Nakkilan perusopetuksen opetussuunnitelma 2016

1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma

Yleistä

Nakkilan opetussuunnitelma tehdään yhdessä osallistaen henkilöstö, huoltajat ja oppilaat. Tavoitteena on opetuksen laadun kehittäminen ja toiminnan yhtenäisyys Nakkilan kouluissa. Pääpaino on pedagogisella keskustelulla, jotta opetussuunnitelmaan kirjatut asiat toteutuisivat koulun toiminnassa. Opetussuunnitelmasta arvioidaan ja kehitetään suunnitelmallisesti. Kehittämistyö edellyttää pedagogisen johtamisen vahvistamista.

Aikataulu

Vuosiluokilla 1-6 siirrytään uusien perusteiden mukaiseen opetussuunnitelmaan 1.8.2016. Yläkoulun vuosiluokat siirtyvät siihen sen jälkeen lukuvuosittain vuosiluokka kerrallaan. Kuudennet vuosiluokat voivat siirtyä ympäristöoppiin vasta 2017-18.

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

Paikallisen opetussuunnitelman rakenne

Kuntakohtainen opetussuunnitelma ja koulukohtaiset tarkennukset

Sivistyslautakunta hyväksyy kuntakohtaisen perusopetuksen opetussuunnitelman ja siihen liittyvät koulukohtaiset tarkennukset. Koulukohtaiset tarkennukset tehdään seuraavista asioista:

• Koulun toimintakulttuuri
• Oppimisympäristöt
• Työtavat
• Yhteinen vastuu koulupäivästä
• Yhteistyö
• Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö
• Opetuksen järjestämistapoja
• Oppilashuoltosuunnitelma

Lukuvuosisuunnitelma

Sivistyslautakunta hyväksyy koulujen lukuvuosisuunnitelmat. Lukuvuosisuunnitelma sisältää seuraavat asiat:

• Opetuksen yleinen järjestäminen
• Monialaiset oppimiskokonaisuudet
• Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta
• Valinnaiset aineet
• Koulun itsearviointi
• Koulutuksen järjestäjän edellyttämä arviointi

Paikallinen tuntijako: liite 1

Paikallinen kieliohjelma: liite 2

Opetussuunnitelmaa täydentävät muut paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat

1.3 Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen

Opetussuunnitelman arviointi

Opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan lukuvuoden päätteeksi. Arviointipalaute annetaan tiedoksi sivistyslautakunnalle. Se koostuu opetussuunnitelman lukuvuoden painopisteiden toteutumisen arvioinnista (laatukriteerit).

Tämän lisäksi koulut arvioivat toimintaansa lukuvuosittain myös itsearvioinneilla. Huoltaja- ja oppilaskyselyitä järjestetään ennalta sovituista asioista.

Opetussuunnitelman kehittäminen

Koulun rehtorit kommentoivat lukuvuoden kuluessa tarpeelliseksi katsomistaan opetussuunnitelman muutoksista suoraan sähköiseen asiakirjaan (Pedanet).

Sivistysjohtaja työstää kommenteista esitykset kesäkuun rehtorikokoukseen ja mahdolliset päivitykset hyväksytään sivistyslautakunnassa.

1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut

Opetussuunnitelman laatimiseen liittyvät ratkaisut ja toimintatavat

Paikallinen opetussuunnitelma on strateginen ja pedagoginen työkalu. Siinä täydennetään ja painotetaan valtakunnallisissa perusteissa annettuja tavoitteita ja sisältöjä tavoitteena edistää opetuksen laatua ja yhtenäisyyttä Nakkilan kouluissa.

Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan koulujen yhteisenä. Koulukohtaiset tarkennukset tehdään koulun omalle kotisivulle ja lukuvuosisuunnitelmaan.

Opetussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään suomenkielellä annettavaa opetusta varten.
Opetussuunnitelman rakenne ja asioiden käsittelyjärjestys on sama kuin valtakunnallisissa perusteissa. Valmis opetussuunnitelma julkaistaan sähköisesti peda.net-oppimisympäristössä Nakkilan kotisivulla otsikolla Nakkilan perusopetuksen opetussuunnitelma.

Koulujen henkilöstö sekä oppilaat ja huoltajat osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Koulujen henkilöstö osallistuu yhteisiin koulutustilaisuuksiin ja rehtorin järjestämiin pedagogisiin keskusteluihin annettujen aiheiden pohjalta. Huoltajille lähetetään opetussuunnitelmaan liittyvä kysely, jota voidaan käsitellä myös vanhempainilloissa. Oppilaskunnat osallistuvat opetussuunnitelman tekemiseen, arviointiin ja kehittämiseen ohjaavan opettajan ohjeistuksen mukaisesti. Opetussuunnitelmaa on kaikkien edellä mainittujen tahojen mahdollisuus sähköisesti kommentoida ennen sen julkaisua ja myös sen jälkeen kehittämistyössä.

Opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen kanssa sekä perusopetusta seuraavaa koulutusvaihetta edustavien oppilaitosten kanssa.
Opetussuunnitelman laadintaan osallistuvat myös muiden hallintokuntien edustajat.
Oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevät osuudet laaditaan yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Koulujen oppilashuoltoryhmät käsittelevät opetussuunnitelmaa ja osallistuvat sen toteuttamiseen ja arviointiin.

Laatukriteeriarvioinnista saatu tieto hyödynnetään opetussuunnitelman valmistelu- ja kehittämistyössä.

2.Perusopetus yleissivistyksen perustana

Perusopetus luo perustan oppilaiden yleissivistykselle. Kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille. Perusopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet nousevat perustuslaista, perusopetuslaista ja -asetuksesta, valtioneuvoston asetuksista sekä opetussuunnitelman perusteista. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Perusopetus rakentuu yhteiselle arvoperustalle ja käsitykselle oppimisesta.

