Tehtävänä on selvittää hengitystiheyttä.

a) Istukaa työparinne kanssa lähekkäin. Pohtikaa miten toinen työparista voi havaita toisen hengitystiheyden (esimerkiksi kämmenselkä tai peili suun edessä tms.)

b) Mikä on hengitystiheys minuutissa, kun istutaan paikallaan? Mitatkaa tiheys molemmilta.


c) Mitataan hengitystiehyttä fyysisen suorituksen jälkeen. Vuorotelleen toinen menee kyykkyyn ja ylös 30 kertaa ja tämän jälkeen mitataan hengitystiheys heti suorituksen jälkeen ja kaksi minuuttia suorituksen jälkeen.


d) Kertokaa havainnot: Ihmisten väliset hengityserot, erot ennen ja jälkeen fyysisen suorituksen jälkeen.


e) Lue teksti ja tee tiivistelmä siitä, miten elimistö säätelee hengitystiehyttä.


Hengitys toimii automaattisesti ilman, että ajattelemme hengittämistä, ikään kuin ”autopilotilla”. Voimme myös osin tahdonalaisesti ja tietoisesti pidättää hengitystä hetken aikaa, mutta kun veren hiilidioksidipitoisuus kasvaa, on meidän taas hengitettävä. Tämä johtuu siitä, että hengitystä säätelee ydinjatkeessa sijaitseva hengityskeskus. Valtimoissa sijaitsevat aistinreseptorit (tuntokeräset) reagoivat veren koostumuksen (hiilidioksidi- ja happipitoisuus sekä pH) muutoksiin lähettämällä viestejä hengityskeskukseen ja sieltä edelleen hengityslihaksille.

Jos veren hiilidioksidipitoisuus nousee, kiihtyy hengityslihasten toiminta. Kun veren hiilidioksidipitoisuus nousee esimerkiksi fyysisessä rasituksessa, veren pH laskee. Valtimoissa sijaitsevat aistisolut reagoivat pH:n muutokseen lähettämällä hermoimpulsseja aivojen hengityskeskukseen, jolloin hengitys tehostuu. Näin veren pH:n lasku kiihdyttää hengitystä. Hengityksen säätelyn avulla veren happi- ja hiilidioksidipitoisuus pysyvät vakaina.

Lihastyössä solut tarvitsevat paljon happea soluhengitykseen. Koska hapen tarve on erilainen rasituksessa kuin levossa, hengityksen tiheyttä säätelemällä voidaan vaikuttaa elimistöön otettavan hapen määrään. Myös sydämen lyöntinopeus kasvaa.
Lähde: Ihmisen biologia, lukion oppikirja, e-Oppi Oy.