens) sopeutui vähitellen erilaisiin ilmasto-oloihin ja asutti uusia alueita. Väestönkasvu toi uusia haasteita, ja taidot kehittyivät kohti maatalouden aloittamista.