2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet

Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetusryhmät muodostetaan niin, että voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, maksuttomaan opetukseen ja maksuttomaan täysipainoiseen ateriaan. Opetuksen ja opetusaineistojen tulee tukea tasa-arvolain toteutumista. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan. YK:n lapsen oikeuksien sopimus antaa perusopetukselle oikeudellisen perustan.

2.2 Perusopetuksen arvoperusta

Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma on laadittu tässä esitetyn arvoperustan mukaisesti.

• Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen
• Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia
• Kulttuurinen moninaisuus rikkautena
• Kestävän elämäntavan välttämättömyys

2.3 Oppimiskäsitys

Oppilaan myönteistä minäkuvaa ja käsitystään itsestään oppijana vahvistetaan kannustamalla ja onnistumisen kokemuksilla. Monipuolisen, myönteisen ja realistisen palautteen antaminen tukee motivaatiota ja oppimista.

Toiminnallisuus, osallisuus, yhdessä tekeminen ja oppimisen ilo näkyvät koulun toiminnassa. Ihmettely ja asioiden oivaltaminen lisäävät ymmärrystä itsestä ja ympäröivästä maailmasta.

Oppimaan oppiminen on yksi keskeisistä taidoista ja on perusta elinikäiselle oppimiselle. Oppiminen edellyttää myös pitkäjänteistä ja sinnikästä harjoittelua.


3.Perusopetuksen tehtävä ja tavoitteet

3.1 Perusopetuksen tehtävä

Rakennetaan lapsille ja nuorille kestävä ja turvallinen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle ulottuva kasvu- ja opinpolku.

Tuetaan ja edistetään lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Luodaan edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja aktiiviselle toimimiselle tietoyhteiskunnassa ja globaalissa muuttuvassa maailmassa siten, että koko ikäluokka siirtyy jatko-opintoihin ja työelämään.

Oppilaan tukeminen rakentavaksi yhteiskunnan muutosvoimaksi:
oman mielipiteen sanomisen rohkeus, yksinäisyyden sietäminen, pettymysten sietokyky, sinnikkyys, yhteisön parhaaksi toimiminen silloinkin kun siitä ei ole itselle hyötyä, vertaisryhmän etsiminen.

3.2 Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet

• Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen
• Tarpeelliset tiedot ja taidot
• Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen

Huoltajien näkemys tulevaisuuden taidoista ja osaamisesta vuonna 2015 tehdyn kyselyn mukaan suosituimmuusjärjestyksessä:

1. Sosiaaliset taidot, vuorovaikutustaidot, ryhmätyötaidot
2. Perustaidot: lukeminen, laskeminen ja kirjoittaminen
3. Hyvä käytös
4. Kielitaito ja kansainvälisyys
5. Käden taidot
6. TVT-taidot
7. Liikunta
8. Tiedon hankintataidot
9. Opiskelutaidot ja oppimaan oppiminen
10. Arjen hallinta mm. rahankäyttö

3.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

L4 Monilukutaito

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Tulevaisuuden taidot

Laaja-alaisessa osaamisessa painotus on tulevaisuuden taidoissa eli 21st century skills.

Tapa ajatella: luovuus ja innovaatio, kriittinen ajattelu ja ongelmaratkaisu, oppimaan oppiminen

Tapa työskennellä: kommunikaatio ja yhteistyö

Työvälineiden hallinta: informaation lukutaito ja tietotekniikan käyttötaidot

Kansalaisena maailmassa: globaali ja paikallinen kansalaisuus, elämä ja työura, kulttuuritietoisuus ja sosiaalinen vastuu.

Tulevaisuuden taitoja voidaan pitää uudenlaisena lähestymistapana verrattuna perinteisiin oppiaineisiin. Tulevaisuuden taidot liittyvät kaikkien oppiaineiden tavoitteisiin. Jokaisen opettajan on otettava omassa opetuksessaan laaja-alaisen osaamisen tavoitteet huomioon.

Tämän lisäksi opetussuunnitelmassa on määritelty myös monialaiset oppimiskokonaisuudet. Koulun pitää järjestää jokaiselle oppilaalle ainakin yksi tällainen opiskeltava kokonaisuus lukuvuotta kohti.

Toteutuminen ja seuranta

Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät laaja-alaista osaamista.
Laaja-alaista osaamista arvioidaan koulun itsearvioinnissa lukuvuoden päätteeksi.

4.Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri

4.1 Toimintakulttuurin merkitys

Koulun toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteutumisessa ja se on keskeinen oppilaan kohtaamassa koulutyön laadussa.

Toimintakulttuuri on yhteisön historiallisesti ja kulttuurisesti muovautuva tapa toimia. Se on osittain tiedostamatonta.

Koulun toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on luoda kulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa.

4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Koulun toimintakulttuuri rakentuu seuraavista osista:

• oppiva yhteisö
• hyvinvointi ja turvallinen arki
• vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely
• kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
• osallisuus ja demokraattinen toiminta
• yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
• vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Jokainen koulu täsmentää koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa, miten toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden toteutumista edistetään oman koulun toiminnassa.

Lukuvuoden päättyessä arvioidaan toimintaa ja tehdään tarvittavat päivitykset koulun opetussuunnitelmaan koulun omalle kotisivulle. Kotisivulla on kommentointimahdollisuus, jotta myös huoltajat, oppilaskunta ja muut yhteistyökumppanit voivat osallistua toimintakulttuurin kehittämiseen ja arviointiin.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Liikkuva koulu

Tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin päivässä.

Tavoitetta toteutetaan osana koulun toiminnallista ja oppilaita aktivoivaa toimintakulttuuria yhteistyössä kerhotoiminnan, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kolmannen sektorin kanssa.

