Muistia tarvitaan tiedonkäsittelyssä, asioiden mieleen palauttamisessa ja päätöksenteossa. Ilman sitä emme selviäisi arkisista tehtävistä. Muistaminen onkin yksi aivojen (ohimolohkon hippokampus) tärkeistä tehtävistä. Usein muistilla tarkoitetaan tiedon varastoimista pitkäkestoiseen muistiin.

Muisti voidaan jakaa aistielimen ja keston mukaan moneen toiminnalliseen osaan. Aistimuisti (sensorinen muisti) jaetaan ikonimuistiin (näköaistimus), kaikumuistiin (kuuloaistimus) ja kosketusmuistiin sen mukaan, mihin aivokuoren alueelle aistitieto tallennetaan. Aistimuistin avulla voidaan kuultuja ja nähtyjä asioita pitää mielessä.

Työmuisti pitää asioita mielessä vain hetkellisesti (lyhytkestoinen muisti) muutamia sekunteja kuten aistimuistikin. Työmuistin avulla voidaan pitää mielessä esimerkiksi salasana tai koodi sen aikaa kun näppäilemme sen. Säilömuisti on puolestaan pitkäkestoisen muistin osa, jonne tallennetaan elinikäisesti tietoja, muistoja ja tapahtumia. Ilman säilömuistia meillä ei olisi omaa identiteettiä eikä elämänhistoriaa. Säilömuistiin kuuluu myös taitomuisti, jonka avulla muistetaan opitut asiat kuten pyörällä ajaminen.

Oppimisella tarkoitetaan prosessia, jossa halutut asiat siirretään pitkäkestoiseen muistiin. Uni, muisti ja oppiminen liittyvät toisiinsa. Unella tiedetään olevan oppimista parantava vaikutus, sillä unen aikana ns. muistijäljet lujittuvat. Muistijälkiä syntyy, kun tieto painetaan mieleen uusia asioita opittaessa. Näin hermoverkkoon syntyy pysyviä uusia reittejä ja yhteyksiä hermosolujen välisen viestinnän muuttuessa pysyvästi.


Olet varmasti lapsena pelanut muistikorteilla. Tehtävänä on ollut muistaa missä pöydän kohdassa kukin kortti on ollut.