Afrikan savanneilla eli etelänapinalajien rinnalla esi-ihmisiä 2–1,5 miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäiset esi-ihmiset on nimetty kädentaitojensa perusteella käteväihmisiksi. Ravinnon hankkiminen helpottui, kun kivistä ja luista valmistetut työkalut mahdollistivat riistan metsästämisen.

Käteväihmiset olivat fossiililöytöjen perusteella kookkaampia kuin etelänapinat. Aivojen kokokin saattoi kasvaa sukupolvien ketjussa, sillä liharuuasta saatiin paljon proteiineja.

Pituuden ja aivojen koon perusteella käteväihmiset katsotaan ensimmäisiksi ihmisen suvun (Homo) edustajiksi. Riistan metsästäminen on alkanut kehittää yksilöiden välistä kommunikointia.


Käteväihminen osasi jo käyttää työkaluja.

Noin 1,7 miljoonaa vuotta sitten eli toinen esi-ihminen, pystyihminen. Aivojen koko (900 –1100 cm³) oli kaksinkertainen etelänapinan aivoihin verrattuna. Aivojen rakenne muotoutui ihmismäisemmäksi: muun muassa otsalohko oli iso ja takaraivolohko pieni. Aivojen rakenteen pohjalta on päätelty, että pystyihminen pystyi jo puhumaan. Pystyihmisiä eli maapallolla vielä 100 000 vuotta sitten eli jopa nykyihmisen kanssa samaan aikaan.

Etevyys työkalujen ja asevälineiden valmistamisessa toi metsästämiseen suunnitelmallisuutta, riistasaaliit kasvoivat ja jälkeläisten selviytymismahdollisuudet paranivat entisestään.

Tulen käytön keksiminen mahdollisti ruuan kypsentämisen ja auttoi pedoilta suojautumisessa. Luuston, aivojen sekä taitojen kehittyminen mahdollistivat sopeutumisen viileämpään ilmastoon. Pystyihminen alkoi levittäytyä kohti Aasiaa ja Eurooppaa.

Valokuvia: Hae hakukoneella valokuvia hakusanoilla "Homo erectus" ja "Homo habilis". Huomaat, kuinka erilaisia näkemyksiä lajien määrästä, luokitteluista ja lajien piirteistä on esitetty.


Pystyihmisen malleja Wienin luonnonhistoriallisessa museossa.