Edellisen lisäksi huomioidaan

- toiminnallisuus eri oppiaineissa
- istumisen vähentämisen suositukset
- liikunnallisuutta tukeva oppimisympäristö
- liikkumisen mahdollistava koulupäivän rakenne


Koulut tarkentavat omassa opetussuunnitelmassaan tarkemmat toteuttamistavat.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Sukupuolisen tasa-arvon ohjaussuunnitelma Nakkilassa

4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat

4.3.1 Oppimisympäristöt

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Niitä ovat myös opiskeluvälineet, -palvelut ja materiaalit. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Koulun oppimisympäristöt muodostuvat fyysisistä ja virtuaalisista ympäristöistä.

Oppimisen ympäristöjä hyödynnetään monipuolisesti niin, että ne motivoivat ja innostavat oppimiseen.

Koulukohtainen osio

Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja käytännön toteutuksen täsmennykset kirjataan koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan.

Lukuvuoden päätteeksi arvioidaan niiden toteutumista ja päivitetään suunnitelma.

Paikallisia oppimisympäristöjä

Kokemäenjokilaakso: ranta-, koski- ja lehtomaisemat, maisematiet, puurakentamisen kulttuuri
Kokemäenjokeen voi tutustua myös virtuaalisesti osoitteessa: www.kokemaenjokiopas.fi
Pronssikauden asuinpaikka Rieskaronmäessä Anolasssa
Anolan ja Villilän kartano
Nakkilan kirkko

Nakkilan kotiseutumuseo
Juustomeijerimuseo
Emil Cedercreutzin museo Harjavallassa
Leineperin ruukkialue Kullaalla

4.3.2 Työtavat

Työtapojen valinnan lähtökohtana tulee olla opetukselle asetetut tavoitteet sekä oppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Toiminnalliset työtavat lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota. Lisäksi tulee ottaa huomioon:

• oppimiskäsitys
• yhteisöllisen oppimisen tukeminen
• laaja-alaisen osaamisen edistäminen
• opetuksen eriyttäminen: laajuus, syvyys, työskentelyn rytmi, erilaiset tavat oppia
• motivaation vahvistaminen
• opetuksen eheyttäminen: monialaiset oppimiskokonaisuudet, ilmiölähtöisyys
• tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen

Koulukohtainen osio

Työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyö ja käytännön toteutuksen täsmennykset kirjataan koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan.

Lukuvuoden päätteeksi arvioidaan niiden toteutumista ja päivitetään suunnitelma.

4.3.3 Paikalliset tavoitteet

Oppilaslähtöinen pedagogiikka

Opetuksen laajentaminen luokkahuoneen ulkopuolelle

Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa

Oppilaslähtöinen pedagogiikka

Oppilaslähtöisessä pedagogiikassa edistetään oppilaiden yhteistoiminnallisuutta ja osallisuutta. Tämä mahdollistaa tietovarantojen yhteisöllisen rakentamisen (tiedon tulkinta, analysointi, yhdistely ja arviointi) ja projektioppimisen. Vuorovaikutustaitojen edistäminen on keskeinen osa opetustapahtumaa. Oppilaalle annetaan yksilöllistä tukea ja ohjausta sekä monipuolista kannustavaa palautetta tavoitteena omien vahvuuksien löytyminen ja opiskelumotivaation säilyttäminen. Oppilaan itseohjautuvuutta tuetaan.

Opetuksen laajentaminen luokkahuoneen ulkopuolelle

Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolista asiantuntijuutta ja koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä ajatuksella "ulos oppimaan". Koulu tekee tarvittaessa yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Opetuksen laajentamiseen kuuluu myös monikulttuurisuuden huomioiminen.
Oppilaiden ongelmaratkaisutaitoja kehitetään etsimällä ratkaisuja todellisiin ympäristössä havaittaviin ilmiöihin.

Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa

Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään edistämään vuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta.

Noudatetaan voimassa olevaa TVT-strategiaa.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää laitteiden ajanmukaisuutta ja tietoliikenneyhteyksien kehittämistä.

Seuranta ja arviointi

Rehtorit käyvät vuosittain henkilöstönsä kanssa kehityskeskustelut, joissa mm. edellä mainittujen asioiden toteutumista voidaan arvioida ja kehittää.

Oppilaat osallistuvat oppimisympäristöjen kehittämiseen ja arviointiin. Opettaja ohjaa oppilaita suunnittelemaan ja arvioimaan omia työskentelytapojaan.

Huoltajien näkemys tulevaisuuden oppimisympäristöistä ja työtavoista vuonna 2015

1. Todelliset ja aidot oppimisympäristöt: leirikoulut, retket luontoon, kirjastoon, museoon, yrityksiin, asiantuntijavierailut, ulos oppimaan jne.
2. Toiminnalliset työtavat: tutkiva oppiminen, käytännönläheisyys, tekemällä oppiminen
3. Ryhmissä työskentely projektinomaisesti: laaja-alaiset kokonaisuudet
4. Monipuoliset ja vaihtelevat työtavat
5. Pienet ryhmäkoot
6. Kannustava, innostava ja positiivinen ilmapiiri
7. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen
8. Työrauha
9. Yksilöllisyyden huomioiminen
10. Viihtyisyys ja virikkeellisyys

4.4 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

Opetuksen eheyttäminen

Koulukohtaisesti täsmennetään opetuksen eheyttämisen toimintatavat ja ne kirjataan koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia. Ne tarjoavat hyvän mahdollisuuden koulun ja muun yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Sisältöjen pitää ilmentää toimintakulttuurin periaatteita ja niissä olisi hyvä ottaa huomioon paikallisuus, ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys.

