A. Mitkä pituusmittojen muunnokset ovat oikein?
1000 mm = 1 metri (m)
1 mm = 1000 000 nanometriä (nm)
1 mm = 0,1 desimetriä (dm)
1 m = 100 nanometriä (nm)

Palaute: Kannattaa opetella heti kaikki tuhannesosat oikein: kilometri (km), metri (m), milli (mm), mikro (ym), nano (nm), piko (pm). Samoin kannattaa opetella niiden potenssit: km 10 potenssiin 3, mm 10 potenssiin -3, ym 10 potenssiin -6, nm 10 potenssiin -9, ja pm 10 potenssiin -12.

B. Ihmisen solut ovat pienempiä kuin?
Tavallisen kirjan piste
Bakteerit
Vesimolekyyli
Yksi kromosomi

Palaute: Ihmisen solut vaihtelevat kooltaan. Suurin solumme on munasolu. Se on halkaisijaltaan n. 0.1-0.2 mm eli 100-200 mikrom. Pienin solumme on siittiö, jonka "pää" on vain n 5 mikrom, mutta sillä on hedelmöityksessä irtoava häntä, jonka pituus on . 50 mikrom, Useimmat solut ovat kooltaan 10–30 µm halkaisijaltaan. Bakteerisolut vain 1–2 µm. Virukset ovat vielä pienempiä.

C. Kaikissa soluissa on aina
Viherhiukkasia
Solukalvo
Tuma
Solulima
Soluelimiä

Palaute: Solukalvo on oikeastaan se rakenne, joka tekee solusta solun. Solukalvon sisällä on solulimaa ja soluelimiä. Kaikki muut solun osat ja elimet voivat vaihdella riippuen eliöstä ja solun tehtävästä. Esim. ihmisen punasolut ovat tumattomia ja vain yhteyttävillä soluilla on viherhiukkasia.

D. Missä mitokondriot sijaitsevat?
Solulimassa
Geenissä
Tumassa

Palaute: Mitokondriot ovat soluelimiä, jotka vapauttavat solun käyttöön sokerista energiaa. Ne sijaitsevat solulimassa. Niitä on lihassoluissa paljon, koska lihastoiminta vaatii energiaa.

E. Miten solut lisääntyvät? (Kaksi oikeaa kohtaa)
Jakautumalla
Soluja syntyy itsestään kaikissa ympäristöissä.
Vanhoista soluista irtoavat palat kehittyvät uusiksi soluiksi.
Solut jakaantuvat melko tasaisin väliajoin.

Palaute: Solut jakautuvat kahdeksi säännöllisin väliajoin. Solun jakaantumista sanotaan mitoosiksi. Esimerkiksi E. coli -bakteerit jakaantuvat n. 20 minuutin välein. Voit laskea paljonko yhdellä bakteerilla on jälkeläisiä kun 1 jakaantuu 20 minuutissa kahdeksi, 2 neljäksi, neljä kahdeksaksi jne.

F. Mikä on oikea järjestys DNA:n sijainnissa? Aloita suurimmasta.
solu, tuma, geeni, kromosomi, DNA
solu, tuma, kromosomi, DNA, geeni
tuma, solu, DNA, kromosomi, geeni
kromosomi, geeni, DNA, solu, tuma

Palaute: DNA on suuri molekyyli, josta kromosomit muodostuvat. Pätkä DNA-molekyyliä on geeni. Kromosomit sijaitsevat solun tumassa. Mutta bakteereilla ei ole tumaa ja niillä kromosomit ovat hajallaan solulimassa.

G. Mikä on geeni? (Kaksi oikeaa kohtaa)
Geeni on pätkä DNA-molekyyliä.
Geeni on osa kromosomia.
Geeni on soluelin solulimassa.

H. Missä sijaitsevat ihmisen kromosomit?
Solulimassa
Geenissä
Tumassa

I. Millaista on DNA eli deoksiribonukleiinahappo? (Neljä oikeaa kohtaa)
Se on iso molekyyli.
Se on pakattu kromosomeiksi.
Siinä on sokeria, fosforia ja happoja.
Siinä on sokeria, fosforia ja emäksiä.
Se on rakenteeltaan kaksoiskierre, joka on vielä viikattu.
Se on punaista väriltään.

J. Miksi DNA on tärkeä elämälle? (Kaksi oikeaa kohtaa)
Sitä on niin paljon soluissa.
Se sisältää ohjeita eliöiden ja niiden rakenteen aikaan saamiseksi.
DNA:ssa on kaikki tieto elämästä.
Ihminen voi muokata sitä.
Voimme herättää henkiin muinaisia sukupuuttoon kuolleita eläin- ja kasvilajeja DNA:n avulla.

Maksimi 39 pistettä.