Kädellisten sukupuu: Ihmisapinat jakautuvat kahteen heimoon: gibbonit ja isot ihmisapinat. Joskus vain isoja ihmisapinoita (ihminen, simpanssi, bonobo, gorillat ja orangit) nimitetään ihmisapinoiksi (engl. great apes).

Elämän ihmeiden moninaisuudessa ihmisen kehittyminen on yksi tiedemaailman mysteereistä. Sitä ratkotaan pala palalta, ja uudet fossiililöydöt auttavat asian ratkaisemisessa.

Ensimmäisten kädellisten kehittyminen ulottuu 70 miljoonan vuoden taakse. Afrikasta löydettyjä ihmisapinoiden fossiileja on ajoitettu 20 miljoonan vuoden taakse.

Usein kuulee sanottavan, että ihminen on kehittynyt apinasta. Näin ei kuitenkaan ole, sillä ihmisen kehitys erkani ihmisapinoiden kanssa yhteisestä sukupuusta erilliseksi haaraksi 5–8 miljoonaa vuotta sitten. Ihmisellä ja ihmisapinoilla on yhteinen kantamuoto. Ihmisen evoluution vaiheita on saatu selville fossiililöytöjen lisäksi vertailemalla ihmisen ja ihmisapinoiden perimää ja rakennetta.

Ihmisen sukupuun vanhimmat edustajat elivät noin viisi miljoonaa vuotta sitten Afrikan savanneilla.

Esi-isiemme leviäminen Afrikasta muihin maanosiin alkoi siinä vaiheessa, kun heille oli kehittynyt sopeumia viileämpään ilmastoon ja vuodenaikojen vaihteluun.

Ihmisen kehityksessä erotetaan kolme pääryhmää:

1. etelänapinat (Australopithecus-suku)
2. esi-ihmiset (Homo habilis, Homo erectus)
3. nykyihmiset (Homo sapiens sekä Homo neanderthalensis ja monet muut sukupuuttoon kuollleet Homo-lajit).

Ihmisen evoluution vaiheita. Australopithecus on etelänapina, Homo habilis ja Homo erectus esi-ihmisiä. Homo neanderthalensis eli neandertalinihminen eli nykyihmisen kanssa samaan aikaan ennen sukupuuttoaan. Homo sapiens on nykyihminen.

Quizlet ihmisen luokittelusta