Suunnittelun lähtökohdat

• oppilaan näkökulmasta pyrkien rakentamaan oppilaan omien kokemusten, kysymysten ja kiinnostuksen kohteiden pohjalta oppilasta motivoivia opiskelukokonaisuuksia
• kasvu- ja oppimisympäristön päämäärien tai vision näkökulmasta pyrkien luomaan yhdessä oppimiseen kannustava työilmapiiri
• tiedonalalähtöisesti pyrkien rakentamaan useiden oppiaineiden yhteisiä todellisuuden tulkintaprosesseja

Oppilaille tarjotaan vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa, jonka kesto on noin viikko.

Oppilaat otetaan mukaan suunnitteluun.

Kokonaisuus tarkennetaan koulun lukuvuosisuunnitelmaan vuosittain: tavoitteet, sisältö, toteuttaminen, seuranta ja arviointi. Oppilaan osoittama osaaminen otetaan huomioon oppiaineiden arvioinnissa.

Kaikki oppiaineet ovat vuorollaan mukana kokonaisuuksien toteuttamisessa.

5.Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen

5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä

Oppilas tulee mielellään kouluun, tuntee olonsa turvalliseksi ja kokee oppimisen merkitykselliseksi. Tämän tavoitteen edistäminen kuuluu kaikille koulun aikuisille tehtävästä riippumatta.

Yhteisen vastuun jakautuminen

Henkilöstön tiivis ja joustava yhteistyö luo edellytyksiä kasvatus- ja opetustavoitteiden toteutumiselle. Kaikki koulun aikuiset pitävät kiinni samoista säännöistä.

Huoltajien osallisuus ja sen kehittäminen on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kasvatuskumppanuus ja yhteisten kasvatustavoitteiden löytäminen sekä molemminpuolisen luottamuksen saavuttaminen edistää oppilaan hyvinvointia ja oppimista.

Oppilas saa kokemuksia osallisuudesta omassa luokassaan, koulussaan ja lähiympäristössään.

Oppimisympäristöjen ja työtapojen monipuolisuus tukevat oppilaan hyvinvointia. Yhteistyö eri tahojen kanssa on suunnitelmallista ja sitäkin arvioidaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminta on avointa ja vastavuoroista.

5.2 Yhteistyö

Yhteistyön tavoitteet, suunnittelu ja arviointi

Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Oppilaiden osallisuus

Jokaisella koululla toimii oppilaskunta.

Oppilaat otetaan mukaan ikätaso huomioiden seuraavien asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen ja arviointiin.

• oman koulutyö ja luokassa tapahtuvan toiminta
• koulun yhteinen toiminta
• monialaiset oppimiskokonaisuudet
• oppimisympäristöt ja työtavat
• opetussuunnitelma ja siihen liittyvät suunnitelmat
• järjestyssäännöt
• arviointi: itsearviointi, vertaisarviointi
• yhteistyö

Kodin ja koulun yhteistyö

Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria.

Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus.

Yhteistyömuodot tarkennetaan koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aloitteellisuutta, henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa ja monipuolista viestintää.

Huoltajille tarjotaan mahdollisuus osallistua mm. opetussuunnitelman, oppimisen tavoitteiden, oppimisympäristön, työtapojen, oppimisen tuen, oppilashuollon, arvioinnin, valintojen ja lukuvuoden erilaisten tapahtumien suunnitteluun ja kehittämiseen.

Koulujen sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa

Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa tarkennetaan koulukohtaisesssa opetussuunnitelmassa.

5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Kurinpidolliset keinot

Oppilaan ojentamisessa ja kurinpidossa noudatetaan perusopetuslakia ja asetusta.
[POL 35 a?§ (30.12.2013/1267), 36 § (13.6.2003/477), POA 18 § (18.6.2003/560)]
Ojentamiskeinoina ovat ensisijaisesti enintään kahden tunnin mittainen
kasvatuskeskustelu tai toissijaisesti enintään kahden tunnin mittainen jälki-istunto.
[POL 35 a §], [POL 36.1 §], [POL 36.5 §], [POL 36.6 §], [POL 36 a 1 §], [POL 36 a 6 §], [POA 18 §]
Kurinpitorangaistuksena oppilaalle voidaan antaa kirjallinen varoitus tai hänet
voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi.
[POL 36.1 §], [POL 36 h §]
Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin
ajaksi.
[POL 36.2 §], [POL 36 b §], [RL 4. luku 6 § 3 ja 7 §], [POL 36 h §], [POA 18 §]
Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän
ajaksi.
[POL 36.3 §], [POL 36 h §]
Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään
tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.
[POL 36.4 §], [POA 18 §]

Menettelytapaohje

1. Yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti.
2. Kuullaan oppilasta.
3. Selvitetään tarvittaessa laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset.
4. Pohditaan ja sovitaan keinot tilanteen korjaamiseksi.
5. Ilmoitetaan huoltajalle ja tarjotaan mahdollisuutta osallistua keskusteluun asiasta.
6. Seurataan, että tilanne korjaantuu.
7. Keskustelut ja kurinpidolliset keinot dokumentoidaan koulun päättämällä tavalla.

Selvittämisvastuut, työnjako, kuulemis- ja kirjaamismenettelyt tarkennetaan koulukohtaisesti.

Oppilaat ja huoltajat osallistuvat suunnitelman valmisteluun koulun päättämällä tavalla.

Suunnitelman toteutumista ja sen toimivuutta arvioidaan lukuvuoden lopussa ja tehdään siihen tarvittavat muutokset. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa kuullaan ennen suunnitelman hyväksymistä ja päivittämistä.

Suunnitelma on nähtävissä jokaisen koulun kotisivulla osana koulukohtaista opetussuunnitelmaa.

5.4 Opetuksen järjestämistapoja

Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaiden tarpeet ja olosuhteet sekä paikalliset mahdollisuudet. Näin pyritään löytämään oppimista ja hyvinvointia parhaiten edistäviä ratkaisuja.

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opetukseen. Eri oppiaineiden opinnoissa edetään vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta opintokokonaisuuksittain. Hallintopäätöksen yksittäisen oppilaan opiskelusta vuosiluokkiin sitomattomasti tekee sivistysjohtaja. Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Mikäli oppilas saa erityistä tukea, päätös tehdään osana erityisen tuen päätöstä.

Yhdysluokkaopetus

Pienissä kouluissa opetus järjestetään yhdysluokkaopetuksena: 1-2, 3-4 ja 5-6.

Seuraavia oppiaineita voidaan lukea vuorokurssiperiaatteella: äidinkieli, ympäristötieto, uskonto/elämänkatsomustieto, terveystieto ja historia. Vuorokursseittain opiskeltaessa huolehditaan sisältöjen jatkuvuudesta ja johdonmukaisesta etenemisestä. Yhdysluokan eri vuosiluokilla on jossain oppiaineissa eri viikkotuntimäärät, vuosiviikkotunnit voidaan jakaa osiin ja siten tasata opetustunnit.

Yhdysluokkaopetus antaa hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja hyödyntää vertais- ja mallioppimista.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Mikäli etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta käytetään, koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa kuvataan seuraavat asiat:

• minkä asioiden opetuksessa ja opiskelussa etäyhteyksiä hyödynnetään
• etäyhteyksien opetuskäyttöä ohjaavat tavoitteet
• opetuksen järjestämisen käytännöt
• yhteiset toimintatavat
• eri toimijoiden vastuut

Joustava perusopetus 7.-9.lk

Järjestetään pienryhmäopetuksena 8.-9.-luokille, siten että lähiopetusjaksot ja työpaikkajaksot vuorottelevat.

Oppilasvalinnan perusteet

• vaara jäädä vaille perusopetuksen päättötodistusta
• mahdollisuus hyötyä työpainotteisuudesta ja toiminnallisista työtavoista
• riittävän aktiivinen, pystyy jossain määrin itsenäiseen työskentelyyn
• riittävän motivoitunut ja sitoutunut JOPO-toimintaan ja -ryhmään, perhe mukana
• taustalla koulumotivaation puutetta, alisuoriutumista

Valintamenettely käytännössä

Hakuprosessi: luokanvalvojat ehdottavat->OHR keskustelee->infotilaisuus oppilaille ja vanhemmille->haastattelut ja hakemus luokalle->hallintopäätös siirtymisestä

Koulun ulkopuolella tapahtuva opiskelu: järjestelyt, ohjaus, seuranta ja arviointi

Työpaikkajaksosta tehdään sopimus työnantajan kanssa.

Työpaikalla on nimetty työpaikkaohjaaja, joka ohjaa työpaikkaan liittyviä tehtäviä.

Jopo-luokan opettaja vastaa työpaikkajakson aikaisista tehtävistä ja raportoinnista.

Työpaikkajakson tavoitteiden arviointi tehdään yhdessä oppilaan, työpaikkaohjaajan ja jopo-opettajan kesken.

Eri toimijoiden yhteistyö, vastuut ja työnjako

Jopo-toiminnassa tehdään yhteistyötä koulun muun yleis- ja erityisopetuksen kanssa tarpeen mukaan.

Jopo-opettaja tekee tiivistä yhteistyötä työpaikkaohjaajien kanssa

Työpaikkaohjaajat selvittävät oppilaille työpaikkaan liittyvät työturvallisuusasiat

Työpaikkaohjaajat vastaavat työpaikkaan liittyvistä tehtävistä ja jopo-opettaja yhdessä muiden luokkaa opettavien kanssa kouluun liittyvistä tehtävistä

Valinnasta tehdään hallintopäätös, jota on valmisteltu moniammatillisesti.

JOPO-luokalle hakijan ja valitun pitää olla motivoitunut ja sitoutunut ryhmän toimintaan

Opetus erityisissä tilanteissa

Sairaalassa annettava opetus

Siirtymätilanteissa koulun puolelta vastuuhenkilö, joka hoitaa yhteistyön sairaalakouluun (siirtopalaverit + opetuksen koordinointi). Useimmiten sairaalakouluopetukseen siirtyvä oppilas on erityisopettajalle tuttu, silloin vastuu hänellä. Mikäli oppilas ei ole tehostetun tai erityisen tuen piirissä, vastuuhenkilö on luokanvalvoja/luokanopettaja. Vastuuhenkilö koordinoi opetusta sairaalakoulun ja koulun välillä tiiviissä yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien kanssa.

Siirryttäessä sairaalakouluopetuksesta takaisin omaan kouluun siirtopalaverissa selvitetään oppilaan tilanne ja suunnitellaan tuki tapauskohtaisesti. Siirtopalavereissa ovat läsnä oppilas, huoltaja(t), sairaalakoulun edustaja, oman koulun edustaja sekä tarvittaessa oppilashuollon ohjaaja tai sosiaalitoimen edustaja. Tiedonsiirto sairaalakoulusta omaan kouluun on ensiarvoisen tärkeää. (Mikä on oppilaan kokonaistilanne? Jaksaminen? Tarvitseeko tukea myös koulun ulkopuolella?)

Kotona opiskelu


Opetus voidaan poikkeuksellisesti järjestää kotiin esimerkiksi vaikean sairauden vuoksi, jolloin oppilas säilyy koulun kirjoilla ja on oikeutettu koulun etuihin, esimerkiksi oppilashuoltoon. Opetuksessa voidaan hyödyntää tietotekniikkaa ja etäyhteyksiä.

Huoltajan päätöksellä kotona opiskeleva oppivelvollinen lapsi tai nuori ei sen sijaan ole oppilaana kirjoilla missään koulussa. Hänen opiskelunsa ja opetuksensa on huoltajan vastuulla. Tällaisella kotona opiskelevalla oppivelvollisella ei myöskään ole subjektiivista oikeutta koulun oppilaalle kuuluviin maksuttomiin palveluihin ja etuisuuksiin kuten oppikirjoihin ja muuhun oppimateriaaliin tai oppilashuollon palveluihin

5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Toiminta järjestetään siten, että ne tukevat oppimiselle, monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita.

Toiminnan pitää vahvistaa kokemusta hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä ja tehdä mahdolliseksi oppilaiden näkökulmasta eheä, vireyttä vahvistava ja vaihteleva koulupäivä.

Tarkemmat koulukohtaiset suunnitelmat kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan.

Kerhotoiminta

Kerhotoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista ja lapsen kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa. Kerhojen on tarkoitus tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia

Suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon oppilaskunnan ja oppilaiden vanhempien toiveet kerhotoiminnan sisällöistä.

Paikalliset järjestöjä ja seurat voivat esitellä omaa toimintaansa ja tutustuttaa oppilaita monipuolisesti erilaiseen harrastetoimintaan.

Kerhotoiminta on maksutonta ja lukujärjestyksellisesti pyritään löytämään kerholle sellainen ajankohta, jolloin mahdollisimman monen oppilaan olisi mahdollista osallistua kerhon toimintaan.

Kerhotunti kestää vähintään 60 minuuttia. Kerhotunnissa ei ole välituntimahdollisuutta, vaan kaksoiskerhotunti kestää 120 minuuttia. Kerhotuntia ei saa puolittaa.

Kerhotunnit kirjataan erilliselle sivistyslautakunnan hyväksymälle lomakkeelle.

Koulun kirjastotoiminta

Kirjastotoiminnan tavoitteena on tukea oppilaiden lukuharrastusta ja kannustaa hakemaan tietoa eri lähteistä. Kirjastoon hankitaan oppilaiden ikää ja lukutaitoa vastaavaa kirjallisuutta.

Alkuopetuksen oppilaille koulun oma koulukirjasto tai jopa luokan oma kirjasto on turvallinen paikka aloittaa lainaustoiminta.

Tehdään yhteistyötä Nakkilan kunnankirjaston kanssa.

Mahdollisia yhteistyömuotoja:

• Kirjastovierailut, kirjaston käytön opastusta oppilaan ikätaso huomioiden
• Kirjavinkkaus resurssien mukaan
• Kirjailijavierailut koulutoimen ja kulttuuripuolen yhteisenä toimintana
• Ammattitaitoisen kirjastovirkailijan valikoimat lukulaatikot
• Oppilaita ohjataan hankkimaan kirjastokortti

Koulukohtaisesti tarkennetaan koulun kirjastotoiminnan järjestämiskäytännöt.

Kouluruokailu

Ruokailutilanteesta pyritään tekemään rauhallinen ja mieluisa hetki kaikille.

Oppilaille annetaan mahdollisuus vaikuttaa kouluruokailun sisältöön. Opettajat ohjaavat hyviin ja terveellisiin ruokailutapoihin. Kouluruokailun pitäisi kattaa kolmannes päivän ravinnontarpeesta. Jos oppilaalla havaitaan ongelmia syömisessä, ilmoitetaan siitä huoltajille ja tarvittaessa ohjataan terveydenhoitajalle.

Ruokapalvelu tekee asiakaskyselyjä ja ottaa palautteen huomioon toimintansa kehittämisessä. Ruuan laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Laatutekijöitä ovat terveellisyys, monipuolisuus ja ruuan maku. Mahdollisuuksien mukaan tarjotaan kotimaista lähiruokaa.

Välitunnit

Kokeillaan erilaista välituntiohjelmaa esim. kummivälitunteja ja isompien järjestämiä leikkivälitunteja.

Oppilaita ja heidän vanhempien voidaan ottaa mukaan suunnittelemaan koulupihaa toiminnalliseksi ja viihtyisäksi. Oppilaiden käytössä on liikuntaan aktivoivia välituntivarusteita.

Päivänavaukset

Omassa luokassa pidettävillä aamupajoilla voidaan aktivoida oppilas viikon teemaan esim. tunnetaitoja, vuorovaikutusta ja luokan ilmapiiriä kehittävillä harjoituksilla.

Muut tapahtumat: juhlat, retket, opintokäynnit, leirikoulut

Järjestetään siten, että ne tukevat oppimiselle, monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita.

Hyödynnetään osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Erilaiset tapahtumat vahvistavat yhteisöllisyyttä ja oppilaiden laaja-alaista osaamista, laajentavat oppimisympäristöjä sekä mahdollistavat oppimisen autenttisissa tilanteissa.

Opintokäynti
Opintokäynti on oppituntien ja koulun työpäivän puitteissa tehtävä retki esimerkiksi uimahalliin, museoon, konserttiin, luontokohteeseen ja niin edelleen. Opintokäynti ei edellytä erillistä suunnitelmaa. Turvallisuuteen tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota.

Opintoretki
Opintokäynti muuttuu opintoretkeksi, mikäli ruokailu tapahtuu muualla kuin koulussa tai retki ylittää työjärjestyksen mukaisen koulupäivän pituuden. Opintoretken vuoksi voidaan muuttaa tuntijakoa. Opintoretki ilmoitetaan alustavasti lukuvuosisuunnitelmassa.

Leirikoulu
Kun opintoretki laajenee yöpymiseksi, on kyseessä leirikoulu. Leirikoulun vuoksi voidaan muuttaa tuntijakoa. Leirikoulu ilmoitetaan alustavasti lukuvuosisuunnitelmassa ja leirikoulun johtajan esimies hyväksyy leirikoulusuunnitelman.

Yökoulu
Yökoulu lasketaan leirikouluksi, joten se vaatii vastaavat suunnitelmat. Päivän koulutunnit voidaan siirtää muuhun ajankohtaan.

Koulumatkat ja koulukuljetukset

Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat kävellen tai pyörällä. Asiasta keskustellaan myös vanhempainilloissa. Syyslukukauden alussa kerrataan oppilaiden kanssa liikenteeseen liittyviä turvallisuusasioita.

Koulukuljetuksessa olevia oppilaita ohjeistetaan myös liikenneturvallisuudesta. Osalla kuljetusoppilaista on iltapäivällä kuljetuksen odotustunti. Oppilaat odottavat kuljetusta sovitusti aikuisen valvonnassa.
Kuljetusjärjestelyistä, odotusaikojen valvonnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta tiedotetaan oppilaiden lisäksi myös huoltajia.

Lukuvuoden alussa sovitaan yhteisistä pelisäännöistä kuljetusyrityksien edustajien kanssa.

Koulumatkalla tapahtunut kiusaaminen, väkivalta tai häirintä ilmoitetaan huoltajille ja annetaan tarvittaessa tukea asian selvittelyssä.

5.6 Paikallisesti päätettävät asiat

Koulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään huomiota siihen, että ratkaisut tukevat kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista ja edistävät perusopetuksen yhtenäisyyttä rakentavaa toimintakulttuuria.


Luvussa 5.5 mainittujen asioiden koulukohtaisesta järjestämisestä päätetään lukuvuosisuunnitelmassa.

6.Oppimisen arviointi

6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri

Oppilaan arvioinnin tehtävä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa.

6.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet

Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa noudatetaan seuraavia arvioinnin yleisiä periaatteita:

• Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin
• Oppilaan ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen
• Monipuoliset arviointikäytännöt
• Itse ja vertaisarvioinnin edellytysten kehittäminen

Itse- ja vertaisarvioinnin kehittäminen

Oppilaiden edellytyksiä itse- ja vertaisarviointiin tuetaan kaikilla luokka-asteilla. Opettaja antaa omalla esimerkillään ja ohjeistuksellaan mallin rakentavasta ja kannustavasta palautteesta. Oppilaita ohjataan vertaisarvioinnin avulla myös vertaistukeen oppimisprosessissa. Ryhmän myönteinen ilmapiiri tukee tätä tavoitetta.

Opittavan asian/jakson alussa on tärkeää asettaa selkeät tavoitteet, joiden saavuttamista voidaan arvioida.

6.3 Arvioinnin kohteet

Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Luotettava arviointi edellyttää näiden osa-alueiden monipuolista havainnointia ja dokumentointia.

Oppimisen arviointi

Arvioinnin päätehtävä on tukea ja edistää oppimista. Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Arviointi antaa tietoa oppilaan vahvuuksista ja edistymisestä eri oppiaineissa. Arvioinnin tulee olla monipuolista niin, että oppilas voi osoittaa edistymistään ja oppimistaan eri tavoin.

Arviointipalaute on ennen kaikkea opettajan ja oppilaiden välistä rakentavaa vuorovaikutusta päivittäisessä työskentelyssä. Tämän lisäksi käydään erillisiä arviointikeskusteluja tarpeen mukaan. Oppilaita ohjataan myös itse- ja vertaisarviointiin. Oppilaat harjoittelevat tunnistamaan omaa oppimistaan ja toimintaansa.

Arviointi perustuu aina asetettuihin tavoitteisiin ja arviointiperusteisiin. Mitä on tarkoitus oppia? Mitkä ovat arviointikriteerit? Oppilaille annetaan ohjeita siitä, mitä heidän pitäisi tehdä tavoitteen saavuttamiseksi. Oppilaita ohjataan miettimään tavoitteita ja niiden saavuttamista oppimisprosessin aikana. Miten onnistuttiin tehtävässä? Mistä sen huomaa?

Työskentelyn arviointi

Työskentelytaitojen kehittäminen on yksi keskeisistä perusopetuksen tavoitteista. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostumista.

Työskentelyssä arvioidaan erityisesti oppimisen taitoja, yhteistyötaitoja, vastuullisuutta ja sinnikkyyttä.

Käyttäytymisen arviointi

Arviointi perustuu opetussuunnitelman käyttäytymiselle annettuihin tavoitteisiin ja järjestyssääntöihin. Opettajat arvioivat oppilaan käyttäytymisen yhdessä.


Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet:

Sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen
Toisten huomioiminen ja auttaminen
Hyvien tapojen noudattaminen
Myönteinen suhtautuminen koulunkäyntiin


Sanallinen arviointi luokilla 1-4.
Numeroarviointi luokilla 5-9.

Arviointikriteerit

Erinomainen (10): Oppilas on saavuttanut tavoitteet erinomaisesti. Hän on luokan/koulun yhteishenkeä rakentava.

Kiitettävä (9): Oppilas on saavuttanut tavoitteet kiitettävästi. Hän on vastuullinen, kohtelias, yhteistyökykyinen ja suhtautuu myönteisesti koulutyöhön lähes aina.

Hyvä (8): Oppilas on saavuttanut tavoitteet hyvin. Hän tulee yleensä toimeen muiden kanssa ja noudattaa koulun sääntöjä ja annettuja ohjeita. Hänen käytökseensä on jouduttu puuttumaan satunnaisesti.

Tyydyttävä (7): Oppilas on saavuttanut tavoitteet tyydyttävästi. Hän suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön ja yhteiseen omaisuuteen vaihtelevasti. Hän häiritsee usein opiskelua eikä noudata aina koulun järjestyssääntöjä. Hänen käytökseensä on jouduttu puuttumaan puhuttelemalla ja/tai muilla toimenpiteillä.

Kohtalainen (6): Oppilas on saavuttanut tavoitteet kohtalaisesti. Hän suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön ja yhteiseen omaisuuteen kielteisesti. Hän häiritsee opiskelua ja rikkoo järjestyssääntöjä. Hänen käytöksensä on epäasiallista ja loukkaavaa. Hänen käytökseensä on puututtu usein kurinpidollisin toimin.

Välttävä (5): Oppilas on saavuttanut tavoitteet välttävästi. Hän osoittaa usein kielteisyyttä kouluyhteisöä kohtaan eikä hyväksy yhteisiä sääntöjä. Hän ei kykene yhteistyöhön muiden oppilaiden ja opettajien kanssa. Hänen käytökseensä on puututtu erittäin usein kurinpidollisin toimin.

Heikko (4): Oppilas ei ole koulun kurinpitokeinoin ojennettavissa ja on vaaraksi kouluyhteisölle.

6.4 Opintojen aikainen arviointi

Opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja palautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla pääosin oppimisen ohjaamista palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Siihen sisältyy myös oppilaiden edistymisen ja osaamisen tason kuvaamista keskusteluin, arviointitiedottein ja todistuksin tiettyinä ajankohtina. Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaa tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein.

6.4.1 Arviointi lukuvuoden aikana

Arviointi lukuvuoden aikana on ennen kaikkea oppimisprosessin havainnointia, jota toteutetaan osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä.

Sen tulisi olla myös oppimisen solmukohtia avaavaa:

Mitä on tarkoitus oppia?
Mitä oppilaat ovat jo oppineet?
Miten oppilaat voivat edistää ja parantaa oppimistaan?

Oppimisen edistymistä seurataan ja dokumentoidaan monipuolisesti (erilaiset testit, portfoliot). Dokumentoinnissa voidaan hyödyntää sähköisiä työkaluja esim. Pedanet. Oppimisen edistymisestä tiedotetaan huoltajille riittävän usein. Oppilaiden itse- ja vertaisarviointia tuetaan.

Oppilaalle annetaan kannustavaa ja henkilökohtaista palautetta. Tarvittaessa pidetään arviointikeskusteluja, joissa myös huoltajat ovat mukana

6.4.2 Arviointi lukuvuoden päättyessä

Lukuvuositodistuksessa arvioidaan tavoitteiden saavuttamista. Se on kokonaisarvio koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta. Samalla päätetään oppilaan siirtyminen seuraavalle luokalle/jättäminen luokalle.

Luokat 1-4 sanallinen arviointi

Luokat 5-9 numeroarviointi

Sanallisen arvioinnin avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan.

Luokkakokonaisuudet:

1-2 Oppimisprosessin kannalta keskeiset asiat
3-6 Hyvän osaamisen kriteerit arvosanalle 8 kuudennen luokan päätteeksi
7-9 Hyvän osaamisen kriteerit arvosanalle 8 yhdeksännen luokan päätteeksi

6.4.3 Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Lisäsuorituksilla voi yrittää saada oppiaineesta hyväksytyn arvosanan/suorituksen.
Suoritukset tehdään kevätlukukaudella, jos on mahdollista saada oppiaineesta hylätty arvosana. Huoltajia tiedotetaan etukäteen asiasta.
Hylätyn arvosanan/suorituksen korotusmahdollisuus 1.-8. luokille kesällä ja 9. luokalla kevätlukukauden lopussa.
Luokalle jättämistä tarkastellaan tapauskohtaisesti.

Hylätyn suorituksen ennakointi

Opetus ja arviointikäytännöt suunnitellaan ja toteutetaan siten, että oppilaalla on riittävästi monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Oppilaan kokonaistilannetta tulee tarkastella riittävän ajoissa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, ohjausta ja muuta tukea tilanteessa, jossa hän sairauden, oppimisvaikeuksien, vaikeasta elämäntilanteesta johtuvien poissaolojen tai muun syyn vuoksi on jäänyt tai on vaarassa jäädä jälkeen opinnoissaan. Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, tulee asiasta keskustella hyvissä ajoin lukuvuoden aikana huoltajan ja oppilaan kanssa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi.

Uusintakokeita on mahdollista järjestää siten, että oppilas saa käyttää koetilanteessa tietolähdettä (tablettia, muistiinpanoja tai oppikirjaa) tiedonhankinnan apuna. Näin pyritään siirtymään muistia kuormittavasta oppimisesta aktiiviseen tiedonhankintaan ja –tulkintaan. Mikäli oppilas käyttää koetilanteissa ylimääräistä tietolähdettä, korkein mahdollinen arvosana on 7, ellei toisin ole sovittu.

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Mahdollista suorittaa 9.luokalla.

6.4.4 Arviointi nivelvaiheissa

Valtioneuvoston asetuksessa säädetty tuntijako määrittää nivelkohdat, joiden mukaisesti perusopetus jakautuu vuosiluokkien 1-2, 3-6 sekä 7-9 muodostamiin kokonaisuuksiin.

Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi

Pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Tavoitteena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana sekä vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Arviointi perustuu 1.-2. luokan tavoitteisiin, ei kriteereitä hyvälle osaamiselle.

Keskeiset arviointikohteet

Edistyminen kielellisissä valmiuksissa, erityisesti

• kysymisen ja kuuntelemisen taidot
• vuorovaikutustaidot ja taito ilmaista itseään eri keinoin

Edistyminen työskentelytaidoissa, erityisesti

• taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä

Edistyminen taidossa

• huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä

Kuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi

Arvioidaan työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymistä ja edistymistä oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa. Tarvittaessa käydään tarkentava keskustelu oppilaan ja huoltajan kanssa.

6.5 Perusopetuksen päättöarviointi

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät